Kansanedustajat ja järjestöt vaativat lisärahoitusta tienpitoon

Rahoitus tähän voidaan päättää vuosittain tai vaalikausittain, mutta poliittisesti sitovien linjausten on ulotuttava paljon pidemmälle, ainakin 10 vuodelle, totesivat kansanedustajat Markku Pakkanen (kes), Lyly Rajala (kok), Matti Saarinen (sdp), Martti Korhonen (vas), Heli Järvinen (vih) ja Pentti Oinonen (per) tiistaina. Laaja yhteisymmärrys panelisteilla oli siitä, että rahoitukseen tarvittaisiin tierahasto tai jokin muu yli vaalikausien ulottuva menettely, joka kuitenkin olisi poliittisen ohjauksen alla.

Matti Saarinen muistutti, että tiestön kehittäminen on tuottava investointi eikä kulutusmeno. Hän vaati myös liikenteen investointeihin läpinäkyvää kannattavuustarkastelua: ”Tulee investoida hyödyllisesti sellaisiin kohteisiin, jotka tuottavat yhteiskunnallista hyötyä. Ei yritystään voi sijoittaa kannattamattomiin asioihin.”

Markku Pakkanen puolestaan ehdotti isojen liikennehankkeiden pilkkomista pienempiin, jotta saataisiin paremmin kilpailua ja siten hintatasoa alemmaksi. Hän monien muiden tavoin vaati, että suurempi osaa tieliikenteeltä perityistä liki 7 miljardista eurosta on kohdennettava tienpitoon. Nykyisin tienpidon budjetti on noin 750 miljoonaa.

Professori Reino Hjerppe laski, että liikenteen osuus kansantalouden investoinneista uhkaa ensi vaalikaudella olla vain noin prosentin, vaikka muutoin liikenteen osuus bruttokansantuotteesta on yli 10 prosenttia.

”Tiestössämme lepää 15 miljardin kansallisomaisuus, joka rapistuu. Omaisuutta tulisi hoitaa kuten viisas hoitaa talouttaan”, Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja totesi. Hänen kanssaan samaa mieltä oli Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Lyly Rajala ja Martti Korhonen luonnehtivat tilannetta vakavaksi, sillä teiden korjausvelka on kasvanut jo lähes 1,5 miljardiin euroon. Ratojenkin korjausvelka on satoja miljoonia euroja. Pentti Oinonen oli huolestunut pienemmistä teistä: ”Vielä pari vuotta nykymenoa, niin edessä on umpikuja. Eivätkä nykytiet kestä lisääntyviä energiapuu- ja kaivoskuljetuksia.” Vihreiden Heli Järvinen puolestaan vaati erityissatsausta kevyen liikenteen väyliin.

Yhteisiä näkemyksiä panelisteilla oli myös siitä, että pääkaupunkiseudulla ja muuallakin liikennepoliittisia ratkaisuja pitää tehdä laajasti katsoen, yli kuntarajojen.