Hannele Pokka: Rakennusalan kilpailun puute heikentää laatua ja asuntojen saatavuutta
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan mukaan Suomessa on erittäin keskittynyt rakennusala, mikä on osaltaan johtanut rakentamisen heikkoon laatuun. ”Suuret urakat ja hankkeet pilkotaan ja ulkoistetaan kymmenille aliurakoitsijoille, jolloin kukaan ei kanna enää kokonaisvastuuta. Pääurakoitsijaa kiinnostaa vain aikataulu ja tulos, kun puuttuu tahto ja intressi rakentaa hyvin. Nyt kilpailun puute vaikuttaa sekä asuntojen saatavuuteen että rakentamisen laatuun.”
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan mukaan Suomessa on erittäin keskittynyt rakennusala, mikä on osaltaan johtanut rakentamisen heikkoon laatuun. ”Suuret urakat ja hankkeet pilkotaan ja ulkoistetaan kymmenille aliurakoitsijoille, jolloin kukaan ei kanna enää kokonaisvastuuta. Pääurakoitsijaa kiinnostaa vain aikataulu ja tulos, kun puuttuu tahto ja intressi rakentaa hyvin. Nyt kilpailun puute vaikuttaa sekä asuntojen saatavuuteen että rakentamisen laatuun.”
”Olisi hyvä, että pääkaupunkiseudun rakentamisen markkinoille tulisi kilpailua, kun kaupungin rakentamiseen osoittamien ilmaisten tonttien jakaminenkaan ei tuota riittävästi asuntoja”, Pokka sanoi Puuinfon teettämässä haastattelussa.
Heinäkuun alussa voimaan astuneet rakentamisen energiamääräykset johtavat Pokan mielestä entistä laadukkaamman ja vaativamman rakentamisen tarpeeseen.
”Uusien määräysten noudattaminen tarkoittaa nykyistä laadukkaampaa rakentamista, kun seinien on oltava tiiviimpiä ja ilmanvaihdon on toimittava. Työmenetelmien ja asenteen on muututtava. Määräykset ja lait eivät ole rakentamisen ongelma, vaan laadukkaan rakentamisen puute.”
Rakentamisen säädökset eivät ole Pokan mielestä tähänkään asti olleet esteenä laadukkaalle rakentamiselle.
”Meillä on ollut ministeriössä hometyöryhmä, jonka tehtävänä on lisätä neuvontaa ja sen myötä tunnistaa ajoissa rakennusten homeongelmat. Ei se ole tähänkään asti ollut kiinni määräyksistä, että on rakennettu väärin. Näyttää siltä, että rakennusvalvonnalla ei ole riittäviä voimavaroja yksityiskohtaiseen hankkeiden valvontaan. Rakennusyhtiöillä tulisi olla nykyistä suurempi eettinen ja asiallinen vastuu rakentamisen laadusta.”
Asuntovaje voi johtaa työvoimapulaan
”Me tarvitsemme nyt vakavaa keskustelua rakennusteollisuuden kanssa rakentamisen laadusta sekä keinoista vastata kasvavaan asuntojen tarpeeseen erityisesti pääkaupunkiseudulla. Asuntojen tarve on pääkaupunkiseudulla niin kova, että kaikki myydään laadusta riippumatta. Erityisesti rakennusalan suurilla yhtiöillä on myös tässä iso vastuu, että kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa voidaan lisätä vastaamaan tarvetta”, Pokka toteaa.
Hän pelkää asuntotilanteen johtavan pääkaupunkiseudulla työvoimapulaan ja yritysten muuttoon alueelta pois, kun työvoimaa ei asuntovajeen takia saada riittävästi.
”Asunto-politiikkaan tarvitaan nyt uusia reseptejä, joilla kyetään tarjoamaan kohtuuhintaisia omistus- ja vuokra-asuntoja tavallisille palkansaajille. Eivät palomiehet, opettajat tai sairaanhoitajat tarvitse sosiaalista asuntotuotantoa, vaan kohtuuhintaisia koteja.”
Energiakorjauksiin ei luvassa tukea
Ympäristövaikutusten arviointi lisääntyy lähivuosina rakentamisessa. Heinäkuun alusta lukien voimaan astuneiden uudisrakentamisen energiamääräysten ohella korjausrakentamiselle tulevat vuoden 2013 alusta omat energiamääräykset.
”Uudet säädökset eivät velvoita pelkän energiaremontin tekemiseen olemassa olevassa rakennuskannassa. Suomalainen malli perustuu siihen, että kun tehdään rakennusten peruskorjauksia, samassa yhteydessä toteutetaan energiatehokkuutta parantavat toimet mahdollisimman kustannustehokkaasti.”
Pokka toivoisi valtion budjettiin porkkanarahoja energiakorjausten toteuttamiseksi, koska hakemusten määrä on tarpeeseen nähden moninkertainen.
”Valitettavasti näitä pelimerkkejä ei nyt ole korjausten vauhdittamiseksi, kun valtio joutuu leikkaamaan menoja budjetin tasapainottamiseksi. On selvää, että tässä suhdannetilanteessa korjausmarkkinan vauhdittaminen julkisin toimin virkistäisi rakennusalaa.”
Tätä artikkelia on kommentoitu 13 kertaa
13 vastausta artikkeliin “Hannele Pokka: Rakennusalan kilpailun puute heikentää laatua ja asuntojen saatavuutta”
Pitäisi Hannele Pokankin muistaa, että ei pääkaupunkiseutu ole koko Suomi. Kyllä muualla Suomessa kilpailua on.
Pokka osui rakennusalan kannalta arkaan paikkaan. Ja on kaiken lisäksi oikeassa. Ruotsissa rakentamisen sääuojaus on paljon pidemmällä kuin meillä huputuksen ansiosta. Elementit tehdään tehtaalla ja työmaalla asennetaan. Meillä liotetaan rakennusmateriaaleja edelleen syyssateessa. Eihän siitä voi tulla kuivia taloja.
Homeongelma on vakava ongelma ja alan on otettava Pokan viestit vakavasti. Kun muutama iso yritys hallitsee rakentamista ja pilkkoo urakat kymmeniin poikku alihankintoihin, niin kenellä todella se vastuu on.
Eihän parempaa markkinaa kuin Hgin seutu on, Suomesta löydy. Teet hyvää laatua tai sutta ja sekundaa,kaikki menee kaupaksi. Miettikääpä sitä jka verratkaa meidön laatuamme eurooppalaiseen laatuun.
Asuntojen laadusta olen Pokan kanssa samaa mieltä. Laatu on paikoin ala-arvoista eikä korreloi millään tavalla hinnan kanssa.
Tampereella on Ratinassa uusin ja kallein asuntoalue, mutta kun sen rakentaminen oli kiivaimmillaan käynnissä, niin rakennusmateriaalit lojuivat kuukausikaupalla sateen armoilla ja ne asennettiin märkinä ilman minkäänlaista kuivatusta rakennuksen seiniin ja muihin rakenteisiin.
Kohta ihmeteellään, miksi Ratinanrannan asunnot alkavat haista homeelle. Laatuajattelu on repsahtanut hakoteille, kun tällaista pääsee käymään kalleimmissakin asunnoissa.
Nyt en kyllä ymmärrä..? Kun on kilpailua, katteet pieniä ja tingitään ”laadusta” niin home haisee. Kun ei ole kilpailua, katteet kohillaan ja silti muka haisee home..Missä on logiikka tässä ajatusmallissa. ? sen kun Hannele vielä meille kertoo niin hometta ei ole kun juustossa ja kesäisessä metsässä sen jälkeen. Se on eri asia että ei osata mutta ei kai se nyt siihen kilpailuun mitenkään liity, vai?
Rakennusteollisuus RT riensi pikaisesti tyrmäämään Pokan puheet. Laatu on sen mukaan kunnossa ja kilpailu toimii. Näi siis alan edunvalvoja.
Palacen suunnasta asiat näyttävät aivan toiselta kuin lehtien lööppejä lukemalla. Kartellioikeudenkäynnit ovat vielä kesken, kun jo samaan aikaan isojen konsernin työpäälliköitä kiikutetaan oikeuteen lahjuksista ja Liikennevirastokin puhdistaa omaa pesäänsä… Ehkä pesänsiivousta tarvittaisiin rakennusyrityksissäkin, jotta ei aina oltaisi uutisissa.
Kilpailun toimivuutta auttaisi, jos keskinäiset työyhteenliittymät kiellettäisiin viideltä suurimmalta konsernilta. Niillä ne usein rajaavat suurimpien urakoiden kilpailun olemattomiin. Tälläkin hetkellä on käynnissä useita väylähankkeita, joissa kilpailu rajoittu suuren työyhteenliittymien väliseksi. Muutamissa hankkeissa muutaman vuoden takaa tarjoajia saattoi olla vain kaksi suurimpien yhteenliittymää. Jätettäköön työyhteenliittymät keskisuurten mahdollisuudeksi päästä mukaan kilpailuun.
Pipatti on oikeassa siinä, että talonrakentamisen urakoinnissa viiden prosentin kate on tyypillinen. Gryndituotannossa kate on sitten jo usein kaksinumeroinen. Mitä se kertoo kilpailusta? Ainoa kilpailu käydään tonttimarkkinoilla.
No miksi ruotsalaiset rakentavat laadukkaammin ja halvemmin? Ei siellä ole samaa kansallista homeongelmaa kuin meillä. Olisiko niin, että asukkaat, joita varten rakennetaan, ovat ihan osattomia tässä keskustelussa. On ostettava, mitä myydään ja vuokrattava, mitä on tarjolla.
Joku yhtiö voisi tehdä laadusta kilpailutekijän. Kuka avaisi pelin. Nyt Skanska ilmoittaa tuovansa Suomeen ruotsalaisen Ikean kanssa kehitetyn moduulitalotyypin. Hinnaksi arvioidaan alle neljä tonnia, kun Ruotsissa samaa taloa tehdään kahdella tonnilla. Eikä hintaero selity pelkästään tonttikustannuksilla.
Vai ei ole Ruotsissa homeongelmia (retorinen kysymys). Ruotsissa on mm. noin 20-30.000 asuntoa, joissa on rapatutu puuseinät, ja kaikki niin homeessa, että seinät pitää uusia kokonaan. Remontti tulee maksamaan svenssoneille yli miljardi euroa. Että se siitä laadukkaasta rakentamisesta..
Eikös tilaaja määritä laadun sopimusasiakirjoissa ja valvo toteutttamista rakennushakkeeseen ryhtyvänä.
Ammattirakennuttajan edustajana en ole huomannut mitään tiedostamattomia / hallitsemattomia laatuongelmia.
Gryndikohteissa tietysti rakennusliike on itse itsensä tilaajana, kannattaisiko AS OY:n osakkaiden nimetä rakennustöiden tarkkailija ja maksaa kunnon palkkio ?
MRL 119 §
Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö.
Panostusta rakennuttajien laatutason kohottamiseen.
Kun tilaaja osaa ja hallitsee rakennuttamisen , niin laatua syntyy . Pääongelma suomalaisen rakentamisen laatuun saamisessa on tilaajaosapuolen osaamattomuus. On käsittämätöntä ,että v 1977 perustettu Suomen Rakennuttajaliitto ja sen seuraajajärjestö ei ole saanut rakennuttajatoiminnan merkitystä yleisesti tiedostetuksi välttämättömyydeksi kaikentasoisessa rakentamisessa . Paljon on saatu aikaan kaikenlaista tutkimusaineistoa ja erilaisten toimikuntien paperimössöä , ja pyöritetty vuosikymmeniä rakennuttajakoulutusta , mutta ollaan edelleenkin tilanteessa , joka Pokankin puheenvuorosta paistaa eli ei tiedosteta tämän toiminnan tärkeyttä
rakennusprojektissa. ( syynä lienee järjestön jäsenkunnan kirjavuus ) Erityisesti tulisi ymmärtää, että rakennuttamisen organisatio sisältää kovaa ammattiosaamista , mutta myös ominaisuuksia , joita tarvitaan omistajan rahan tiukassa valvonnassa.
Mikä ihmeen Rakennuttajaliitto? Sellaista ei ole ollut vuosikausiin. On vain toimitilojen omistajien ja kiinteistösijoittajien liitto, jossa rakennuttamista pidetään vain turhana kustannuseränä. Sen voi aina ostaa markkinoilta. Paljon rakennuttamista tärkeämpää on, että kiinteistölle saadaan ostettua amerikkalaisten järjestöjen ympäristösertifikaatit. Ne takaavat jälleenmyyntiarvon, ei se miten kiinteistö on rakennutettu.
Tuntuu siltä, että suurimmalla osalla tälle palstalle kirjoittaneista ei ole mitään käytännön kokemusta rakentamisesta tai rakennuttamisesta.
Todellisuudessa asian laita taitaapi olla niin, että ylivoimainen valtaosa rakennuksista on aivan kunnon tavaraa. Yksittäistapauksissa on varmaan ongelmiakin, talot kun ovat ihmisten rakentamia, Nämä ovat kuitebkin lähes aina jonkinlaisia pintavikoja ja heikkoa viimeistelyn laatua, jota sitten ruoditaan suureen ääneen julkisuudessa.
Jos kosteus- ja homeongelmia haluaa löytää, kannattaa ryhtyä tutkimaan rintamamiestaloja.
Mestariinsinöörin näkemys on hyvin omaintressinen , laput silmillä , valitettavasti .