Kiinteistöveron vähimmäis- ja enimmäisprosentit nousevat 2010
Hallitus on päättänyt valtiontalouden kehysriihen yhteydessä tiistaina 24. maaliskuuta, että kuntien perimän yleisen kiinteistöveron ala- ja ylärajoja nostetaan alkaen vuonna 2010. Yleisen kiinteistöveron vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,5-1,0 prosentista 0,6-1,35 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöverojen vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,22-0,5 prosentista 0,32-0,75 prosenttiin.
Hallitus on päättänyt valtiontalouden kehysriihen yhteydessä tiistaina 24. maaliskuuta, että kuntien perimän yleisen kiinteistöveron ala- ja ylärajoja nostetaan alkaen vuonna 2010. Yleisen kiinteistöveron vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,5-1,0 prosentista 0,6-1,35 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöverojen vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,22-0,5 prosentista 0,32-0,75 prosenttiin.
Valtioneuvoston mukaan alarajojen korottaminen lisää kuntien kiinteistöverotuottoja noin 46 miljoonaa euroa. Jos kaikki kunnat käyttäisivät muutettuja ylärajoja, niin kuntien verotulot nousisivat lähes 900 miljoonalla eurolla.
Kokoomus olisi halunnut, ettei kiinteistöveron alarajaa nosteta, mutta se joutui taipumaan keskustan näkemykseen.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Kiinteistöveron vähimmäis- ja enimmäisprosentit nousevat 2010”
On tehtävä jotain vanhojen puolivuosisataisten pientalokiinteistöjen omistajien täysin epäoikeudenmukaisesta yleisestä kiinteistöverotuksesta Miten voidaan nostaa yleistä kiinteistöveroa niin, että se vie lähes koko nettoeläkkeen vanhalta yksinäiseltä sinkkunaiselta? Eikö olisi järkevämpää vaikka lakiteitse järjestää esim yli 80 vuotiaiden terveiden vanhusten kotona asuminen niin pitkään kuin mahdollista, kuin pakon edestä ja ennen aikojaan viedä vanhainkotiin, tarkoitushan on pitää vanhukset totutuissa ja hallituissa kotioloissaan kalliiden laitospaikkojen tieltä. Kerättäköön vero sitten kun vanhus on tämän elämän jättänyt tai todella joutunut hoidettavaksi viimeiselle matkalle, nimenomaan ne, joilla ei ole minkäänlaisia sukusiteitä enää olemassa. Esim omakohtainen tilanteeni on juuri tämä. Minulle jää vanhasta 66 % keskipalkkaisesta virkaeläkkeestäni nykyisin vian 40 % ja 10 vuoden päästä 25 % palkkatuloeläkeistä jäljelle, kuten tapahtuu kun elää tarpeeksi pitkään (yli 65 v jäävät palkkaprosenttien nousun verran jälkeen joka vuosi). Minulla on 200 euron lyhennys ja korko vanhanhartiapankkitaloni peruskorjauksesta v 1993 asti aina vuoteen 2016 saakka (riippuen koroista). jäljelläjäävästä ei voi maksaa k-veroja, joille ei ole mitään vastinetta, itse tonttinsa kulut on maksettava, siitähän (mm puiden kaadot, leikkaukset, poisviennit, tontin työtarvikkeet, leikkurit a huollot, bensat, öljyt jne ) sekä kalliit kiinteistöhoidot pakon edessä. Työavun maksutkaan eivät ole enää velkaisen eläkeläisen hallittavissa, vaikka vanha talo vaatiisi korjauksia siellä täällä .
1993 tuli k-vero ja sanottiin sen erityisesen kovasti verottavan omakotiasujia tontteineen, Kela ei korvaa asumistuella missään tapauksessa, kuin ei muutenkaan, mutta kertotaloasukkaille kylläkin , joskin sieltä tulot eivät ole verottajalle yksittäistalouden kohdalla lainkaan samansuuruiset.
Verottajan lonkerot ovat moninaiset ja kaikkiruokaiset. Hallitus on yksinkertainen ja sopivaa tykinruokaa.