Toimituksen blogi Tapio Kivistö Ei kommentteja

Väylien kunnostus tuottaa tulosta – uusista pitäisi päättää yli vaalikausien

Liikenneviraston ja liikenneministeriön muutama viikko sitten julkistama väliraportti käynnissä olevasta liikenneväylien korjausvelkaohjelmasta jäi niukalle huomiolle, vaikka tiedote olikin otsikoitu varsin mahtipontisesti. ”Tieverkon korjausvelan kasvu on saatu pysäytettyä”, virasto viestitti.

Kyse on hallituksen sopimasta, vuosina 2016–2018 käytettävästä 600 miljoonan euron lisärahasta, jolla korjataan tie-, rata- ja vesiväyläverkkoa. Väylien normaalin kunnossapidon rahoitusta on vuosikausia laiminlyöty, ja laskennallista korjausvelkaa on kertynyt jo 2,5 miljardia euroa. Tuo summa siis tarkoittaa rahamäärää, jolla valtion tiet, radat ja vesiväylät saataisiin nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.

Esimerkiksi maanteiden heikko kunto piinaa niin yrityksiä kuin yksityisiäkin kulkijoita. Kun talous on vihdoin nousussa, maantieverkostosta on tullut jo ongelma esimerkiksi vientiteollisuuden lisääntyville kuljetuksille. Rakennusalallekin toimivat kuljetusväylät ovat tietysti olennaisia, mutta samalla valtion 600 miljoonan euron ohjelma myös työllistää infra-alan yrityksiä eri puolilla Suomea.

Kuvaavaa on, että teiden käyttäjät esittivät korjausohjelmaan peräti lähes 700 kohdetta. Viime vuonna korjausvelkaohjelmaan pääsi 90 kohdetta, joita kohennettiin 95 miljoonalla eurolla. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) arvioi tiedotteessa, että korjausten ansiosta ”tienkäyttäjien ajokustannukset ovat laskeneet 10 miljoonalla eurolla säästyneinä aika- ja ajoneuvokustannuksina”.

Liikenneviraston ja ministeriön laskelmien perusteella lisärahan osoittaminen väylien kunnon kohottamiseen on siis ollut onnistunut avaus.

Sovitusta ohjelmasta onkin pidettävä kiinni, ja välttämätöntä on, että se saa myös jatkoa tulevilta hallituksilta. Korjausvelan kasvun pysäyttäminen ei vielä riitä – tätäkin velkaa pitää pystyä lyhentämään.

Kokonaan oma lukunsa ovat uudet väylähankkeet, jotka edistäisivät Suomen tulevaa kehitystä. Joko olisi aika sopia keskeisistä kehityshankkeista yli vaalikausien esimerkiksi vuosikymmenen tai kahden päähän?

Tapio Kivistö

Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoitukset

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia