Toimituksen blogi Tapio Kivistö 2 kommenttia

Voiko rakennusalan työttömyys jäädä näin korkealle tasolle?

Tuoreimpien tilastojen mukaan rakennusalan suorittavan portaan työttömyysaste oli joulukuussa lähellä 12:ta prosenttia. Työttömyyslukemat tyypillisesti synkkenevät keskitalvea kohti tultaessa, mutta Rakennusalan työttömyyskassaan kuuluvien työttömyysprosentti on koko syksynäkin huidellut yli 10 prosentissa.

Ja nyt ei eletä tasaisen harmaassa suhdanteessa, vaan rakentamisen määrä ja työntekijöiden kysyntä on huipputasolla.

Vaikka työttömyysprosentti on tullut alaspäin heikoista vuosista, ollaan edelleen korkealla tasolla. Jos käytännön täystyöllisyys saavutetaan jo näillä lukemilla, todella moni rakennusalalla jää työmarkkinoiden ulkopuolelle. Mahdollisen laskukauden koittaessa työttömyysprosentti taas todennäköisesti pomppaa.

Suhteellisesti korkeaa työttömyysprosenttia selittävät tietysti monet asiat, kuten vuodenkierron vaihtelut, rakentamisen keskittyminen kasvukeskuksiin ja työttömyyden kasaantuminen hiljaisemmille seutukunnille. Myös ammattitaito tai -kyky on voinut rapistua, eikä paluu työelämään ole edes todennäköistä.

Yhtä kaikki, työttömyysaste on merkittävä kysymys rakennusalalla – varsinkin nyt, kun Suomessa keskustellaan vilkkaasti niin sanotusta aktiivimallista. Rakennusala kaipaa kipeästi hyviä ammattilaisia. Oli malli lopulta mikä tahansa, on niin yritysten kuin työntekijöidenkin etu, että mahdollisimman moni pysyisi työnsyrjässä kiinni. Siksi työllistymisen eteen pitää tehdä kaikki voitava suomalaisessa yhteiskunnassa.

Digitalisoituvalle ja monipuolistuvalle rakennusalalle olisi myös tärkeää, että koulutustaso nousisi tasaisesti ja rakentaminen olisi mahdollisimman vähän tilapäis- ja läpikulkuala. Tähän vetovoiman lisäämiseen tähtää myös ammatillisen koulutuksen uudistus vuodenvaihteessa.

Ammatillisen koulutuksen kiinnostuksen lisääminen ja läpäisyasteiden nostaminen on olennaista myös korkeamman koulutuksen näkökulmasta, sillä ammattiopistot ovat tärkeä väylä esimerkiksi ammattikorkeakouluihin.

Tapio Kivistö

Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoitukset

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Liian suhdanneherkkä ala, missä yhden henkilön nimenkirjoitusoikeus pitäisi rajata lupaa haettaessa. Lasku on jo laitettu alulle koron nostolla.

    Vastaa
  • Korkeinhankkija

    Ei ole tätä päivää, että on pari vastuuhlöä alaa kohti, ja ne loput ovat usein projektipäällikköjä frendipohjalta, kun voitaisiin kouluttaa valvojia, joilla nyt on pj ja tj-tasoon verrattuna huippuprofessionaali tietämyksen osalta..

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia