Suomen suurimmassa navetassa puu vaihtui teräkseen

Nurmolainen Ari Teppo ja ylistarolainen Juhani Korkiamäki kysyivät pari vuotta sitten tutulta kirvesmieheltä, tekisikö hän heille yhteisen navetan Seinäjoelle.

”Se ei sitten taida olla aivan pieni”, kirvesmies Erkki Liukkonen arvasi.

Arkkitehti Jouni Pitkäranta on kulkenut viiden maan navetoissa työntekijöiden perässä kello kädessä. Uusia eväitä toiminnalliseen suunnitteluun on löytynyt.

Nyt Suomen suurin navetta on jo melkein valmis, pääurakoitsijana neljän kirvesmiehen ja yhden kaivinkoneen porukka. FinnMilk Oy:n pääosakkaita ei hirvitä, vaikka mittasuhteet ovat tehdasmaiset. Kattoakin on toista hehtaaria.

”Ei tämä ole tehdas, koska kyse on elävistä olennoista ja tehdään itse töitä täydellä sydämellä”, Korkiamäki toteaa.

Korkiamäen vanhemmat aloittivat tilanpidon aikoinaan viidellä lehmällä. Pojan navetassa on kohta 600 lypsävää ja 90 vasikkaa.
”Vaikea olisi tehdä näin isoa ensimmäiseksi navetaksi. Juhanin kanssa on kuitenkin laajennettu jo monesti, joten tiedetään rutiinit”, Teppo sanoo.

Tepon ja Korkiamäen omat 220:n ja 120 lehmän navetat muuttuvat nyt hiehokasvattamoiksi.

Tieliittymä uhkasi hanketta

Optimaalinen paikka navetalle etsittiin Seinäjoen elinkeinokeskuksessa. Yva-harkinnassa käytiin, mutta itse menettelyä ei tarvittu. Ainoa ikävä yllätys oli ely-keskuksen vaatimus oman tieliittymän rakentamisesta.

”Liittymän 300 000 euron kustannus olisi kaatanut koko hankkeen. Sen sijaan hyväksyttiin vajaa 100 000 euroa maksanut levennys, josta kaupunki hoiti osan”, sanoo Korkiamäki.

Korko- ja investointitukien osuus on lähes viidesosa viiden miljoonan euron hankkeesta.

Navetan rakennusten hahmottelun ja toiminnallisen suunnittelun teki arkkitehti Jouni Pitkäranta. Puurakenteet vaihtuivat kuitenkin teräkseen, kun hallin rakenteet ostettiin hollantilaiselta Conexxilta. Suunnittelijaa ei pelottanut muutama vuosi sitten ollut kohu yhtiön ympärillä.

Toinen merkittävä toimittaja oli halsualainen Hietalahti & Pojat.

”Jälkikäteen ajatellen heiltä olisi voitu tilata enemmänkin elementtejä, niin kirvesmiehet olisivat voineet keskittyä muihin asioihin”, Teppo ja Korkiamäki sanovat.

Lattian alla tapahtuu

Mittakaavan kasvu tuo mukanaan uudenlaista päänvaivaa. Lattiasta poistettiin kaikki mahdolliset kynnykset, mutta pinnan alla piilee monimutkainen rakenne.

”Virtsanerotteluun kehitettiin oma ratkaisu. Tämän kokoisessa navetassa urean haju olisi muuten sietämätön”, Korkiamäki sanoo.
Vuosittaiset kuuden miljoonan litran lypsyt hoitaa robotin ja lypsykoneen yhdistelmä eli karusellilypsyrobotti, joka on ensimmäinen Suomessa ja kymmenes maailmassa. Sen ansiosta työntekijöitä tarvitaan aamu- ja iltavuoroon kaikkiaan vain puolisen tusinaa.

”Lypsykone olisi sitonut jopa 12 työntekijää. Karusellilypsyrobotti lypsää lehmät väsymättä”, Korkiamäki sanoo.
Suuren mittakaavan luvataan näkyvän lehmien hyvinvoinnissa. Umpiosastossa on omat paikkansa umpeen meneville, ummessa oleville ja poikiville. Juuri poikineille tulee Special needs -osasto, jossa on väljemmät tilat, enemmän ruokapaikkoja ja parempi valvonta.

Suuri navetta vaatii paljon yhteistyötä muiden viljelijöiden kanssa. Säilörehua tarvitaan noin 400 hehtaarilta. Sonnan vastaanottajat löytyivät neljässä päivässä.

Vuosi menee sisäänajossa

Navetta on valmis joulukuussa, mutta sisäänajo vie aikaa. Uusi tekniikka täytyy saada toimimaan ja lehmät oppimaan sille.

”Sitten alkaa eläinten hankinta ja kasvattaminen. Täyteen kapasiteettiin päästään ehkä vuoden kuluessa”, sanoo Teppo.

Teppo ja Korkiamäki eivät odota leppoisia työnjohtajan päiviä, mutta silti parannusta nykyiseen ajankäyttöön.

”Tykkään pitää lehmiä, mutta aikaa puuttuu ja riskit ovat isoja. Ajattelin, että suuri navetta toisi riskinjakoa, työkavereita ja vapaa-aikaa lasten kanssa olemiseen”, sanoo Korkiamäki.

Ari Teppo ennustaa, että navetoiden laajennukset jakautuvat jatkossa kahteen kokoluokkaan, 100–200 lehmän perheviljelmiin ja yli 300 lehmän yhteishankkeisiin.

”Mutta tämän meidän kokoluokan navettoja ei taida monta tulla”, Teppo arvelee.

Logistiikka ratkaisee navetassa

FinnMilkin navetta pysyy pitkään Suomen suurimpana, arvelee navetoiden toiminnalliseen suunnitteluun erikoistunut arkkitehti Jouni Pitkäranta. Kakkoseksi jää nyt Iskola Oy:n 450 lehmän navetta Ylä-Savon Sukevalla. Euroopan suurin, 3700 lehmän navetta löytyy Virosta.

Pitkäranta suunnitteli FinnMilkin navetasta klassisen H-mallin, jossa makuuhallin ja lypsyhallin keskellä on yhdyskäytävä.

”Tämä on hyvin universaali ratkaisu, joka ei ole kiinni navetan koosta. Navettasuunnittelu on materiaali- ja eläinvirtojen peliä, jossa toiset asiat saavat risteytyä, toiset eivät”, Pitkäranta sanoo.

Tieto navetoiden logistiikasta syvenee yhä, kun käynnissä on itse rahoitettu ja toimeenpantu tutkimus, jossa Pitkäranta kulkee kello kädessä robottinavettojen työrutiineja seuraamassa. Takana on jo 20 navettaa viidessä maassa, Yhdysvalloissa asti.

”Maiden välillä on hyvin suuria eroja siinä, miten paljon aikaa kuluu työn eri vaiheissa”, Pitkäranta toteaa.

Rakennusteknisesti Pitkäranta ei odota navettarintamalla mullistavia uutuuksia. Myös lypsy on jo pitkälle automatisoitu, vaikka FinnMilkin karusellirobotti tuokin uusia tuulia.

Kehitystä on luvassa eläinten seurantaan, kun uuden teknologian avulla voidaan ennakoida esimerkiksi sairauksia nykyistä paremmin.
Hollannissa kehitellään uudenlaisia kuivikekompostiratkaisuja, joiden avulla voidaan luopua osin parsista. Parsipihattoa kuitenkaan tuskin syrjäytetään lähitulevaisuudessa.

”Yleinen haaste on kehittää keskikokoisista perhetiloista mahdollisimman työtehokkaita. Se on iso suuntaviiva, kun viljelijätkin haluaisivat olla tavallisia ihmisiä, siirtyä elämäntavasta enemmän ammatin suuntaan.”

 

FinnMilk Oy:n navetta

  • 600 lypsylehmää ja 90 vasikkaa
  • Osakkaana neljä viljelijää
  • Toiminnallinen suunnittelu Arkkitehtitoimisto Jouni Pitkäranta
  • Rakennesuunnittelu FarmPlan Oy, Hannu Rintasalo
  • Teräsrakenteet Conexx Group
  • Lietekuiluelementit, lietesäiliöt, rehusiilot ja väliseinät Hietalahti & Pojat Oy
  • Lypsyhalli 90 m x 36 m
  • Makuuhalli 127 m x 36 m
  • Vasikkahalli 42 m x 15 m
  • Rehuvarasto 36 m x 15 m
  • Lantasäiliöiden halkaisija 34,5 m

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Suomen suurimmassa navetassa puu vaihtui teräkseen”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi