Kokeile kuukausi maksutta

Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli voi maksaa jopa 20 miljardia euroa

Tänään Tallinnassa julkistetun esiselvityksen mukaan Helsinki-Tallinna-tunnelin raideyhteyden kustannukset ovat 13-20 miljardia euroa. Kustannusarvio on noussut aiemmasta.

Suunnitellun Helsinki–Tallinna-tunnelin pituusleikkaus, jossa näkyvät myös suunnitellut tekosaaret Uppoluodossa ja Tallinnan matalikolla. Kuva: Muotoilutoimisto Kairo Oy

Aiemman selvityksen mukaan yhteys maksaisi 8-13 miljardia euroa.

Hankkeen hyöty-kustannus-suhde on 0,45. Muut positiiviset vaikutukset huomioon ottaen esiselvitys on saanut hankkeen hyöty-kustannussuhteeksi 1,0.

Kaksivuotinen esiselvitys on tehty noin miljoonan rahoituksella. Sen takana ovat Uudenmaan liitto, Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron liikenneministeriö, Suomen liikennevirasto ja Harjun kuntien liitto.

Isojen infrahankkeiden esiselvityksistä kustannukset arvioidaan yleensä alakanttiin. Hankesuunnittelussa kustannukset tarkentuvat. Jos ne nousevat 50 prosenttia, kuten monissa isoissa hankkeissa Suomessa ja maailmalla on käynyt, raideyhteyden rakentaminen maksaa noin 20-30 miljardia euroa.

Toive 40 prosentin EU-tuesta

Tunnelihanke on selvityksen mukaan mahdollista toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallilla, jossa yksityinen sektori rahoittaa tunnelin rakentamisen. Laskelmien perustana ja samalla toiveena on, että EU-tukea tulisi 40 prosenttia.

Tunnelin avaamisen jälkeen junien lipputulot ja käyttömaksut kattaisivat vuosittaiset liikennöinti- ja kunnossapitokustannukset. Tästä huolimatta junien liikennöinnistä vastaava yhtiö tarvitsisi myös tukirahoitusta. Suomen ja Viron tukirahoitus olisi vuosittain yhteensä 280 miljoonaa euroa 40 vuoden ajan eli yhteensä 11,2 miljardia euroa.

Tunneliasemat sijaitsisivat Helsingissä keskustassa, Pasilassa ja Helsinki-Vantaan lentoaseman luona ja Tallinnassa lentokentän lähellä Ulemistessa.

Selvityshanke lähtee oletuksesta, että henkilöjunat kulkisivat ruuhka-aikaan 20 minuutin välein 200 kilometrin tuntinopeudella. Matka-aika olisi puoli tuntia Helsingistä Tallinnan Ulemisteen, mistä on parinkymmenen minuutin raitiovaunumatka Tallinnan keskustaan.

Yhdensuuntainen kertalippu maksaisi 18 euroa. Sarjalipun ostaja matkustaa 15 eurolla. Vuorokauden aikana kaupunkien välillä liikennöisi noin 40 henkilöjunaa.

Autojunia, rekkajunia ja rahtia kuljettavia junia liikennöisi yhteensä noin 30 vuorokaudessa. Näiden matkavauhti olisi 120–160 kilometriä tunnissa. Henkilöauton kuljettaminen autojunassa maksaisi 70 euroa.

Rakentaminen voisi käynnistyä suunnitteluvaiheen jälkeen vuonna 2025 ja valmista olisi luvassa 15 vuodessa. Tunneli olisi siis matkustajien ja rahtiliikenteen käytössä vuonna 2040.

 

 

Juttua muokattu klo 10.27, asemat lisätty. Klo 16.37 lisätty kustannustietoja ja rakentamisaika.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli voi maksaa jopa 20 miljardia euroa”

  1. 20-30 miljardia markkaa on aika edullinen näin euroaikana

  2. Kuten olen eri medioissa perustellusti kirjoittanut koko tunneli on pelkkää huuhaata. Ja Rehnin + Bernerin taloudellisesti kestämättömät kuvitelmat ”Jäämereltä Euroopan sydämeen” tuplaavat huuhaan määrän, elleivät nosta sitä peräti toiseen potenssiin.

    1. Tuo jäämeripuhe liittyy siihen, että hankkeelle haluttaisiin EU-rahoitusta. EU ei rahoita paikallisia liikennehankkeita, kuten kahden viereisen kaupungin välisiä liikenneyhteyksiä, vaikka välissä olisikin valtioraja. Jotta EU-rahoitusta olisi mitenkään mahdollista saada, hankkeen pitäisi olla osa jotain suurempaa liikenneratkaisua, josta hyötyvät useat EU-maat tai joka palvelee EU:n yhteyksiä myös EU:n ulkopuolelle. Tuon takia hanketta kuvataan niin, että se olisi osa isoa liikennehanketta, jolla on jatko sekä Baltiasta eteenpäin että Suomesta jäämeren kautta Aasiaan. Hanke kuvataan osana isoa raiteiden valtatietä keski-Euroopasta jäämerelle, jota pitkin vaikka keski-euroopan yrityksetkin voivat sitten harjoittaa vientiä vaikka Kiinaan tai tuontia sieltä. Pelkänä Suomen ja Viron rajaseudun hankkeena asialle ei voi edes teoriassa saa miljardiluokan rahoitusta EU:sta, koska sellaista liikennehankkeiden rahoitusmuotoa EU:lla ei ole, vaan paikallisille hankkeille EU myöntää lähinnä vain lainarahaa.

  3. Kiitos kommenteista, kyllä euroa tietenkin. Painovirhepaholainen iski, taltutimme sen. Merja Mannila/Rakennuslehti

  4. Kuva taitaa olla ennemminkin pituusleikkaus kuin poikkileikkaus.

  5. Helsinki-Vantaan lentosemalla varmaan joudutaan olemaan jonkun verran syvemmällä ja nousu maanpintaan lentoaseman pohjoispuolella on lähellä Hyrylää.

Vastaa käyttäjälle Viilaaja Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat