Tampereella taide on osa raitiotietä

Tietoa kirjoittajasta Heini Orell
ROTI 2021 Liikenneverkot -paneelin jäsen Tampereen Ratikan taidekoordinaattori Julkisen taiteen asiantuntija, YTM, Frei Zimmer Oy
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Tampereella tehtiin historiaa 9.8.2021, kun Tampereen Ratikka aloitti varsinaisen liikennöintinsä. Päivään oli valmistauduttu huolella vuosien ajan, suunnitellen ja rakentaen vaadittavia raiteita, rakenteita, ajolankoja, itse vaunuja – ja taidetta.

Kun päätös raitiotien rakentamisesta lopulta tehtiin, päätettiin pian myös, että taide on osa Tampereen Ratikkaa. Jo Ratikan taiteen yleissuunnitelmaan kirjattiin, että taide tukee ja visualisoi koko raitiotielle asetettuja tavoitteita.

Näitä ovat muun muassa kestävän kehityksen päämäärät, julkisen liikenteen houkuttelevaksi tekeminen ja ympäristön viihtyisyyden lisääminen. Taide on nähty alusta alkaen tärkeänä raitiotien, ja samalla koko kaupungin imagon rakentajana. Tavoitteiden lisäksi jo työn alkuvaiheessa tunnistettiin taiteen mahdollisuudet lieventää rakentamisen aikaisia haittoja ihmisten arkiympäristössä.

Työ raitiotien taiteen ensimmäisen vaiheen parissa valmistuu kokonaisuudessaan syksyn aikana. Tämän jälkeen voidaan pohtia, mitä taiteella on saavutettu ja saavutetaan tulevaisuudessa Ratikan yhteydessä. Jo nyt voidaan todeta, että taideohjelman avulla on onnistuttu tuomaan reitin varrelle katsojia houkuttelevaa, kiinnostavaa nähtävää.

Tavoitteiden toteutuessa taideteosten positiivinen vaikutus ulottuu laajalle alueelle niiden sijaintipaikan ympäristössä. Vaikkei Ratikan kyytiin olisi menossakaan, voi silti käydä katsomassa esimerkiksi Jan Anderzenin hienoa mosaiikkiteosta ”Palaisinpa kukkana”. Taide myös auttaa torjumaan ilkivaltaa ja töhryjä raitiotien ympäristössä sijaitsevissa sähkökaapeissa, joihin on toteutettu taidetta yliteippauksilla, tai alikuluissa, joihon on maalattu muraaleja. Esimerkiksi aikaisemmin täynnä graffiteja olleeseen Tampereen Asematunneliin, ei EH-47 tekemän muraalin –  ”Maailman nopein kansa” – päälle ole reilussa vuodessa tullut ainuttakaan töhryä.

Julkinen taide osana raitiotietä tuo taiteen lähelle ihmisiä ja osaksi arkipäivää. Ratikan käyttäjä kuulee pysäkillä äänitaidetta, näkee mainosten lomassa pyöriviä videoteoksia tai pääsee tutustumaan sana- tai sarjakuvataiteen maailmaan. Näin taiteelle − ja hyvin erityyppiselle taiteelle − altistuu lähes väkisin. Toiveena on, että tämä altistaminen tuo yhä uusia ihmisiä kulttuurin, ja ei vielä itselle niin tuttujen taiteenlajien pariin.

Hanke on työllistänyt tähän mennessä jopa 76 taiteilijaa. Koko Ratikkaa on ollut suunnittelemassa ja rakentamassa satojen alansa ammattilaisten joukko. Iso osa heistä on päässyt Ratikan taidehankkeen kautta sukeltamaan taiteen maailmaan tavalla tai toisella teoksia suunniteltaessa, toteutettaessa tai niiden huoltoa ja ylläpitoa pohdittaessa.

Mukana isossa roolissa on ollut Tampereen taidemuseo, joka on antanut arvokasta asiantuntemusta taiteellisten päätösten tueksi. Taidetta ovat rahoittaneet kaupungin lisäksi yksityiset säätiöt, kuten Majaoja-säätiö ja A.R. Winterin Muistosäätiö, mikä on mahdollistanut alkuperäistä laajempien teoskokonaisuuksien toteutumisen.

Hankkeen myötä myös kaupungin päättäjät ja virkamiehet ovat saanet kokemusta siitä, mitä julkinen taide vaatii toteutuakseen. Onnistuneiden esimerkkien jälkeen ja kokemuksien kertyessä, käytäntöjen vakiintuessa sekä prosessien kehittyessä kaikkien eri osapuolten on varmasti matalampi kynnys lähteä mukaan taidehankkeisiin myös tulevaisuudessa.

Taide, sekä Ratikan että kaupungin imagon luojana, on osoittanut voimansa jo tässä vaiheessa. Taiteesta ollaan kiinnostuneita, se herättää tunteita puolesta ja vastaan ja se saa palstatilaa lehdistössä. Kuvia vaunujen ikkunareunoja kiertävästä sanataiteesta ja muista Ratikan taiteen teoksista jaetaan ahkerasti somessa. Tämä kaikki luo myönteistä kuvaa niin itse Ratikasta kuin koko Tampereesta. Taide on tärkeä osa Tampereen Ratikkaa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tampereella taide on osa raitiotietä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat