Lakipaketin tavoitteena on hallituksen mukaan alentaa yksikkötyökustannuksia. Lakimuutoksilla hallitus tavoittelee viiden prosentin parannusta yritysten kustannuskilpailukykyyn, mikä tukee sen mukaan talouden kasvua ja lisää työllisyyttä.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2016. Niitä sovellettaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin, joista sovitaan lain voimaantulon jälkeen.
Sairauslomaan karenssipäivä
Lakiehdotuksen mukaan sairausloman ensimmäinen työstäpoissaolopäivä olisi palkaton. Tätä niin sanottua karenssipäivää ei olisi, jos poissaolo johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista tai jos työntekijä on uudelleen 30 päivän kuluessa poissa samasta syystä. Lisäksi työnantajan täytyisi maksaa vain 80 prosenttia palkasta seuraavilta kahdeksalta sairauslomapäivältä nykyisen sadan prosentin sijaan.
Lakimuutosten tultua voimaan loppiainen ja helatorstai olisivat palkattomia vapaapäiviä. Ne eivät lyhentäisi työaikaa. Helatorstain ja arkipäivälle sijoittuvan loppiaisen työtunnit tulisi tehdä etu- tai jälkikäteen niin, että muiden työpäivien työaika pidentyy. Toinen vaihtoehto on tehdä tunnit sisään lauantaina.
Jos työntekijän täytyy olla töissä helatorstaina tai loppiaisena, hänelle maksettaisiin tästä normaali säännöllisen työajan palkka, ilman sunnuntaityökorotusta. Jos loppiainen kuitenkin on sunnuntaina, maksettaisiin työntekijälle sunnuntailisät.
Lisäksi lakipaketin mukaan työehtosopimuksella saisi sopia, että kuukaudessa kertyy enintään kolme päivää lomaa. Lomaoikeus voisi siis olla enintään kuusi viikkoa vuodessa.
Hallitus esittää myös, että vuosilomalakiin lisätään uusi säännös lomaltapaluukorvauksesta, joka työntekijällä olisi oikeus saada palatessaan töihin vuosilomalta. Korvauksen määrä olisi 35 prosenttia työntekijän vuosilomapalkan määrästä. Lisäksi työmarkkinaosapuolten mahdollisuuksia sopia lomarahan enimmäismäärästä rajoitetaan. Tämä leikkaisi nykyään maksettavia lomarahoja noin 30 prosentilla.
Työntekijän muutosturvaa lisätään
Hallitus ehdottaa esityksessään, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden muutosturvaa parannetaan. Työnantajalle tulisi velvollisuus järjestää irtisanotuille työllistämistä edistävää valmennusta tai koulutusta.
Lisäksi työnantajan olisi järjestettävä irtisanomalleen työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Nämä velvollisuudet koskevat vähintään 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä sekä kuntia ja valtiota.
Rajoituksille kolmen vuoden määräaika
Lakiehdotuksessaan hallitus rajoittaa työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen oikeutta sopia työehtosopimuksilla eduista, jotka parantaisivat työntekijän asemaa lakipakettiin sisältyvien asioiden osalta. Sopimisrajoitukset kestävät kolme vuotta.
Sairausajan palkkaa, loppiaista ja helatorstaita, vuosilomien kestoa ja lomaltapaluukorvausta koskevat säännökset jäävät voimaan tämänkin jälkeen.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Hallituksen kohuttu työelämäpaketti lähti lausunnoille”
Miksi kukaan käyttäisi työterveyshuoltoa työsuhteen päättymisen jälkeen?
Jos määrätään sairaslomaa, menee tältä ajalta työttömyyskorvaukset. Lisäksi paketissa on vielä 1 pv karenssi, joka on etenkin työttömäksi jäävälle myrkkyä.