Turun yliopistollisen keskussairaalaan T3-sairaalatyömaan betonisten tukirakenteiden purku alkaa maanantaina 2. tammikuuta. T3-sairaalan valmistuminen siirtyy loppukesään 2021.
Tukirakenteiden betoninäytteistä tehdyt tutkimukset osoittavat 27.12.2016 annetun lausunnon mukaan, että tukirakenteiden betonin lopullinen lujuus jää vaatimusten alapuolelle. Monessa kohdassa alitus on merkittävä.
Liian suuri ilmamäärä
Lujuuden alituksen taustalla ovat betonin liian pieni tiheys ja liian suuri ilmamäärä. Syyt ovat siten pitkälti samat kuin Kemijärven siltatyömaalla viime kesänä.
Työvirhettä ei pidetä tässä vaiheessa ongelman todennäköisenä syynä. Ongelmat liittyvät todennäköisesti Ruduksen toimittamaan valmisbetoniin.
Betoninäytteitä ovat tutkineet akkreditoidut koestuslaitokset Contesta Oy ja VTT Expert Service Oy sekä Kymen ammattikorkeakoulu. Asiantuntijana on toiminut lausunnon allekirjoittanut professori Ralf Lindberg. Myös Turun rakennusvalvonnan ja Liikenneviraston edustajat ovat osallistuneet tutkimustulosten käsittelyyn.
Eri rakenneosista saadut normin mukaiset vertailulujuuksien tasot vaadituista ovat seuraavat:
• Välituki VT2, anturan eri osien vertailulujuudet ovat välillä 70…95 % vaaditusta ja seinän eri osien välillä 50…60 % vaaditusta.
• Välituen VT3 seinän eri osien vertailulujuus on välillä 71…76 % vaaditusta.
• Välituen VT4 anturan eri osien vertailulujuus on välillä 71…76 % vaaditusta.
• Välituen VT5 anturan eri osien vertailulujuus on välillä 79…84 % vaaditusta.
• Välituen VT6 anturan eri osien vertailulujuus on välillä 63…89 % vaaditusta.
”Kaikki muutkin lujuustulokset osoittavat mielestäni sen, että lopullinen lujuustaso tulee jäämään alle vaaditun. Monessa kohdassa alitus tulee olemaan merkittävä”, Ralf Lindberg toteaa.
Betonin puristuslujuutta testattiin noin 150 koekappaleesta. Puristuslujuuden lisäksi on selvitetty betonin tiheyttä ja ilmamääriä sekä betonin muita laatutekijöitä ohuthienäytteiden avulla.
Osa näytteistä säilytettiin kaksi viikkoa 20-asteisessa vesihauteessa jäljellä olevan betonin lujuuspotentiaalin selvittämiseksi, mutta käsittely ei enää lisännyt betonin lujuutta. Lausunnon mukaan rakenteet on valettu sellaisissa olosuhteissa, että lujuuden olisi pitänyt muutoinkin jo saavuttaa suunnittelussa edellytetyt lujuustasot.
Lausunnon mukaan kokeet osoittavat, että valmiit tukirakenteet eivät saavuta suunniteltua lujuustasoa. Poikkeuksena ovat NCC Suomi Oy:n rakentamat maatuki ja välituen antura, joissa on käytetty MBR Oy:n toimittamaa betonia. Muiden rakenteiden betonin on toimittanut Rudus.
Betonin lujuusongelman selvitystä jatketaan edelleen ja loppuraportin arvioidaan valmistuvan helmikuussa 2017. Loppuraportissa arvioidaan tarkemmin betonin lujuusongelmaan johtaneita syitä.
T3-hankkeen projektijohtaja Timo Seppälän mukaan tutkimusten tulokset vahvistavat, että tehdyt antura- ja seinärakenteet on purettava ja rakennettava uudelleen. Rakenteiden korjaaminen olisi epävarmaa tai jopa mahdotonta.
Välituen VT1 pilari- ja palkkielementtien lujuuden selvitykset jatkuvat vielä ja paalujen betonin lujuuksia voidaan arvioida vasta myöhemmin.
Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa
11 vastausta artikkeliin “Tyksin uusi sairaala myöhästyy kymmenisen kuukautta betoniongelmien takia”
Kovasti oli aikaisemmin T3:sen ongelmiin liittyen näitä nimettömänä huutelijoita joiden mielestä kaikki ongelmat johtuvat joko ahneesta urakoitsijasta ja vierasperäisestä työvoimasta.
Nyt kun syyksi paljastuu melko ilmiselvästi massa eikä työtekninen virhe tahtoisin kysyä missä nämä huutelijat nyt ovat? Artikkelin kuvassa oleva seinä on huonosti vibrattu, ehdottomasti mutta näin saattaa käydä valuissa joskus. Ei missään nimessä kaikissa
Nimenomaan.Näitä ”rotankoloja” on ollut valuissa aina,ja tulee olemaan jatkossakin.
Aina tulee rotankoloja, kun suunnittelia ja urakoitsija ahneuksissaan optimoivat rakenteita liiaksi; nyt vaan on muotti niin täynnä rautaa, ettei vibra mahdu ja massan raekoko niin suurta, ettei sujuvasti valu joka koloon, massa vanhaa ja jäykkää tai pudotellaan hieman korkealta…
Tässä tapauksessa raudoituksen määrästä päätellen nuo rotankolot ovat juuri puristuspuolella, jota varten se betoni siellä teräsbetonirakenteessa on, joten tuo on purettava pois tai vähintään reippaasti piikattava pinnat pois, teräkset esiin, hieman tartuntoja ja rakenteen paksuutta lisättävä jne… ei kannata korjata vaan pureskella pois ja tehdä uusiksi…
kyllä tässä on kaikki mennyt pielee, jos valun jälkeen seinä näyttää kuvan mukaiselta.
artikkelissa ei ole otettu kantaa, minkälaista massa on ollut tehtaalta lähtiessä otetuissa testi kappaleissa vaan ainoastaan työmaalta otetuista näytteistä
Kyseinen seinä työmaalta on ainut työmaalla sössitty valu, tästä samasta jaksetaan myös kommentoida jokaisessa artikkelissa missä tämä kuva esiintyy. Muissa artikkeleissa on kyllä otettu kantaa minkälaista massa on ollut tehtaalla Ruduksen mukaan, mikä sen painoarvo kuitenkaan on kun ei näitä rakenteita sinne laboratorioon tehdä vaan oikeaan maailmaan? Koko soppa on muutenkin lähinnä seurausta Ruduksen törkeistä laiminlöinneistä laadunvalvonnassa.
Ainakin siltatyömailla otetaan näyte myös työmaalla ja samalla mitataan myös ilmamäärät, näin ainakin pitäisi ohjeiden mukaan toimia ja näin toimittiin 16 vuotta sitten kun olin töissä Forssan Betoni Oy:ssä. Kuvan betonivalussa virhe on tehty työmaalla, mutta kuva ei taida liittyä kyseiseen työmaahan laisinkaan, vaan on toimittajan tietämättömyydestä johtuen päätynyt artikkelin kuvitukseksi.
Me vaan valetaan täällä on mielenkiintoinen näkökulma.
Kukas sen betonin on ostanut, ei liene rakenuttajan hankinta. Pitäisikö suunnittelija ottaa mukaan suunnittelemaan valuja ja onko vaatimukset työnjohdon betoniluokista riittävällä tasolla.
Betonikin on voinut tehtaaalla olla täysin määräysten ja tilauksen mukaista, ei vain toimi käytänössä tai olisiko toiminut jos olisi kauppaa tehtäessä perehdytty asiaan tarkemmin.
Mielenkiintoinen soppa kokonaisuutena, vastuu pilkkoontuu tuhansiin osa-alueisiin. Työnjohtaja tai mylläri eivät juurikaan pysty vaikuttamaan kun systeemi ohjaa kaikessa.
Onko vibra unohtunut..?
oikeus sen aikanaan vuosien kuluttua todennäköisesti ratkaisee kuka maksaa ja mitä maksaa ja siellä laitoksessa voi päätös olla aivan mitä tahansa
On koko alan asiantuntijoille tiedossa että betonin ilmamäärä voi olla asemalla kohdallaan mutta ei välttämättä työmaalla jos huokostinannostus on liian korkea ja sekoitusaika liian lyhyt. Kun massa sekoitetaan autossa lisää ennen purkua on täysin mahdollista että tällä väärällä tavalla valmistetun betonin ilmamäärä jopa tuplaantuu tai triplaantuu. Samalla autossa sekoitetun betonin tiheys laskee ja lujuus heikkenee merkittävästi, kun verrataan betoniasemalla tehtyihin koekappaleisiin jotka taas täyttävät vaatimuksia. Helposti selitettävissä ja on turhauttavaa että nyt annetaan yliopistot tutkia mikä tämä mahdollinen”maailmanlaajuinen mysteeri” on.
Betoniasema arvioi että he eivät voi pidentää sekoitusaikoja riittävän pitkiksi koska silloin ei pysty toimittamaan riittävän paljon betonia tunnissa. Sopivan alhaisella huokostinannostuksella ja riittävän pitkällä sekoitusajalla saa muodostettua tasainen ilmamäärä joka ei lisäsekoittamisella juuri nouse tai jos nousee, niin maksimissaan noin prosentilla.
Olen sitä mieltä että betonivalmistajat eivät kerro koko totuus ja tekeytyvät tietämättöminä mikä asia on mennyt väärin. Isoissa betoniyrityksissä on aina laadusta vastaavia henkilöitä jotka tietävät miten laatuvaatimukset täytetään ja miten valvonta työmaalla tulee suorittaa. Nyt kun lukee lehtiä saa sellaisen kuvan että valmistajat eivät tiedä miten mystiset korkeat ilmamäärät rakenteessa on mahdollista ja että kyseessä joku tähän asti tuntematon kemikaalinen reaktio.
Kaikesta päänsärystä mitä olen tähän asti saanut, kun on seurannut miten lehdistöä ja kansaa hujataan, sanoisin asianomaisille että HÄVETKÄÄ !
Savonlinnassa kohistaan nyt Laitaatsalmeen tekeillä olevan jättisillan betonista. Savihiesusta ei tule kunnon betonia, ei sitten millään. Onko savipitoisuus liian suuri seoksessa? Tarkempi tutkimus olisi tarpeen aiheesta ennen, kuin on liian myöhäistä. Mölsä asialle, niin alkaa tapahtumaan.