Matti Harjuniemi. Kuva: Anne Kurki

Rakennusliiton Matti Harjuniemi työsulusta: ”Meillä ei ole siihen valittamista”

Rakennusteollisuus RT:n toimialaliitot julistivat keskiviikkona rakennusteollisuuteen kattavan työsulun 10. toukokuuta alkaen.

Kirjoittaja(t) Merja Mannila

Sulku koskee liittoyhteisön kaikkien toimialojen jäsenyrityksiä. Sulku on vastatoimenpide Rakennusliiton ilmoittamille lakoille.

”Työsulku on laillinen toimenpide, joten meillä ei ole siihen valittamista”, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi tiedotteessa.

Harjuniemen mukaan neuvottelutilanteeseen tulee uusi mielenkiintoinen lisä, kun sulku laajentaa työtaistelun alaa ja paine kasvaa sopimusten aikaansaamiseksi.

”Tilanne on monille uusi”

Viime vuosina työsulkuja ei ole juuri käytetty työtaistelujen yhteydessä, toisaalta rakennusalalla ei ole ollut lakkojakaan.

”Tilanne on siis monille uusi, mutta Rakennusliiton historiaan tutustuneet tietävät, että lakko- ja sulkutaistelut olivat aikoinaan rakennusalalla ’normaali’ kevään merkki. Työsulun alkamiseen on vielä kaksi viikkoa aikaa ja neuvotteluissa ehditään mainiosti saada tuloksia, jos siihen on halua”, Harjuniemi sanoo.

Rakennusliiton hallitus kokoontuu vapun jälkeen 3. toukokuuta käsittelemään työehtosopimusneuvotteluja.

Ensimmäinen lakko meneillään

Työsulkuun osallistuvat Talonrakennusteollisuuden, Rakennustuoteteollisuuden, Infran, LVI-Teknisten Urakoitsijoiden, Pintaurakoitsijoiden, Kattoliiton sekä Lattian- ja seinänpäällysteliiton jäsenyritykset.

Työsulussa työnteko ja palkanmaksu keskeytetään.

Rakennustuoteteollisuudessa on tällä hetkellä meneillään Rakennusliiton 19. huhtikuuta aloittama ensimmäinen lakko, joka kohdistuu seitsemään betoniyritykseen.

Maanantaina Rakennusliitto ilmoitti uusista lakoista, jotka tulevat kestämään kesäkuulle saakka.

Tätä artikkelia on kommentoitu 18 kertaa

18 vastausta artikkeliin “Rakennusliiton Matti Harjuniemi työsulusta: ”Meillä ei ole siihen valittamista””

  1. Niin. Ei työsulku Mattia koske. Matti saa palkkansa. Ei liitolta rahat niin vähiin käy, että Matin palkanmaksu keskeytyy.

  2. Eikö liiton pidäkin yrittää saada jäsenille lisää liksaa. Miksi me muuten ammattiliittoja tarvittaisiin. Joskus tuntuu, että liittojohtajat tekevät liian vähän jäsenistönsä eteen.

  3. Anti mennä vaan katotaan kummalla kanttikestää .Kyllä rak alalla tehdään rankkoja töitä suht pienellä palkalla täällä muu suomessa

  4. Minä en nyt vaan ymmärrä tätä… Jos liitto olisi mukisematta hyväksynyt tuon alkuperäisen tarjouksen, väki huutaisi nyt kuinka ne on munattomia pellejä. Nyt kun yritetään saada parempaa diiliä, ei sekään kelpaa. Miksi oma liitto nähdään tässä suurimpana mörkönä, mistä se vastustus kumpuaa?

  5. Ei yhtään haittaa, vaikka sulku alkaisi. Saispahan kerrankin pitää lomaa, eikä mennä työmaasta toiselle jatkuvalla syötöllä.

  6. Tarkoittaako tämä sitä, että työntekijöillä on oikeus purkaa työsuhde välittömästi, kun työntaja ei pysty tarjoamaan riittävästi töitä? Utelias?

    1. Tarkoittaako tämä sitä, että työnantajalla on oikeus purkaa työsuhde välittömästi, kun työntekijä ei ilmaannu töihin? Toinen utelias?

    2. Vaikka tilanne on kutkuttava, niin purkuperusteita ei sovelleta työsulun tai lakon takia.

      1. Entäs laittoman lakon osalta. Voiko toistuvista luvattomista poissaoloista johtuen purkaa työsopimuksen?

        1. Ei voi sittenkään. Laittoman lakonkin katsotaan olevan työtaistelutoimenpide, josta kantaa vastuun yksin ammattiliitto, ei yksilö.

  7. Harjuniemeen on iskenyt jo tappiomieliala. Taistelu on hävitty. Jäsenet ovat lakon ja sulun piirissä. Liittoon kuulumattomat tekevät työt. Joskus sitten tehdään sopimus yleisen linjan mukaan ja palataan töihin vähin äänin.

    1. Mestarilla on näköjään vahvaa dataa tämän väitteen tuokse. Toivottavasti ei mennä kikyyn, sillä kyseessä on julkisen talouden menojen pienentämiseen tarkoitettu järjestely, jota ei tulisi soveltaa yksityisille aloille.

      1. Kumma, että kiky koski kuitenkin koko Suomea ja kaikkia muita toimialoja. Rakennusliitto on varmaankin oma palatsinsa, jonka ei tarvitse osallistua mihinkään yhteisiin talkoisiin, missä kaikki muut ovat mukana?

        1. Niin, aluksihan tuota kikya yritettiin saada vain julkisen talouden työllistämien tahojen piiriiin, mutta tämä ei muistaakseni kelvannut ay-liikkeelle tai kellekään muullekaan, koska järkevät ja kohdistetut toimenpiteet olisivat vain liian helppoja.

  8. Lakkoilulla on Suomessa saatu paljon aikaa: palkat ovat nousseet ja työolosuhteet ovat parantuneet. Joskus on tullut myös epätoivottuja tuloksia: jatkuvilla lakoilla kalliit muurarit saivat Suomeen betonielementtitalot. Yhdessä lakossa julistettiin voimalaitospadon hätätyötkin lakonalaisiksi, jolloin työmaa peittyi veden alle.

    Laitoin blogiini kirjoituksen siitä, mistä kaikista syistä rakennustyömailla on Suomessa lakkoiltu.

    – Lakkoiltiin jotta puolue pääsisi näyttämään joukkovoimaansa
    – Lakkoiltiin chiläisen soittajaryhmän kunniaksi tai protestiksi meille niin läheisen Chilen tapahtumille
    – Lakkoiltiin lautakasan paikan määrittämiseksi
    – Lakkoiltiin lakkoilun juhlistamiseksi
    – Lakkoiltiin hakemalla haettujen työsuojelupuutteiden vuoksi
    – Kahdeksan markkaa tunnissa tienanneen kirvesmiehet lakkoilivat, jotta raudoittajat saisivat nostettua yli sadan markan tuntiansioitaan.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi