Tunneli vai laiva – Helsingin ja Tallinnan välisen liikenneyhteyden kehittämisen konsultit valittiin

Tunnelihankkeen kannattavuutta ja vaikutusarviointia koskevan kokonaisuuden tekee konsortio, johon kuuluvat Ramboll Finland, Sito, Strafica, Kaupunkitutkimus TA ja Pöyry Finland. Konsortio tuottaa tietoa siitä, onko rautatietunnelin suunnittelulle perusteita vai tulisiko tähtäimellä kehittää ainoastaan nykyistä laivaliikennettä sekä yhteyksiä satamiin Helsingissä ja Tallinnassa.

Molemmista vaihtoehdoista tehdään henkilö- ja tavaraliikenteen volyymiarviot. Työmatkaliikennettä arvioidaan erikseen. Vaihtoehdoista valmistuu kustannus-hyötyvertailu sekä laajat vaikuttavuusarviot.

Arvioinnissa selvitetään vaikutukset liikennejärjestelmiin ja kehitysstrategioihin molemmissa maissa, taloudellinen vaikuttavuus sekä alueelliset vaikutukset muun muassa väestöön ja julkiseen talouteen.

Teknisestä  ja taloudellisesta toteutettavuudesta erillinen selvitys

Toiseen selvityskokonaisuuteen valittiin tekijöiksi Sweco, WSP sekä sveitsiläinen Amberg Engineering, joka on ollut mukana muun muassa Saint Gotthardin ja Brennerin tunneleiden suunnittelussa. Selvityksessä tarkastellaan merenalaisen rautatietunnelin teknistä ja taloudellista toteutettavuutta.

Konsultit määrittelevät tunnelin pääpiirteittäisen linjauksen sekä asemien ja varikkojen sijainnit. Lisäksi selvitetään, miten tunnelin liikenne kannattaisi liittää kaupunkien joukkoliikenteeseen sekä nykyisiin ja tuleviin rataverkkoihin molemmissa maissa.

Tärkeä osa selvityskokonaisuutta on pitkän rautatietunnelin turvallisuusseikkojen sekä rakentamisen, kunnossapidon ja junaliikenteen kustannuksien selvittäminen.

”Saimme erittäin korkeatasoisia tarjouksia isoilta suunnitteluryhmittymiltä, joissa on kansainvälistä huipputason osaamista suurista liikennehankkeista ja niiden vaikutusten arvioinneista, ja lisäksi paikallista osaamista molemmista maista”, kertoo projektin johtaja Kari Ruohonen kertoo.

Selvityshankkeiden kilpailutuksiin tuli kymmenen tarjousta.

EU-rahoitus mahdollisti perinpohjaisen selvitystyön

Tunnelihankkeen edellytysten laaja selvitystyö on mahdollinen Interreg Central Baltic -ohjelmasta saadun EU-rahoituksen turvin. Kaksivuotisen FinEst Link -projektin kokonaisbudjetti on 1,3 miljoonaa euroa. Hankkeen pääpartneri on Uudenmaan liitto ja kumppaneina ovat Helsingin kaupunki, Liikennevirasto, Tallinnan kaupunki, Viron liikenneministeriö ja Harjun lääninhallitus.

Projektikumppaneilla on käynnistysvaiheen tapaaminen Tallinnassa 14.–15. helmikuuta.

Helsinki ja Tallinna muodostavat yhdessä noin 1,5 miljoonan ihmisen ja vilkkaan rahtiliikenteen talousalueen. Viime vuonna Tallinnan satamaan saapui ennätykselliset 10 miljoonaa matkustajaa. Työmatkoja kaupunkien välillä tehdään viikoittain useita kymmeniä tuhansia. Tunnelissa 90 kilometrin junamatka taittuisi noin puolessa tunnissa.

Suomen ja Viron kesken on viime vuonna solmittu ministeritason yhteistyösopimus tunnelihankkeen vauhdittamiseksi.