Arkkitehtuuri Rakennuslehti 10 kommenttia

Neljä ryhmää jatkoon Pasilan tornialueen kilpailussa

Helsingin Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu High Risen neljä finaaliehdotusta on valittu.

Pasila on yksi Helsingin tärkeimmistä kehittämiskohteista. Tulevaisuuden merkittävä kehittämisvyöhyke on myös Pasilan, Vallilan ja Kalasataman akseli. Kuva: 3D Render oy

Jatkoon päässeet kilpailijat ovat Sponda ehdotuksellaan Kvartsi, YIT Rakennus ehdotuksella Trigoni, Firan, Bonava Suomen ja NREP:in ehdotus Silva ja Skanska Talonrakennuksen, Skanska CDF:n ja Sato-Rakennuttajien ehdotus Etelä-Pasila.

Valtion Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin kaupungin järjestämässä Helsinki-High-Rise -kilpailulla haetaan korkeatasoista suunnitelmaa tornialueen asemakaavan pohjaksi ja toteuttajaa niin kutsutulle aloitusalueelle.

”Tulevaisuuden Pasila on Helsingille tärkeä työnteon, asumisen ja kaupunkielämän keskus. Helsinki on tulevaisuudessa suurkaupunki, ja suurkaupunkeja leimaa korkea ja tiivis kaupunkirakentaminen, josta Helsinki High-Rise on hieno esimerkki. Pasila on myös esimerkki siitä, miten rakennetaan maailman toimivinta kaupunkia”, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo.

Kilpailuun jätetyt kymmenen ehdotusta arvioitiin anonyymeinä ilman tekijätietoja. Jatkoon päässeet ehdotukset valittiin laatuarvioinnin perusteella.

Katso tästä jatkoon päässeet ehdotukset:

Arviointiryhmän puheenjohtajan Mikko Ahon mukaan kilpailutyöt osoittavat, että korkea rakentaminen Pasilassa on mahdollista toteuttaa monella eri tavalla, jotka parantavat kaupunginosan viihtyvyyttä ja vahvistavat identiteettiä.

”Kaikissa kilpailun toiseen vaiheeseen valituissa suunnitelmissa tavoitteena on monipuolinen, tiivis ja toiminnoiltaan sekoittunut kaupunkiympäristö. Lähtökohdat kilpailun toiseen vaiheeseen ovat erinomaiset”, Aho kertoo.

”Olemme erittäin tyytyväisiä kilpailussa saatuihin ehdotuksiin. Näistä pääsemme hyvin kehittämään toteutuskelpoista ratkaisua, ja tästä on hieno jatkaa Pasilan kehittämistä eteenpäin”, toteaa johtaja Mauri Sahi Senaatti-kiinteistöistä.

Ratkaisu ensi syksynä

Nyt käynnistyvässä kilpailun toisessa vaiheessa kilpailijat laativat tarkennetun suunnitelman toista arviointia varten. Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt neuvottelevat kunkin kilpailijan kanssa toteutussopimuksen aloitusalueesta.

Kilpailun voittaja valitaan kaupunkisuunnittelullisin perustein. Laadullisesti parhaan suunnitteluratkaisun laatineella taholla on oikeus ja velvollisuus ostaa aloitusalueen rakennusoikeus ennalta ilmoitettuun hintaan ja toteuttaa sille suunnitelmansa mukainen kokonaisuus.

Aloitusalue on vähintään 40 000 – 65 000 kerrosneliön laajuinen, ja se sijaitsee Pasilansillan eteläpuolella Pasilankadun ja Veturitien välissä.

Koko suunnittelualue kattaa Pasilansillan eteläpuolisen alueen Pasilankadulta Ratapihantielle ja pitää sisällään 150 000 – 200 000 kerrosneliömetriä asuin-, toimisto- ja liiketiloja. Alueesta enintään puolet voi olla asumista.

Helsingin kaupunginvaltuusto ja Senaatti-kiinteistöt päättävät kilpailun voittajasta ja toteutussopimuksen hyväksymisestä syksyllä 2018. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuonna 2020-2021.

”Pasila rakentuu nyt nopealla tahdilla. On valtavan hienoa, että jo tässä vaiheessa kilpailua tuntuu selvältä, että saamme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Pasilan seuraavan vaiheen liikkeelle kiinnostavaa kaupunkia luovilla suunnitelmilla”, Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoo.

Näin finalistit valittiin

Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin kaupungin edustajien lisäksi arviointiryhmään kuuluivat Suomen Arkkitehtiliiton Safan nimeämät edustajat sekä muita asiantuntijoita.

Kilpailutyöt arvioitiin kaupunkitilallisen laadun, esimerkiksi kaupunkirakenteen ja viihtyisen osalta ja näiden painoarvo oli 50 prosenttia. Toiminnallisuuden eli esimerkiksi kokonaisuuden toimivuuden ja kulkureittien osuus oli 30 ja toteutettavuuden eli muun muassa taloudellisuuden ja rakennetekniikan arvo oli 20 prosenttia.

Ehdotuksia arvioitiin lisäksi esimerkiksi kestävän kehityksen, vaiheittaisen toteuttamisen ja kehityskelpoisuuden näkökulmista.

Kilpailijoiden piti lisäksi täyttää kilpailun järjestäjien kriteerit ryhmän kokemuksessa ja osaamisessa sekä talouden ja yhteiskunnallisten velvoitteiden osalta.

 

 

 

 

Keskustelu artikkelista: 10 kommenttia

  • Mutta missä on talousohjattu rakentaminen? Kaikki säästää, kun Lehto tekee..

    Vastaa
  • Ehkä ne rannalle jääneetkin ehdotukset voisi esitellä?

    Vastaa
  • Korkeaa mutta harvaa rakentamista näyttäisi olevan katukannen tasolta katseltuna.

    Vastaa
  • Toivottavasti Skanska voittaa – ainoa ehdotus jossa tehdään omaa kaupunginosaa, muissa ollaan vain tehty yksi talo ja monistettu sitä. Firan työ on huonoin, koska Pasilan silta jäisi tuollaiseen pimeään kanjoniin, jota rajaa kummaltakin puolelta valtavan pitkä seinämä, joka on kehdattu vielä kopioida Triplan julkisivusta – Helsingissä ei ole viivasta peittää tuollaisella muurilla sitä ilmansuuntaa jossa aurinko pyörii. Spondan näyttää laadukkaalta, mutta Helsinki ei kaipaa toista Kalasataman Rediä, jossa on läjä samannäköisiä torneja. Skanska siis ainoa on lähtenyt tekemään toista keskustaa, eikä Redin kaltaista (kauppa)keskusta. Toivottavasti kaupungin johto tajuaa eron. Ja jos tehdään tornialue, niin tehdään sitten kunnolla isoa tornia, johon Skanska vastaa myös parhaiten.

    Vastaa
  • Fira muistuttaa vielä lisäksi HIFK:n uutta hallihanketta aivan liikaa. Kaksi jättimäistä toisiaan muistuttavaa rakennelmaa noin lähellä näyttäisi todella mielikuvituksettomalta. YIT:n tornit myös Redin tapainen rykelmä samaa rakennusta jaettuna moneen torniin, ja ovat ihan kummallisia sekoituksia Triplasta ja jostain 1970-luvun toimistotorneista. Ei kaupungilla ole muuta vaihtoehtoa kuin ALAn ja Skanskan työ, jos ovat tosissaan tekemässä toista omaleimaista keskustaa Helsingille, eikä mitään yksittäistä kohdetta.

    Vastaa
    • Ai että tavallinen downtown sekalaisine, rumahkoine torneineen kelpaisi… Yksi tavoite lienee ollut luoda alueelle imago ja sitä eivät kyllä Skanskan tornit tee.

      Vastaa
  • Ossian Jokinen

    Skanska on ainoa joka näköjään otti tosissaan osaa kilpailuun. Jos joku muu valitaan niin seurauksena on mitätön ”uusi keskusta”

    Vastaa
  • Aivan järkyttävän huono taso kilpailussa. On joko monistettu samaa tai sitten luotu monoliittistä, monotonista seinää, vaikka muutoin muodot olisikin miellyttäviä.

    Ja tätä kilpailua on vuoden päivät rummuteltu maailmalla erinäisillä messuilla, ja ihan puhtaasti sattumaltako finaalinelikkoon pääsee vain suomalaisia töitä? Jokin haisee nyt ja pahasti.

    Vastaa
  • uskotoivorakkaus

    Tornitalojen kokeinta huippua ei tule sallia ylittävän Mikael Agricolan/Kallion kirkon tornin huipun korkoa.

    Vastaa
  • Joku salainen kilpailu ?

    Eihän noita töitä ole edes esitelty missään.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia