Suunnittelu Arkkitehtuuri Suomea rakentamassa Seppo Mölsä Ei kommentteja

Perinteikäs oululainen Uki Arkkitehdit on uuden visualisointitekniikan edelläkävijä

Pohjois-Suomen suurimmassa arkkitehtitoimistossa Uki Arkkitehdeissa ei ole koskaan irtisanottu ketään. Se on kova saavutus yhtiölle, jonka lähes 60 vuoden historiaan sisältyy monia lamavuosiakin.

 

”Olemme halunneet pitää kiinni taitavista arkkitehdeistä oli tilanne mikä tahansa”, sanoo hallituksen puheenjohtaja, 77-vuotias Matti Heikkinen. Vaikeat ajat on ylitetty lyhyin lomautuksin ja joskus palkkojakin on jätetty nostamatta, jotta rahoitus on saatu varmistettua.

Tämän tuloksena on syntynyt 30-40 vuoden työsuhteita ja kaikkien mittareiden mukaan erinomainen työviihtyvyys. Työtilatkin ovat kadehdittavan viihtyisät, sillä ne on saneerattu 1800-luvulta peräisin olevaan Kruununmakasiiniin Oulun Myllytullissa.

Arkkitehtien tyytyväisyydestä on huolehdittu myös niin, että toimistossa on viisi itsenäistä suunnitteluryhmää. Arkkitehtikilpailuja varten muodostetaan omia ryhmiä. Kilpailuissa menestymällä yksittäiset arkkitehdit ovat päässeet itsekin esiin.

Kolme sukupolvea arkkitehteja

Uki Arkkitehdeissa vetovastuussa on jo kolmas sukupolvi. Mikko Heikkinen tuli johtoon vuonna 2007. Hänen aikanaan omistusta on jaettu myös henkilökunnalle. Kesällä tuli kuusi uutta osakasta ja nyt osakkaita on yhdeksän.

Toiminnan aloitti Teknillisestä korkeakoulusta valmistunut, vuonna 1908 syntynyt Uki Heikkinen. Hän muutti sodan jälkeen Helsingistä Ouluun teknillisen kouluun opettamaan rakennusten suunnittelua. Samalla hän myös itse suunnitteli taloja.

Pääsy Oulu Osakeyhtiön suunnittelijaksi viitoitti Heikkisen uran teollisuuden ja voimayhtiöiden hovisuunnittelijaksi. Töitä alkoi pian olla niin paljon, että hän perusti oman toimiston vuonna 1958. Hän palkkasi toimistoonsa jopa neljä taitaviksi piirtäjiksi huomaamaansa rakennusmestariakin suunnittelijoiksi. Kun Oulun yliopistossa alkoi arkkitehtuurikoulutus, pystyi Uki palkkaamaan sieltäkin suunnittelijoita. Toimistosta kasvoi 12 hengen suuruinen.

Kun Uki Heikkinen kuoli vuonna 1972, niin Oulun yliopiston kolmannelta kurssilta arkkitehdiksi valmistuneen Matti Heikkisen kiireisin työ oli käydä teollisuuslaitosten tilaajien luona vakuuttelemassa osaamistaan. ”Pääsimme suurten firmojen luottosuunnittelijaksi ympäri maata ja myös ulkomaille, esimerkiksi Belgiaan ja Puolaan”, Heikkinen kertoo.

Kaukaisin kohde on Uruguayn sellutehdashanke. Uusin hanke on Äänekosken biotuotetehdas (kuvassa). Puolassa Stora Enson paperitehdashankkeen ykkösvaihe on valmis ja seuraava vaihe odottaa investointipäätöstä.

”Teollisuusrakennukset ovat massoiltaan niin suuria, että arkkitehdin on saatava ne istumaan ympäristöönsä”, Matti Heikkinen sanoo.

Ulkomaan työt alkoivat 1970-luvulla Kostamuksesta, jonka rakentamisessa oululaiset rakennusliikkeet olivat aktiivisesti mukana. Yhteistyötä oli hiottu jo Oulun aluerakennuskohteissa. Uki Arkkitehdit oli suunnittelemassa Rakennusvoimalle Oulun ensimmäistä lähiötä Lintulaan.

”Arkkitehdin piti palvella rakentajaa, mutta myös ihmisiä, jotka näihin lähiöihin muuttivat”, Heikkinen sanoo. Onnistumisesta kertoo se, että äskettäin pidettyihin Lintulan 50-vuotisjuhliin arkkitehti oli tervetullut kunniavieras.

1970-luvulla tärkeä hanke oli Oulun musiikkikeskus, jonka Madetoja-salin erinomainen akustiikka keräsi paljon kehuja. Yhteistyökumppanina siinä oli Alpo Halme. Talon maine toi lisätöitä, kuten Kuhmon kulttuuritalon, Ylivieskan musiikkitalon ja Ankaran yliopiston musiikkitalon Turkissa.

1990-luvun lamasta toimiston pelasti iso paperitehdashanke Oulussa ja sitten Nokian ja Oulun teknologiakylän tuoma teknologiabuumi. Uki suunnitteli Nokialle muun muassa Peltolan toimistot. Tänään kun Nokian ja Tecnopoliksen taloissa ovat käyttäjät vaihtuneet, on aikoinaan ideoidut muunto- ja käyttäjäjoustavuusideat päässeet hyvän testiin.

Isoisän koulussa rakennusmestariksi ja Tankassa arkkitehdiksi

Uki Arkkitehtien nykyinen toimitusjohtaja Mikko Heikkinen kävi ensin isoisänsä vanhassa oppilaitoksessa kouluttautumassa ensin rakennusmestariksi ennen kuin lähti Tanskaan opiskelemaan arkkitehdiksi. Ulkomailla hän on käynyt ahkerasti myös huutamassa, mistä oululaiset Huutajat ovat kuuluisia.

Tultuaan toimiston johtoon vuonna 2007, hän lähti hakemaan toimintaan lisää liiketoimintaosaamista ottamalla hallitukseen ulkopuolisia ammattilaisia. Tämä työ on tuottanut tulosta. Toimiston liikevaihto ja henkilöstömäärät ovat kaksinkertaistuneet 3,6 miljoonaan euroon ja 50 henkeen.

Pieniä toimistoja Oulussa kuitenkin riittää kymmenittäin arkkitehtiosaston ansiosta. Monessa niistä perustaja miettii kuitenkin jo sukupolvenvaihdosta tai toimiston myymistä.

Helsingistä Uki Arkkitehdit osti tänä vuonna arkkitehtitoimisto Arknovan, sillä Helsinki nähdään tärkeäksi asemapaikaksi varsinkin yhtiön virtuaaliteknologiaa hyväksikäyttävän suunnittelumenetelmän esittelyyn, jotta isot konsernit eivät ehtisi yrittää omia sitä täysin itselleen.

Visualisointitekniikkaa kehitetty Oulussa jo 10 vuotta

Mikko Heikkinen ideoi jo vuonna 2007 yhdessä oululaisten tietotekniikkaosaajien kanssa stereoskooppisen visualisointitekniikan, Valo-menetelmän, jonka avulla käyttäjät voivat kulkea tulevan rakennuksen virtuaalimallissa arvioimassa suunnitelmia. Mallinnoksiin tutustutaan arkkitehdin ohjauksessa cave‐tilassa, jonka pinnoille rakennuksen virtuaalimalli heijastetaan. Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskusta suunniteltaessa yli 700 käyttäjää osallistui käytettävyyskävelyihin ja antoi kehittävää palautetta suunnitelmista.

Järvenpään palkitun referenssin myötä Uki Arkkitehdit valittiin allianssitiimiin, joka suunnittelee Oulun yliopistollista sairaalaa. Rakennusliikkeeksi siihen valittiin NCC, joka oli mukana myös Järvenpäässä. Uki Arkkitehdit on mukana myös Tampereen yliopistollisen keskussairaalan suunnittelussa.

Näissä jättihankkeissa riittää töitä vuoteen 2030 saakka. Niiden tekemiseen Heikkinen tarvitsi lisää suunnittelijoita.

”Tavoitteena on tuplata toiminta ja henkilömäärä seuraavan 10 vuoden aikana”, hän sanoo.

Sairaalahankkeiden lisäksi töitä tuovat esisuunnitteluvaiheessa olevat teollisuushankkeet Pohjois-Suomessa, mikäli ne toteutuvat.

Mikko Heikkinen hakee aktiivisesti kasvua myös ulkomailta, sillä toimiston liikevaihdosta 5-15 prosenttia on aina tullut kansainvälisistä projekteista. Yhtenä laajentumisalueena on Kalotin seutu. Haastatteluunkin hän tuli suoraan Norjasta, Tromssasta, jossa on oli solminut yhteistyösopimus paikallisen toimiston kanssa Valo-suunnittelumenetelmän käytöstä ja mahdollisesta lisensioinnista.

”Neuvottelemme useista projekteista Norjassa”, hän paljastaa.

Lisää kaupunkia Ouluun

Matti Heikkisen katse on poikaansa lähempänä, kotikaupungissa, joka on täynnä toimiston suunnittelemia taloja. Kaupunki on aina ollut hänelle läheinen yhteistyökumppani samoin kuin Osuuskauppa Arina.

Kauppakeskus Valkea. Kuva Juho Tastula.

Viimeisin projekti, kauppakeskus Valkea, on herättänyt jo paljon keskustelua, koska se yhdisti kaksi korttelia kattamalla kokonaan julkisen katualueen niiden välissä.

Kerrostalo keskustassa on ensimmäistä kertaa Oulussa halutuin asumismuoto, mikä kertoo siitä, että Ouluunkin halutaan lisää kaupunkia.

”Oulun keskustaan pitäisi tuoda lisää ihmisiä. Oulu on edelleen hajasijoitettu kaupunki ja ihmiset ovat häipyneet aluekeskuksiin. Palveluja ei tule, jos ei ole ihmisiä. Kortteleita pitäisi voida tiivistää”, hän sanoo.

Kaupungin silhuettikaan ei ole hänelle niin pyhä asia kuin monelle muulle arkkitehdille, sillä onhan toimisto suunnitellut kaupungin vanhimmat tornitalot. Esimerkiksi Alvar Aallon Koskikeskussuunnitelmaan pohjautuva 8-kerroksinen pistetalo ikonisessa Toivoniemessä on Uki Heikkisen suunnittelema.

 

Juttu kuuluu itsenäisyyden juhlavuotemme kunniaksi julkaistavaan sarjaan Sata vuotta suomalaista rakentamista, jossa esitellään kotimaisia pk-yrityksiä eri puolilta Suomea.

 

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia