Kiinteistöt Sami Takala / HS 2 kommenttia

Isännöitsijä vei taloyhtiöltä 700 000 euroa valelaskuilla ja väärennetyllä kirjanpidolla

Isännöitsijä voi möhliä taloyhtiön raha-asiat pahasti, ellei hallitus ole tarkkana. Kiinteistöjuridiikan ammattilaiset neuvovat, miten isännöitsijää kannattaa valvoa.

Huijari-isännöitsijät ovat väärentäneet kirjanpitoa ja tehneet valelaskuja. Kuva: Juha-Pekka Laitinen / HS

Helsinkiläisen, Töölössä sijaitsevan taloyhtiön asukasisännöitsijä jätti maksamatta vastikkeensa kahdelta vuoden vuoden ajalta, yhteensä lähes parikymmentä­tuhatta euroa, Helsingin Sanomat uutisoi syyskuussa. Maksamattomat vastikkeet huomasi vasta uusi isännöitsijä.

Muutama vuosi sitten uusi­kaupunki­lainen isännöitsijä vei 18 taloyhtiöltä yhteensä noin 700 000 euroa. Hän väärensi yhtiöiden kirjanpitoa, teki valelaskuja ja siirsi varoja omille, yritystensä ja perheen­jäsentensä pankkitileille. Hän tehtaili kahdeksassa vuodessa 55 rikosta.

Oululainen isännöitsijä-kirjanpitäjä taas kavalsi taloyhtiön varoja yli 200 000 euroa. Hän jätti kirjanpidon tekemättä parilta vuodelta ja pakeni ulkomaille.

Nämä eivät ole ainoita tapauksia. Isännöitsijöihin liittyviä taloudellisia väärinkäytös­epäilyjä tulee tietoon muutamia vuodessa, sanovat HS:n haastattelemat kiinteistöjuridiikan asiantuntijat.

Kavalluksia, petoksia

Isännöitsijöitä on tuomittu esimerkiksi kavalluksista ja petoksista.

Turkulainen isännöitsijä varasti yli 120 000 euroa yhdeksältä taloyhtiöltä. Hän kirjasi yhtiöille vääriä kuluja ja maksoi laskuja kahteen kertaan: ensin omille tileilleen ja maksu­muistutuksen saatuaan laskujen lähettäjille.

Lahdessa isännöitsijä laskutti asuntonsa remontit useilla asiakkaillaan väärentämällä laskuja lähes 100 000 euron edestä.

Kotkassa toiminut isännöitsijä kavalsi muutaman vuoden aikana yli 74 000 euroa kahdeksalta taloyhtiöltä. Isännöitsijä oli siirtänyt rahaa yhtiöiden tileiltä omalle tililleen suoraan tai kierrättämällä valetilien kautta. Valetilien haltijoiksi oli naamioitu esimerkiksi remonttifirma ja jäteyritys. Isännöitsijä myös väärensi tilintarkastuskertomuksia ja tilintarkastajan allekirjoituksia.

Riitoja paljon enemmän

Rikoksia enemmän on kuitenkin isännöitsijöiden ja talo­yhtiöiden välisiä riitoja. Riidat johtuvat yleensä erimielisyyksistä.

”Hallitus on sitä mieltä, että isännöitsijä on jättänyt jotain tekemättä tai tehnyt jotain huolimattomasti”, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén.

Kiinteistöliiton puhelin pirisee silloin tällöin isännöitsijän sekoilun takia.

”Hätääntynyt hallituksen jäsen soittaa ja kysyy neuvoa, kuinka toimia, kun taloyhtiön pankkitililtä on maksettu toisen taloyhtiön lasku tai tililtä on kadonnut rahaa”, sanoo Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli.

Hänen mukaansa hallituksen jäsenet eivät aina tunne isännöintisopimuksen sisältöä riittävän hyvin ja heillä on liian suuria odotuksia isännöitsijän palveluista.

Näkemyseroja on muun muassa hinnoittelussa: osa hallituksista ajattelee, että tietyt tehtävät tulisi hoitaa kiinteällä veloituksella, vaikka sopimuksessa on sovittu erillisveloituksesta.

Kiistaa aiheuttavat myös luottamuksen puute ja huomion kiinnittäminen lillukanvarsiin, sillä jotkut hallituksen jäsenet kuvittelevat, että heidän täytyy tarkistaa jokainen isännöitsijän tekemä asia.

Kaikki isännöitsijät eivät tietenkään toimi vilpillisesti. Suurin osa hoitaa työnsä hyvin.

Kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajaja Marina Furu­hjelm muistuttaa, että laskun kirjaaminen väärin ei ole välttämättä väärinkäytös.

”Se voi olla puhdas vahinko, mutta yhteistyöllä hallituksen jäsen pystyy ehkä huomaamaan virheen.”

Juristien neljä vinkkiä taloyhtiöiden hallituksille

Helsingin Sanomat pyysi kiinteistöjuridiikan ammattilaisilta konkreettisia käytännön ohjeita, joilla taloyhtiön hallitus voi valvoa isännöitsijää ja ennaltaehkäistä katastrofeja.

  1. Säännölliset kokoukset. Pitäkää kokouksia säännöllisesti, hallituksen kokoukset ovat hyvä tilaisuus valvoa isännöitsijän toimintaa. Hallituksen kannattaa kokoustaa ainakin neljä kertaa vuodessa ja edellyttää, että isännöitsijä osallistuu kokouksiin. Joka kokouksessa kannattaa käydä läpi taloyhtiön taloudellinen tilanne ja keskeneräiset sekä valmiit asiat.
  2. Muista tiliotteet. Kokouksessa hallituksen pitäisi saada tutustua taloyhtiön ajantasaiseen tiliotteeseen, josta selviää yhtiön maksukyky: paljonko pankkitilillä on rahaa ja mitä laskuja on maksettu.Valvonta ei tarkoita jokaisen kuitin syynäämistä. Samalla voidaan varmistaa ettei kukaan osakkaista ole jättänyt maksamatta vastikkeita. Jos saatavia on, niihin pitää puuttua perintätoimilla.

    Huomiota kannattaa kiinnittää myös poikkeuksellisen suuriin laskuihin. Esimerkiksi yllättävä piikki vedenkulutuksessa voi olla merkki korjaustarpeesta.

    Jos isännöitsijä veloittaa joistain palveluista erikseen, on syytä selvittää, mistä erillisveloitukset muodostuvat.

  3. Digitaaliset palvelut käyttöön. Isännöitsijä kannattaa palkata yrityksestä, joka tarjoaa talouden seurannan sähköiset työkalut hallitukselle.Digitaaliset palvelut helpottavat hallituksen valvontatyötä. Niiden avulla hallituksen jäsenet pystyvät seuraamaan taloyhtiön laskujen maksua ja muuta rahaliikennettä reaaliajassa vaikka kotisohvaltaan.Jos hallitus huomaa jotain epäselvää, isännöitsijä kaivaa pyydettäessä laskut nähtäväksi ja antaa selvityksen asiasta.

    Taloyhtiö voi myös sopia, että isännöitsijä toimittaa hallitukselle taloustiedot, kuten pääkirjan, esimerkiksi neljästi vuodessa tai aina ennen kokousta.

  4. Valitkaa hallitukseen kiinnostuneita. Taloyhtiön kannalta on tärkeää, että hallituksen jäsenet ovat kiinnostuneita yhtiön asioista.Hallituksesta kannattaa sekoittaa asiantunteva cocktail eli valita tehtäviin henkilöitä, jotka ovat motivoituneita työskentelemään hallituksessa ja joilla on monipuolista osaamista. Hallituksessa olisi hyvä olla esimerkiksi taloutta, talotekniikkaa tai rakennusalaa sekä viestintää tuntevia ihmisiä.

 

 

 

 

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Alkuvaiheessa petollinen ja omavaltainen isännöitsijä saattaa leimata opposition varjohallituksen hulluiksi, seuraavassa vaiheessa alkaa köysi kiristyä, isännöitsijä alkaa lahjomaan osakkaita pikkuremonteilla, sitten joku osakas on kerännyt tarpeeksi aineistoa tutkintaan, ja jopa lahjottu ja ympäripuhuttu junttahallituskin alkaa uskomaan, yleensä kysymys on nenästävedettävästä eläkeläishallituksesta, joka on tuntenut toisensa vuosikymmeniä, sitten on hallituksia, jossa on nuorempaa ja suurempi vaihtuvuus, joka haaskaa varoja hömppätutkimuksiin ja konsulttipalkkioihin, mutta nämä ovat harmittomampia uhreja tekniselle isännöinnille.

    Vastaa
    • Hovihankkija kirjoitti oikeasta asiasta. Ongelman ydin on, että isännöitsijä ei käytännössä ole vastuussa mistään, isännöitsijä ”ohjaa” ja tietämätön hallitus toimii nukkehallituksena. Ja kun ihmisluonne on se, että tilaisuus tekee varkaan, niin sitten näitä tulee. Törkeimmät jäävät kiinni. Toki suurin osa toimii oikein. Mutta yksikin huijari on liikaa….

      Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia