Asuntolainoja on myönnetty tammi-lokakuussa 7 prosenttia vuoden takaista enemmän.
Elokuussa Nordea myönsi asuntolainoja euromääräisesti 25 prosenttia, syyskuussa 11 prosenttia ja lokakuussa 17 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
”Näemme, että taustalla ovat yleinen piristynyt taloustilanne, työllisyyden paraneminen ja suomalaisten vahvistunut talousluottamus. Toki myös matalalla pysyneet korot vaikuttavat. Myös loppuvuodesta odotetaan lainatiskeille vilkasta”, arvioi Nordean liiketoimintajohtaja Riikka Laine-Tolonen yhtiön tiedotteessa.
Laine-Tolosen mukaan suomalaisilla on yhä varaa ottaa asuntovelkaa, sillä kasvu-ura on maltillinen ja suomalaisilla on paljon sekä reaali- että finanssivarallisuutta.
Nordea ilmoittaa tiedotteessa tekevänsä asiakkaan maksukyvyn arvioinnin niin sanotulla stressitestillä, jossa testataan kotitalouden maksukyky kuuden prosentin korkotasolla.
Uusi ilmiö: asunto-osakeyhtiön velat
Kotitalouksien asuntolainat ovat kasvaneet Suomessa verrattain maltillisesti. Sen sijaan asunto-osakeyhtiöiden lainat ovat kasvaneet vauhdilla. Jo noin 12 prosenttia kotitalouksien lainakannasta on yhtiölainoja. Merkittävin osa yhtiölainojen kasvusta kohdentuu uudisrakentamiseen.
”Varsinkin uusien asuntojen kaupassa on yleistynyt tapa, jossa asunto myydään jopa poikkeuksellisen matalalla kauppahinnalla. Vastaavasti ostaja ottaa sitten hoitaakseen suuremman velkakakun asunto-osakeyhtiön kautta”, sanoo Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller.
Millerin mukaan yhtiölainamuotoisessa rahoituksessa asunnonostajalle ei välttämättä synny realistista kuvaa riskeistä, joita isoihin lainoihin aika väistämättä liittyy. Esimerkiksi yhtiölainamuotoisen rahoituksen riskit ja asukkaan maksukyky voidaan jättää arvioimatta kunnolla.
Ei kuplaa Suomessa tai Ruotsissa
Nordean tuoreen asuntomarkkinaraportin mukaan Suomen asuntomarkkinat ovat vahvasti alueellisesti jakautuneet.
Kun Helsingin, Espoon, Vantaan ja niin kutsuttujen kehyskuntien keskimääräinen neliöhinta on vajaat 3 500 euroa, samaan aikaan lähes puolet suomalaisista asuu maakunnissa, joissa neliöhinta liikkuu keskimäärin alle 1 700 eurossa.
”Suuret hintaerot ovat ongelmallisia muun muassa työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Muuttaminen työn perässä kasvukeskuksiin niiden ulkopuolelta ei houkuta, kun tilavan perheasunnon myyntihinnalla saa kaupungista vain pikkuasunnon”, huomauttaa Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen.
Hintojen nousu muissa Pohjoismaissa on herättänyt kysymyksen mahdollisesta asuntokuplasta myös Suomessa. Sorjosen mukaan hintakuplan riski on meillä näillä näkymin hyvin rajattu.
”Mahdollinen hintakupla rajoittuisi vain jollekin tietylle alueelle tai esimerkiksi pieniin asuntoihin, eikä olisi valtakunnallinen. Monilla alueilla asuntojen hinnat ovat itse asiassa laskeneet suhteessa tuloihin ja markkinavuokriin.”
Asuntojen hinnat suhteessa tuloihin ovat nousseet vain muutamassa maakunnassa. Tavanomainen pääkaupunkiseudun vetovoimalisä näkyy alueen asuntojen hinnoissa. Tämä ei vielä merkitse hintakuplaa vaan lähinnä korostaa sitä, että asuntojen hintojen kurissa pitäminen edellyttää riittävää uudisrakentamista.
Pohjoismaisessa vertailussa suomalaisilla kotitalouksilla on vähän velkaa ja asuntovelkaisia kotitalouksia on vain kolmannes kaikista.
”Velkatarkastelut unohtavat melkein aina sen, että kotitalouksilla on merkittävästi rahoitus- ja reaalivarallisuutta”, Sorjonen korostaa.
Entä Ruotsi?
Uusien asuntojen rakentaminen on Ruotsissa jatkunut erittäin vilkkaana. Asuntojen aloitukset ovat kaikissa maakunnissa korkeimmillaan 25 vuoteen.
Tukholmassa asuntoja ei kuitenkaan vuoden 1975 jälkeen ole valmistunut väestön kasvun tahdissa.
Rakentamisen jyrkkä kasvu lisää asuntomarkkinoiden riskejä. Se ei kuitenkaan yksin riitä aiheuttamaan suuria hintakorjauksia, arvioidaan Nordean asuntomarkkinaraportissa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Nordea: Asuntolainojen kysyntä yhä nousussa – kuplia ei näkyvissä”