”Matti Ollila on rakennesuunnittelijana guru, jolla on itsetunto korkealla. Hän kokee olevansa tietyissä alansa kysymyksissä melkoinen asiantuntija. Toki hänellä on gurun asemaansa ansioitakin hoikkien ja vaativien rakenteiden kehittäjänä.”
Näin kuvaa tekniikan tohtori Matti Ollilaa hänet hyvin tunteva kollega. Ollila myöntää, että hän on mielipiteillään saanut enemmän negatiivisia ystäviä kuin moni muu.
On Ollilassa toinenkin puoli. Hän oli muutama vuosi sitten kaikkien rakennusalan suunnittelijoiden luottomies eli SKOL:in puheenjohtaja. ”Kyllä minulla taitavat kuitenkin olla suhteet alan ihmisiin aika hyvin kunnossa”, Ollila sanoo. Järjestön toimitusjohtaja Timo Myllys vahvistaa tämän käsityksen sanomalla, että Ollila edusti puheenjohtajana koko jäsenkuntaa ja osasi kuunnella muitakin kuin rakennesuunnittelijoita.
Ollila on kaveriensa mukaan mukava seuramies, mikä on helppo uskoa, kun häntä käy tapaamassa Lauttasaaren Vattuniemenkadun toimistossa. Kookas ja päivettynyt mies ottaa vieraan vastaan rennosti ja ystävällisesti. Jo päältä päin katsoen voi uskoa, että Ollila on Maailmanmatkaajien yhdistyksen jäsen ja golfari. Ulkona on oltu.
Saman toimiston palveluksessa koko ikänsä
Ollila ei halua vastata, kun häneltä kysyy, millainen mies Matti Ollila on. Hän menee ainoan kerran koko haastattelun aikana hämilleen ja yrittää kääntää puheen asiakysymyksiin. Aiheeksi oli nimittäin sovittu Ollilan mielipiteet rakenteiden turvallisuudesta.
Siirretään turvallisuus suosiolla erilliseksi jutuksi ja puhutaan mieluummin Ollilan urasta rakennesuunnittelijana. Hän on siitä harvinainen mies, että on ollut oikeastaan yhdessä ja samassa insinööritoimistossa koko ikänsä. ”Olin minä harjoittelemassa Magnus Malmbergilla ja kahteen otteeseen Saksassakin”, hän yrittää harata vastaan.
Kuitenkin on tosiasia, että Ollila meni vuonna 1960 valmistuttuaan TKK:sta Erkki Paloheimon toimistoon konstruktööriksi. Vuonna 1965 hän perusti Paloheimon pojan, Eeron kanssa yhteisen toimiston, jonka peruja on hänen nykyinen toimistonsa, Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co.
Eero Paloheimon nimi putosi pois toimiston nimestä kymmenisen vuotta sitten. Ollila ei pidä tapahtunutta mitenkään dramaattisena asiana, vaan toteaa: ”Politiikka ja suunnittelu eivät oikein rimmaa yhteen.” Miehet ovat kuitenkin tiettävästi edelleen puheväleissä.
Paloheimon lähdön syyksi on helppo uskoa juuri politiikkaan meneminen, sillä Eero Paloheimo sanoi jo 80-luvun lopulla Rakennuslehden haastattelussa: ”Aina kun avaan suuni julkisuudessa, toimisto menettää vähintään yhden asiakkaan.”
Äänten enemmistö mutta ei osakkeiden
Mitä Ollilan toimiston nimessä oleva Co tarkoittaa? ”Se tarkoittaa sitä, että minulla on edelleen äänten enemmistö, mutta ei osake-enemmistöä”, Ollila vastaa.
Entä hänen tehtävänsä toimistossa? Hän ei ole toimitusjohtaja vaan hallituksen puheenjohtaja ja tekninen innovaattori: ”En oikeastaan koskaan ole ollut toimitusjohtaja muuten kuin nimellisesti. Tekninen innovaattori kuvaa hyvin nykyistä asemaani.
Kun Ollilalta kysyy, koska hän aikoo jäädä eläkkeelle, mies näyttää siltä, että häneltä olisi kysytty jotain todella typerää. Vastauksena on lyhyesti ja ytimekkäästi: ”En tiedä.” Tosin hän jatkaa tähän, ettei sitä koskaan tiedä, mitä ”kremppoja” kohdalle sattuu. Hän kertoo käyvänsä toimistolla joka päivä ja jatkaa ilmeisen leikillään: ”Onhan minulla jäljellä oma työhuonekin.”
Toimiston maine ei elätä
Paloheimo & Ollilan ja sittemmin Ollilan toimistoa on pidetty rakennesuunnittelun ykköstoimistona Suomessa, nimesihän Rakennuslehtikin sen 30-vuotisjuhlanumerossaan parhaaksi alallaan 90-luvulla. Kai kahdeksan kertaa saatu Vuoden Betonirakenne-, neljä Vuoden Teräsrakenne- ja yksi Vuoden Insinöörityö -palkintoa kertovat jotain.
Ollilan mukaan toimiston maineesta on ollut lähestulkoon pelkkää haittaa: ”Olemme toki saaneet suunnitella mielenkiintoisia ja vaativia kohteita. Mutta sillä ei oikein elä. Tavallisten bulkkikohteiden tilaajat ovat kiertäneet toimistomme kaukaa He eivät ilmeisesti ole kehdanneet tulla sisään.”
Kovan maineen säilymisen takana on Ollilan mielestä ollut toimiston sisäinen koulutus ja omat suunnitteluohjeet: ”Kun kaveri on selvinnyt TKK:sta, hänelle pitää tarjota koko ajan vähän vaativampia tehtäviä, kuin mihin hän oikeastaan kykenee. Kehitystä insinöörinä ei tapahdu, jos rimaa pidetään koko ajan alhaalla.”
Turvallisuus on edelleen lempiaihe
Matti Ollila esitti ”teesinsä” rakenteiden turvallisuudesta reilu vuosi sitten, kun hallien sortumat tuntuivat olevan lähes jokapäiväisiä. Turvallisuus on edelleen Ollilan lempiaihe. ”Kysymys ei ole kustannuksista vaan asenteista”, hän väittää.
Ollila syyttää rakenteiden turvattomuudesta ”palikkarakentamista” ja tuoteosakauppaa. Hän on kehittänyt viisiportaisen turvallisuusasteikon, jonka ylintä tasoa edustavat paikalla valetut tai liittorakenteeksi suunnitellut elementtirakenteet. Alimmalla tasolla on tyypillinen elementtirakenne, jossa konsolipilarit ovat ainoat jatkuvat rakennusosat.
Ollila ottaa rakenteelle vertauksen autojen maailmasta: ”Palikkarakenne, jolta puuttuu sitkeys, on kuin auto ilman jousia ja iskunvaimentimia. Suomalainen rakentamistapa ei tulisi kuuloonkaan seismisillä alueilla.”
Ollila ei ole saanut vastakaikua ajatuksilleen, vaikka ”viiden tähden” turvallisuus ei hänen mielstään maksa yhtään enempää kuin yhden ja kaupan päällisiksi saadaan kunnollinen äänieristys. Esimerkiksi ympäristöministeriöstä on sanottu hänelle, etteivät he voi alkaa määräillä asiassa, joka on täällä niin yleinen.
Arto Rautiainen
Rakennuslehti 2004
Vuonna 2009 Matti Ollila myi yhtiönsä Vahaselle, mutta jatkoi edelleen suunnittelijana
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tekniikan tohtori Matti Ollilan muistoksi”