Peruskorjaus on elinkaariedullinen ilmastoteko, kertoo tuore tutkimus -silti Suomessa purkutahti kiihtyy

Tampereen yliopiston ja VTT:n tutkimus osoittaa, että peruskorjaus on hiilijalanjäljen ja elinkaaritalouden kannalta parempi ratkaisu kuin purkaminen ja uuden rakentaminen. Edes puurakentaminen ei ole korjaamista parempi vaihtoehto ympäristön kannalta. Lisäksi se on kallista.

Pilari-laattarunko voisi vähentää betonirakennuksen ilmastopäästöjä – Kalasataman tornissa se myös nopeutti selvästi rakentamista

Sementtiteollisuus valitsi aikanaan kantavat seinät asuntorakentamisen elementtijärjestelmän BES:n perustaksi, koska sillä se maksimoi sementin myynnin. Nyt sementin määrää halutaan ilmastosyistä minimoida. Se onnistuu pilari-laattarungolla, jolla on paljon muitakin etuja.

Sementin ja teräksen ilmastopäästöt tulevat jo valmistusprosessista – teräs puhdistuu joskus 2030-luvulla vetypelkistyksellä

Sementin valmistuksen päästöjä on hyvin vaikea enää pienentää. Terästeollisuudessa se onnistuu prosessia muuttamalla. Ruotsalaiset LKAB ja SSAB investoivat valtavat summat vetypelkistykseen ja Raahen tehtaan masuunikin uudistetaan.

Vastuullisilla innovaatioilla jopa betoni saadaan vihertämään ja sorakuopat täyteen elämää

Huoli ilmastonmuutoksesta on kannustanut yrityksiä innovoimaan. Kiertotalous, vähähiilisyys ja biodiversiteetin suojelu ovat nousseet monen yrityksen arvolistalla korkealle. Hiilijalanjäljen lisäksi tarkastelussa on myös hiilikädenjälki eli hyvän tekeminen muille.

Ilmastonmuutoksen torjunta ohjaamaan rakentamista – materiaaleilta vaaditaan vähähiilisyyttä ja kierrätettävyyttä ja koneilta päästöttömyyttä

Rakennusten energiatehokkuus on Suomessa jo hyvällä tasolla, joten jatkossa ilmastopäästöjä pitää hakea materiaaleista ja itse rakentamisesta. Puun etumatka pienenee sitä mukaa kun muut materiaalit leikkaavat  hiilipäästöjään, sanoo kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyttä selvittänyt Miisa Tähkänen.