Teräsrakenneasiantuntija: Laukaan ratsastushallin suunnittelukuvat puutteellisia

”Näillä suunnittelukuvilla jää paljon kysymysmerkkejä. Tuntuu, että Laukaan rakennusvalvonnassa ei ole ollut kaikkia maneesiin liittyviä suunnitelmia”, rakennustarkastaja Jouko Lamminen Vantaan rakennusvalvonnasta kertoo. Hän on erikoistunut teräsrakenteisiin.

”Näillä suunnittelukuvilla jää paljon kysymysmerkkejä. Tuntuu, että Laukaan rakennusvalvonnassa ei ole ollut kaikkia maneesiin liittyviä suunnitelmia”, rakennustarkastaja Jouko Lamminen Vantaan rakennusvalvonnasta kertoo. Hän on erikoistunut teräsrakenteisiin.

Lamminen sai Laukaan rakennustarkastajalta kaikki maneesiin liittyvät asiapaperit. Käytettävissä olleessa aineistossa ei ollut laskelmia.

Lamminen on käynyt läpi viime viikolla ja tämän viikon alussa romahtaneen maneesin suunnitelmat. Hän on verrannut suunnitelmakuvia Vantaalle rakennettujen kolminivelkehärakenteisiin perustuvien maneesien tai vastaavien suunnitelmakuviin. Toistaiseksi Vantaalta on löytynyt kaksi vastaavasti suunniteltua rakennetta.

”Oleellista tarkastelussa ei ole ollut, onko rakennuksissa sama suunnittelija kuin Laukaan romahtaneessa maneesissa, vaan onko kaupungissamme samanlaiseen kolminivelkehärakenteeseen perustuvia rakennuksia”, Lamminen sanoo.

”Kuvista ei löydy kehäpilareiden pituussuuntaisia jäykistyksiä. On mahdollista, että rakennus on pysynyt pystyssä ´pyhällä hengellä´. Tarkempi seinärakenne ei käy ilmi, ja päädyn rakennekuvissa ei ole henkseliristikoita. Päädyt ovat kahdeksan metriä korkeita, niissä ei ole kuvien mukaan minkäänlaisia orsia. Jos niin on, nurjahdustukia ei ole.”

Lammisen mukaan momenttinurkkien sauvarakenteiden liitoskohdissa on merkittäviä epäkeskisyyksiä.

Hän pitää rakennuksen yhdeksän metrin kehävälejä erittäin isoina. ”Tapauksesta riippuen kehävälit ovat erään toisen toimittajan vastaavien rakennusten rakenneratkaisuissa 3–5 metriä pitkiä.”

”Jo rakennuksen toteuttamisaikaan oli vaatimus pulttiliitosten lukitsemisesta. Se on ollut yleisesti käytössä oleellisissa liitoksissa. En ottaisi liikenteen aiheuttamaa tärinää romahtamisen syyksi.”

Lue aiheesta lisää tällä viikolla ilmestyneestä Rakennuslehdestä numero 7.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Teräsrakenneasiantuntija: Laukaan ratsastushallin suunnittelukuvat puutteellisia”

  1. Yksi alan vitsauksista on ettei kukaan oikeasti tarkasta rakennesuunnitelmia vaan tarkastajat toimivat kumileimasimina
    hyväksyen kaiken esitetyn kunhan se on ns. pätevän suunnittelijan tekemää.
    Teräsrakentajana joudumme jatkuvasti ottamaan kantaa puutteellisiin ja virheellisiin suunnitelmiin.
    En ole saanut rakennusalalla vielä koskaan käsiini sellaista suunnitelmaa jonka olisi voinut toteuttaa sellaisenaan rikkomatta lakia tai rakentamismääräyksiä.

    1. Tämähän se minun käsittääkseni onkin rakennusvalvonnan rooli nykyään. Ei holhota suunnitelmia vaan arkistoidaan ammatti-ihmisten tekemät suunnitelmat. Lopullinen vastuu rakenteista on rakennuksen omistajalla, joka vierittää omalla tavallaan vastuun sitten suunnittelijalle. Eihän useinkaan rakennusvalvonnalla ole edes osaamista, saati resursseja tarkastaa suunnitelmat, hyväksyä ne sitten ja ottaa koko suunnitelmasta vastuu. Kyllä vastuu pitää selkeästi olla suunnittelijalla. Rakennusvalvonta voi kyllä ”hoksauttaa” asioita, mutta ei voi ryhtyä suunnitteljaksi. Se on brezneviläistä ajattelua, että kun kunnan rakennustarkastaja (joka voi olla rakennusmestari) panee suunnitelmiin hyväksynnän, niin vastuu rakennuksesta siirtyy kunnalle. Ei se voi niin olla.Ainoa mitä rakennusvalvonta voi tuijotella, on suunnittelijaluokat ja pätevyydet.

      1. Tässähän se rakennusteollisuuden korruptio ja mätäpaise tulikin jo lyhyesti esiteltynä. Kun kukaan ei ota mistään vähääkään vastuuta, voi hyväveli jatkaa samalla lailla kuin aina ennenkin. Rakennustarkastajan toimenkuvaksi on vakiintunut paperien mapitus ja ravintoloissa resuaminen rakennuttajan piikkiin. Ei tarvitse osata, viitsiä eikä tehdä mitään sitä, mitä jo tehtävänimikkeeseen kuuluu. Kaikki vastuu ja susitöitten korjaus jää yksin rakennuksen omistajan vastuulle. Ei ihme, että Suomen rakennusosaamisen maine on mennyt eikä ulkomaisin projekteja tule. Jo Neuvostoliitossa tehtiin parempaa.

  2. Viranomaisen pienemmissä kunnissa harjoittama paperien mapitus ei ole mikään maan tapa eikä johdu mistään väärin ymmärryksestä, vaan vuonna 2001 voimaan astuneesta Maankäyttö- ja rakennuslaista, jonka mukaan viranomaisen päätehtävinä ovat lupien käsittely, lain ja määräysten valvonta ja rakentajien neuvonta. Suomessa rakenteiden kuormitusohjeet ovat määräyksiä, mutta suunnitteluohjeet eivät ole velvoittavia määräyksiä, ja kuntien rakennusviranomaisilla ei siksi ole velvollisuutta tarkastaa lujuuslaskelmia tai rakennepiirustuksiakaan. Tästä asiasta on vaan oltu visusti hiljaa, ettei kellekään rakentajalle tulisi mieleen käyttää tätä tilannetta väärin hyväkseen. Vastapainona sille, uudessa laissa tuli mukaan rakennesuunnitelmien ulkopuolinen tarkastus.

    1. Romahtaneista ja melkein romahtaneista hallista moni on teräsrunkoinen maneesi. Olisiko tarpeellista tarkastella nimenomaan hevosmaneesien suunnitteluohjeita, Niille ei tietääkseni tällä hetkellä ole erillisiä ohjeita rekenteiden suunnitteluun. Kymmenet hevoset laukkaavat vuodesta toiseen aiheuttaen tärinää, eikä hevonen ole ihan kevyt otus. En ratsuksesta mitään ymmärrä, mutta luulisi monen hevosen tasatahtisen asekelluksen olevan hyvä suoritus. Silloin tärinävaikutus tehostuu oleellisesti. Armeijakaan ei marssi tahdissa siltojen yli. Nykyään rakennustarkastajat osaavat vaatia teräshallien pulttiliitosten kiristämisen ja kierteiden rikkomisen, mutta miten on mahtanut ennen olla.

  3. En suunnittele enkä mitoita rakenteita, mutta uuden kohteen – voi olla vanhakin – huomatessani ja siinä käydessäni tarkastelen näkyviä rakenteita ja pohdin niitten luotettavuutta. Erityisesti kiinnostaa yleensä järjestelmän toimintatapa (onko unohdettu jotain), vakavuuskysymykset, kuormia siirtävät liitokset, myös jatkokset ja jälkikäteen tehdyiltä näyttävät muutokset sekä mittasuhteet, muodonmuutokset ja suoruudet. Kenen hyväsä rakentajan tulisi tällaista harrastaa. Joitain asioita, esimerkiksi rakenteen toimintaoletuksia muuttavia apäkeskeisyyksiä voi olla vaikea havaita, mutta aina niitä voi descartesilaisesti epäillä. Ei maksa paljoan huomauttaa epäilystään viranomaiselle tai rakenteen omistalle, myös vielä työn alla olevan. Muistelen vuosien mittaan neljästä tapauksesta ilmoittaneeni: kolmesta vakavuusepäilystä ja yhdestä betonielementtipalkin silmämääräisesti niukin naukin ulottumisesta tuelle. Yhtään ei harmita, vaikka rakennelmat sellaisinaan olisivat toimivia sata vuotta. Harmittasi ellen olisi reagoinut. Tuorein tapaus on tältä vuodelta. Ai niin, ja kahdesti olen huomauttanut suhteettoman suuresta lumipaketista talon sisäänkäynnin lipan päällä; tuoreimmassa tapauksessa viime talvena rakenne romahti rikkoen myös seinää ja ikkunaa ennen kuin omistaja tai yhtiö välitti tehdä mitään.

  4. Maneesit ovat maapohjahalleja. Niissä on enimmäkseen hevosalan järjestöjen suosittamat tilat ja rakenteet, ja paksut maapohjat, joissa käytetyt kerrokset ja aineet sekä vaimentavat pölyn kehitystä ja askelia että suojelevat hevosia vaurioittamasta itseään. Hallien runkorakenteisiin sillä ei ole juuri mitään vaikutusta kun ratsukot siellä liikkuvat. Jos olisi, seinillä ei varmaan kannattaisi pitää peilejäkään. Se on ihan puppua, että ratsukot hajottaisi rakennuksia. Kaikki ajoneuvojenkin liikenne ohjataan yleensä vain hallin päätyyn, missä on yleensä hallien isot huolto-ovet. Sekään ei rasita pääkehiä.
    Pulttiliitoksia ei kiristetä kierteitä rikkomalla. Kiristys tehdään momenttiavaimella tms. Kierteet rikkomalla yritetään estää muttereiden aukikiertyminen, joka voi aiheutua esimerkiksi tuulikuormasta, joka luokitellaan dynaamiseksi kuormaksi. Ja jos kierteet rikotaan hiomalaikalla kuten usein tehdään, niin se ei estä edes aukikiertymistä.

    1. Miten tekstistäni voi saada käsityksen, että pultit kiristettäisiin kierteet rikkomalla?

Vastaa käyttäjälle Rakennuttaja Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat