Kokeile kuukausi maksutta

Toimistojen muuntamiseen asunnoiksi kaivataan vauhtia

Tietoa kirjoittajasta Hannu Lättilä
Toimitussihteeri, toimittaja, hannu.lattila@rakennuslehti.fi, Twitter: @HannuLattila
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Toimistojen vajaakäyttö kasvaa jatkuvasti pääkaupunkiseudulla. Vaikka uusien toimistohankkeiden määrä on viime vuosina vähentynyt kehnon taloustilanteen myötä, niitä kuitenkin rakennetaan edelleen. Trendi on myös kohti monitoimitiloja, mikä tarkoittaa pienempää neliömäärää työntekijää kohti. Talouden jatkuva alamäki ajaa puolestaan joitakin yrityksiä lopettamaan kokonaan toimintansa, mikä osaltaan vähentää toimistojen tarvetta. Nämä kaikki tekijät yhdessä ovat johtaneet siihen, että pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä tyhjää toimistotilaa jo pitkälti yli miljoona neliömetriä ja määrä kasvaa koko ajan.

Vaikka monet yritykset ovat jo siirtyneet ahtaampiin monitoimitiloihin, erinäisten selvitysten mukaan Helsingin toimistoissa työskennellään vielä toistaiseksi keskimäärin väljemmin kuin muiden Euroopan maiden suurissa kaupungeissa. Työpisteetkin ovat muun muassa etätyön lisääntymisen vuoksi käytössä vain murto-osan työajasta. Tiivistämisen varaa toimistotilan käytössä on siis edelleen. Siten onkin vaikea kuvitella, että toimistotilojen vajaakäyttö merkittävästi vähenisi, vaikka talous kääntyisi kasvuun.

Helsingin keskustan toimistojen osalta vajaakäyttö on vielä perinteisesti ollut melko vähäistä, vaikka kiinteistöt ovat vanhoja eivätkä siten täytä moderneja vaatimuksia. Viime aikoina kysyntä on kuitenkin vaimentunut myös keskustan toimistotilojen osalta.

Niinpä vanhoille tyhjillään seisoville toimistotiloille pitäisi ”aikuisten oikeasti” alkaa tehdä jotain. Vajaakäytön kasvu ajaa vuokratasoa ja samalla myös kiinteistöjen arvoja alemmas, mikä on luonnollisesti sijoittajien näkökulmasta negatiivinen asia. Toki vuokralainen kiittää, kun vuokrataso alenee. Kun kuitenkin myös yhteiskunta vaatii energiatehokkuuden nimissä jatkuvasti yhä tiukempia rakentamismääräyksiä uudisrakennuksiin, tuntuu hieman oudolta, ettei esimerkiksi poliitikkoja näytä kiinnostavan, kuinka paljon energiaa kuluu tyhjiin toimistotiloihin.

Koska Helsingissä on jo nyt pulaa asunnoista ja muuttoliikkeen myötä asuntojen kysyntä vielä kasvaa jatkuvasti, toimistojen muuntaminen asunnoiksi auttaisi ainakin jossain määrin tämän ongelman korjaamista. Vielä muutama vuosi sitten ennakoitiinkin jonkinasteista buumia toimistojen muuntamisessa asunnoiksi. Muutoshankkeita on kuitenkin loppujen lopuksi tehty suhteellisen vähän. Miksi näin on? En ole täysin varma, mutta ainakin tiukat rakentamismääräykset, kaupungin nihkeä suhtautuminen kaavoituksessa ja joidenkin toimistorakennusten soveltumattomuus asunnoiksi ovat vaikuttaneet asiaan. Kaupungin hallinnossa on muun muassa pelätty, että tietyt alueet muuttuisivat yksipuolisiksi asuinalueiksi ja työpaikat siirtyisivät kaupungin reuna-alueille.

Luonnollisesti käyttötarkoituksen muutokset edellyttävät myös kysyntää asunnoille. Etenkin keskustassa ja sen liepeillä kysynnän puute ei varmasti muodostuisi ongelmaksi. Koska keskustan asunnoille löytyy takuuvarma kysyntä, myös sijoittajat ovat kiinnostuneita keskustassa sijaitsevien toimistojen muuntamisesta asunnoiksi. Se piristäisi kaupunkielämääkin, koska asuntojen määrä keskustassa on hyvin rajallinen. Sen vuoksi arki-iltoina elämä keskustassa hiljenee nykyisin liiaksikin.

Keskustan ohella myös esimerkiksi Kallio, Vallila ja Sörnäinen ovat alueita, joilla kysyntää varmaankin piisaisi. Ne ovat suosittuja alueita etenkin nuorten keskuudessa. Ongelmana on kuitenkin se, että tiukasti nykyisten rakentamismääräysten mukaisesti toteutettuna muuntokohteista tulee niin kalliita, ettei nuorilla ole niihin varaa.

Olisiko siis mitenkään mahdollista, että niin ympäristöministeriö kuin kaupunkikin pyrkisivät osaltaan vauhdittamaan toimistojen muuntamista asunnoiksi ottamalla hieman nykyistä sallivamman suhtautumistavan asiaan? Voisiko tiettyjä kohteita vaikkapa tarjota nuorille ryhmärakennuttamiskohteiksi ja antaa niihin samalla joitakin myönnytyksiä rakentamismääräyksistä. Nuorethan eivät useinkaan ole kovin kiinnostuneita esimerkiksi autopaikoista.

Se on selvää, että muuntamalla toimistotiloja asunnoiksi ei vielä ratkaista Helsingin asuntopulaa. Joka tapauksessa kaikki kivet olisi käännettävä asuntotarjonnan lisäämiseksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Toimistojen muuntamiseen asunnoiksi kaivataan vauhtia”

  1. Muutama vuosi sitten Nilsiänkadun hujakoilla muutettiin pari aika romua toimisto-, varasto- ym taloa Ateljeesäätiön toimesta taiteilijoiden ateljeetiloiksi kevyellä remontilla. Samalla tavalla voitaisiin muuttaa vastaavia taloja Loft-asunnoiksi New Yorkin malliin. Raakapinnat kelpaisivat ja olisivat itse asiassa muotia. Uudisrakentamisen normeja ei tietenkään voitaisi noudattaa ikkunoiden määrien, valoisuuden, leikkipihojen, pysäköinnin, esteettömyyden ym monen muun seikan suhteen. Mielestäni riittäisi kunhan turvallisuuden ja kohtuullisen terveellisyyden vaatimukset täyttyisivät. Normeista tulisi siis voida poiketa. Uskoisin, että tällaisilla asunnoilla olisi kova kysyntä, etenkin, jos tilat luovutettaisiin kohtuuhintaan ja asukkaat voisivat omatoisesti rakennuttaa mieleisensä asunnot. Syntyisi tosi mielenkiintoisia ratkeisuja esiteltäväksi naisten lehtiin. Rakennusvalvonta oli yllättävän joustava Arabianrannen Uus Loft kohteessa. Viitsisittekö funtsia miten ja millä ehdoilla tarvittavaa joustoa löytyisi Lauri&kump. Varmaan tarvittaisiin testikohde, jossa jouston rajoja mitattaisiin? Muuten homma jää vain puheeksi.

  2. Ei nämä hankkeet rakennusvalvonnasta ole kiinni, kaavoittajat jarruttavat.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Hannu Lättilähttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/hannu-lattila/