Energiatehokkuus

Ympäristöministeriö on 30. maaliskuuta antanut uudet rakentamisen energiamääräykset. Määräykset koskevat vain uudisrakentamista, ja niiden tuoma keskeinen ja myös suurin muutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Uusiutuvia energiamuotoja koskeva vaatimus poistui lausuntokierroksen jälkeen, sähkön energiakerrointa laskettiin ja pienille taloille myönnettiin lisähelpotusta. Myöskään tiiviysmittauksista ei tule pakollisia. Uudet määräykset tulevat voimaan 1.7.2012.

Oulun kaupungin Ritaharjun kaupunginosaan rakennetaan energiatehokas asuinkortteli. Se toteutetaan Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) koordinoimassa Increasing Energy Efficiency in Buildings(IEEB) -hankkeessa. Ritaharjun alueelle rakennetaan seitsemän omakotitaloa, joissa rakennusten energiatehokkuutta ja ilmatiiveyttä sekä rakennusten toimivuutta tutkitaan ja seurataan useita vuosia. Mittaustieto yhdessä paikallisen sääaseman mikroilmastotiedon kanssa auttaa talovalmistajia viemään edistyneet rakentamiskäytänteet ja lämmitysratkaisut massatuotantoon heidän valmistuslinjoilleen.

VTT, Tekes, Aalto-yliopisto ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ovat käynnistäneet laajan tutkimus- ja kehityshankkeen yhdyskuntarakentamisen ekotehokkuuden arviointityökalujen kehittämiseksi. Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit (KEKO) -hankkeessa kartoitetaan ja arvioidaan olemassa olevia alueellisia ekotehokkuuden arviointivälineitä. Työn pohjalta työkaluja kehitetään eri käyttötilanteisiin soveltuviksi siten, että niiden tuottama tieto on luotettavaa ja vertailukelpoista. Hanke kuuluu Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmaan.

Energiatodistukset ovat aiempaa paremmin esillä asuntojen myyntitilanteissa, kertoo ympäristöministeriön tilaama kysely. Energiatodistus oli nähtävillä 79 prosentissa kohteista, kun vuonna 2009 vastaava luku oli 61. Kahdeksassa prosentissa myynti- ja vuokrauskohteista todistuksen sai jälkikäteen, ja joka kymmenennessä kohteessa välittäjällä ei ollut todistusta lainkaan.

Tutkimusten mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaisi asua omakotitalossa. Suomen Omakotiliiton mukaan monen haave kaatuu asumiskustannusten kalleuteen ja verojen tai veroluontoisten maksujen jatkuvaan nousuun. Esimerkiksi energiaverotus on noussut kuluvan vuodenkin aikana jo tuntuvasti. ”Ja entäs sitten kiinteistövero, joka koskee kaikkia asumismuotoja. Se on noussut kaikkiaan yli 300 prosenttia vuodesta 1993 lukien”, Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Juhani Nenonen kertoo.

Kansainvälinen energianhallinnan asiantuntija Schneider Electric on ryhtynyt kampanjoimaan suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseksi. Yhtiö on lähestynyt suorapostituksella noin 13 000 suomalaista taloyhtiötä tarjoten mahdollisuutta ilmaiseen säästöarvioon. Säästöarviossa Schneider Electricin asiantuntija tekee annettujen pohjatietojen perusteella arvion siitä, miten paljon kyseinen taloyhtiö voisi vuositasolla säästää optimoimalla kiinteistön energiankäytön.

KTI Kiinteistötieto Oy on toteuttanut yhdessä 16 kiinteistöalan yrityksen kanssa kehityshankkeen ”Kiinteistöjen eko- ja energiatehokkuuden tunnusluvut”. Hankkeen tavoitteena oli määrittää keskeisimmät eko- ja energiatehokkuuden mittarit ja tunnusluvut eri rakennustyypeille toisaalta kiinteistön omistajan, toisaalta käyttäjän näkökulmasta. Hankkeen osallistujat suosittelevat näiden tunnuslukujen käyttöönottoa mahdollisimman laajasti kiinteistöalalla.

Energiaverojen korotuskaavailut ja ennen kaikkea niiden vaikutukset asumiskustannuksiin on selvitettävä tarkkaan, ennen kuin niistä tehdään päätöksiä. Tämä asia olisi tarpeellista ottaa omaksi kohdakseen seuraavaan hallitusohjelmaan, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen. Hän muistuttaa, että verotuksen taso vaikuttaa välittömästi energian hintaan. Esimerkiksi nyt vuoden aikana tapahtuneessa sähkön hintakehityksessä verojen korotukset olivat selvästi suurin yksittäinen tekijä.