Tampereen Härmälänrantaan tehtiin muutama vuosi sitten periaatekaava. Skanskan luonnos alueesta. Kuva: Skanska

Rakennuslehden kysely: Kaavoittajilla vastakkaisia mielipiteitä kaavamääräysten keventämisestä

Näkemysten ääripäässä ovat nämä kaksi Rakennuslehden saamaa vastausta: ”Periaatekaavoituksessa siirretään maankäytön suunnittelua koskevia asioita rakennusvalvonnan ratkaistavaksi”. ”Yleinen kaupunkikehitys ohjaa joustavien kaavojen suuntaan.”

Kirjoittaja(t) Auri Häkkinen

Toiveet asemakaavamääräysten väljentämisestä ja asemakaavan muuttamisesta periaatekaavaksi ovat tulleet viimeisen kymmenen vuoden aikana toistuvasti esille. Ankarimmat arvostelijat sanovat kaavoittajien menevän rakennussuunnittelijoiden tontille ja jättävän liian vähän tilaa arkkitehtisuunnittelulle.

Rakennuslehti kysyi kahdeksan kasvavan kaupungin kaavoituksesta vastaavilta, miten he näkevät kaavamääräysten keventämisen ja millaisia ovat kaupunkien strategioiden edellyttämät muutokset asemakaavoitukseen.

Helsinki miettii

”Meillä on juuri meneillään kaavamääräysten kehittämistyö. Siinä selvitetään, missä määrin kaavamääräyksiä on mahdollista keventää ympäristön laadun heikkenemättä. On tarpeetonta toistaa kaavassa asioita, joita säädellään jo muissa normeissa,. Asemakaavalla on kuitenkin tarve määrätä ne asiat, joilla ohjataan kaupungin rakentamista strategian mukaiseen suuntaan siten, että saavutetaan toteuttamiskelpoista toimivaa, laadukasta ja kestävää elinympäristöä”, Helsingin asemakaavapäällikkö Marja Piimies sanoo.

Hänen kantanaan on, ettei kaavamääräysten keventäminen juurikaan tuo helpotusta kaikkein suurimpiin kustannuksiin, pysäköintiratkaisujen hintaan ja maaperäolosuhteista johtuviin kustannuksiin.

”Vaikkapa julkisivupinnan värisävyn määrittäminen kaavassa ei nosta kustannuksia lainkaan, mutta sitä saatetaan pitää yksityiskohtaisena kaavamääräyksenä, viihtyisyyden ja kaupunkikuvan kannalta sillä voi kuitenkin suuri merkitys”, Piimies toteaa.

Espoo tavoittelee reagointikykyä

Espoon tavoitteena on teknisen toimen johtajan Olli Isotalon mukaan määrätä vain se, mikä on välttämätöntä ja perusteltua. ”Pyrimme karsimaan liian tarkkoja tai perusteettomia määräyksiä.”

Hän pitää liian väljien kaavojen laatimista vääränä tapana varautua tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin. Väljien kaavojen sijaan hän sanoo Espoon reseptiksi lisätä reagointikykyä ja nopeuttaa prosesseja.

”Poikkeamispäätöksen kaavamääräyksistä saa parissa kuukaudessa, ja pienehkön kaavamuutoksen parhaimmillaan alle puolessa vuodessa”, Isotalo kertoo.

Kaavamääräysten keventämiseen liittyy myös ajatus niin kutsutusta periaatekaavoituksesta. Se tarkoittaa sitä, että asemakaavassa on reunaehdot, joiden pohjalta suunnittelu tarkentuu, mutta esimerkiksi rakennusten sijaintia ei ole määritelty yksityiskohtaisesti ja rakennussuunnittelu pohjautuu korttelisuunnitelmaan.

”Periaatekaavoituksen idea on mielenkiintoinen, mutta mallissa on suuria ongelmia. Siinä siirretään maankäytön suunnittelua koskevia asioita rakennusvalvonnan ratkaistavaksi. Ideassa on kuitenkin käyttökelpoisia elementtejä. Esimerkiksi kaupunkikuvaa koskevia asioita kannatta sisällyttää kaavamääräyksiin periaatteina, jolloin arkkitehtimuotien muuttuminen ei haittaa rakentamista. Joskus kannattaa mahdollistaa useammanlaisia käyttötarkoituksia, jos ne eivät ole ristiriidassa keskenään”, Espoon vastauksessa sanotaan.

Tampere on kokeillut periaatekaavoitusta

”Tampereella kehitetään jatkuvasti asemakaavoitusta myös määräysten osalta. Pyrimme määrittelemään vain ne asiat, jotka ovat kaavan vaikutusten tai toteuttamisen kannalta oleelliset. Tontin luovutukseen liittyvät ehdot kaupungin omistamilla mailla mahdollistavat se, että osa laatukriteereistä on kaavakartan sijaan tontinluovutusehdoissa”, Tampereen asemakaavapäällikkö Elina Karppinen kertoo.

Tampereella periaatekaavoitusta on testattu ainakin Härmälänrannassa.

Vantaan kaavamääräykset ovat kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laineen mukaan jo nyt joustavia eikä muutosta ole tulossa.

”Periaatekaavat saattavat olla todella hankalia soveltaa ja niistäkin tehdään poikkeamia. Suunnittelun parametrit kyllä voivat muuttua, esimerkkinä siitä voisi olla vihertehokkuus”, Laine arvioi.

Oulussa on aika ajoin käyty yleiskaavapäällikkö Paula Paajasen mukaan keskustelua asemakaavamerkintöjen väljentämisestä.

”Tietyille alueille ja tietyntyyppisille rakentamiselle väljä asemakaava sopii ja sitä on käytetty. Toisaalta keskeisillä kaupunkialueilla on erittäin tärkeää huolehtia syntyvien kokonaisuuksien laadusta korttelirakenteen, kaupunkikuvan, ympäristön ja pihatilojen sekä arkkitehtuurin laadun näkökulmasta, kun painopiste siirtyy koko ajan enemmän täydennysrakentamiseen”, Paajanen korostaa.

Turku pyrkii joustavuuteen

Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen sanoo kaupungin pyrkivän siihen, että kaavat ovat joustavia eivätkä tiukasti ainoastaan yksittäistä hanketta varten räätälöityjä.

”Periaatelinjauksia ei ole tehty, mutta yleinen kaupunkikehityspolitiikka ohjaa siihen suuntaan. Vaikka valtakunnan tason normitalkoilla on merkityksensä, on myös kuntatason toiminnassa liikkumavaraa”, hän toteaa.

Jyväskylän kaupunginarkkitehti Leila Strömberg sanoo kaavamerkintöjen yksityiskohtaisuuden puhuttavan kaupungissa jatkuvasti. ”Merkintöjen yksityiskohtaisuuden ratkaisemme tapauskohtaisesti.”

Kuopion asemakaavoitukseen on asemakaavapäällikkö Anne Siltavuoren mukaan lisätty joustavuutta muun muassa sillä, että tapauskohtaisesti rakennusoikeutta ei ole merkitty asemakaavoihin. Lisäksi on käytetty laajoja käyttötarkoitusmerkintöjä ja pysäköintinormin vaatimuksia on tietyillä perusteilla mahdollista keventää.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rakennuslehden kysely: Kaavoittajilla vastakkaisia mielipiteitä kaavamääräysten keventämisestä”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi