Länsimetron rakentaminen on ollut alusta alkaen kivikkoista ja koko hanketta pidetään yleisesti farssina, jonka loppua ei näy. Syynä tähän voi pitää erityisesti huonoa tiedolla johtamista eri osapuolten taholta, vaikka syitä on monia.
Tiedolla johtamisessa olennaista on se, että päätöksentekijöillä on riittävän tarkka tilannekuva johtamisen tukena. Tämän tilannekuvan rakentamisessa ja levittämisessä eri tahoille epäonnistuttiin pahemman kerran.
Tehdyistä virheistä on syytä ottaa opiksi, mutta ei kannata kuitenkaan jäädä murehtimaan menneitä liiaksi vaan energia kannattaa suunnata tilanteen kääntämiseksi parhain päin. Kannattaa pitää mielessä, että kaikesta töppäilystä huolimatta Länsimetro on hyvä ja tärkeä hanke pääkaupunkiseudulle.
Oikeilla päätöksillä se voi olla edelleen myös varsin kannattava hanke siihen sijoittaneille kaupungeille ja koko yhteiskunnalle. On syytä pitää myös mielessä, että kansainvälisessä vertailussa Länsimetrohanke tuli melko halvaksi. Länsimetro maksaa yhä kilometriltä vähemmän kuin moni muu uusi metrohanke Euroopassa.
Länsimetrohankkeen kääntämisessä menestystarinaksi keskeisessä asemassa on kaavoitus. Asemien lähelle kannattaisi kaavoittaa vielä paljon nykyistä enemmän ja tehokkaammin, koska ne tulevat olemaan houkuttelevia asuinpaikkoja ja alueen ihmiset tarvitsevat riittävästi palveluja.
Tiheä ja toimiva kaupunkirakenne säästäisi myös luontoa ja edistäisi ihmisten terveyttä, jos uudet vireät keskukset houkuttelevat asukkaiden perässä kauppoja ja yrittäjiä näille alueille, jolloin ideaalitilanteessa keskeisimmät palvelut ovat lähellä kävely- tai pyöräilymatkan päässä ja tietysti itse metro olisi lähellä. Lisäkaavoituksen avulla kunnat saisivat kerättyä rahoitusta kaavoitusmaksuina ja myymällä tontteja omistamiltaan maa-alueilta asemien läheisyydestä.
Metron on tällä hetkellä arvioitu olevan puoli miljardia euroa kalliimpi kuin vuonna 2006 arvioitiin. Nopeasti laskettuna voidaan ajatella, että metroasemien lähellä rakennusoikeuden hinta on 1000–1500 euroa/kerrosneliömetri. Kaupunkien kannattaisikin kaavoittaa 500 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta lisää tai aiempaa tehokkaammin. Yhden asunnon rakentamiseen tarvitaan noin 60 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta, eli uusia koteja tulisi rakentaa reilut 8000 lisää.
Tämä olisi yksinään 1,5 miljardin asuntourakka ja yhteensä muun rakentamisen kanssa noin 2 miljardin suuruinen urakka. Karkeasti voidaan arvioida, että rakentamiseen käytetyistä varoista yhteiskunta saa takaisin noin puolet veroina ja veroluonteisina maksuina. Yhdessä tonttien myyntitulojen ja kaavoitusmaksujen kanssa yhteiskunta voisi jäädä 1,5 miljardia euroa voitolle.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Tehokas kaavoitus voi muuttaa Länsimetron menestystarinaksi”
Mielestäni Espoon tulevien metroasemien välittömässä läheisyydessä (esim. max 300 m asemasta) pitäisi autopaikkanormia muuttaa täydellisen radikaalisti. ”Täydellisen radikaalilla” tarkoitan sitä, että lähtökohtaisesti autopaikkavaatimusta ei pitäisi edes olla. Asiat pitäisi kääntää täysin ylösalaisin. Mietinnän fokuksessa pitäisi olla se miten kaukana metroasemasta rakennuspaikan pitää olla, jotta sille edes alkaisi syntyä jonkinlaista velvoitetta rakentaa autopaikkoja. Olen täysin varma, että jo muutaman 10 vuoden päästä elämme sellaisessa maailmassa, että metroaseman päällä olevat kiinteistöt ovat kaikkein halutuimpia riippumatta siitä onko siellä autopaikkoja vai ei. Autopaikkojen merkitys on romahtamassa tällä hetkellä ja päättäjät eivät tätä kulttuurirevoluutiona näe. Mutta nuoret sen näkevät. Nuorillehan me kaupunkia rakennamme. Autopaikkavaatimuksen täysi poistaminen opiskelija-asuntojen kohdalla pitäisi olla täysin itsestään selvää. On toisaalta myös hämmästyttävää, että politiikka Espoossa poikkeaa niin merkittävästi siitä mitä politiikka on Helsingissä. Satun olemaan kosketuksissa muutamiin asunto-osakeyhtiöiden hallituksiin, joissa mietitään täydennysrakentamista erään Espoon tulevan metroaseman ympäristöstä. Voin kertoa, että parkkipaikat ovat ”The showstopper no. 2”. ”The showstopper no. 1” on nykyinen asunto-osakeyhtiölaki, joka vaatii vähänkään isommassa purkavassa täydennysrakentamisessa käytännössä jokaisen osakkaan suostumuksen. Pieni tarkennus tuohon yllä mainittuun 1000-1500 euron hintaan per kem. Noissa luvuissa on rehellisyys kaukana. Markkinahinta on helposti yli 2000 euroa per kem.
Rakennusoikeuden hinta on kyllä Metsälällä lähempänä oikeaa. Kahta tonnia voidaan maksaa ja on maksettukin Tapiolassa, mutta esim. Matinkylässä ollaan sitten jo tonnin alapuolella. Keskiarvo per neliö pyörinee Metsälän arvioimassa haarukassa etenkin huomioiden, että syntyviä neliöitä on enemmän kauempana Helsingin rajasta kuin sen lähellä (esim. Finnoo ja Espoonlahti). Kukaan tuskin luulee että Finnoossa maksetaan rakennusoikeudesta 2000e/k-m2.
Länsimetro maksaa miljardin liikaa. Metsälän logiikalla ei hätää. Kaavoitetaan miljoona neliömetriä lisää ja tappiot on kuitattu. Miä jos lopulta ylitys onkin kaksi miljardia?
Yksinkertaisia ja hyvin halpoja liiketiloja/yritystiloja tulisi toteuttaa katutilaa elävöittämään metroasemien kulmille. Elävän katutilan määrittelee sisäänkäyntien määrä korttelia kohti. Mitä vähemmän ja mitä keskitetyimmät sisäänkäynnit korttelia kohti sitä kuolleempi tunnelma ja sitä epäviihtyisämpää. Lähiö ja kauppakeskus – kehitys jatkuu niin pitkään kunnes asioita oikeasti tehdään erilailla.