Juha Metsälä

Nyt myydään uusia asuntoja sadan vuoden vuokratontilla ilman lunastusoikeutta – vuokra nousee alkuvaiheessa nopeasti

Asuntomarkkinoiden uutuuksia ovat tonttirahastojen omistamilla tonteilla sijaitsevat asuntokohteet, joissa taloyhtiö ei voi lunastaa tonttia omakseen.

Kirjoittaja(t)

Tällainen kohde on Pohjola Rakennuksen Asunto oy Vantaan Sikaani Martinlaaksossa. Yhtiö sijaitsee tanskalaisen NREPin rahaston tontilla, sadan vuoden vuokrasopimuksella.

Taloyhtiö maksaa sijoittajalle tontista 5,3 prosentin tuottoa, tontin vuokravastike on 2,5 euroa neliöltä kuukaudessa.

Vuokra nousee kahdesti vuodessa elinkustannusindeksin mukaisesti, mutta ensimmäisen 13 kerran korotus on vähintään 1,25 prosenttia. Se tekee kuudessa vuodessa yhteensä 17,5 prosentin korotuksen tonttivuokraan.

Pohjola Rakennuksen toimitusjohtaja Juha Metsälä kertoo, että hanke kilpailutettiin ja lopputulos oli sillä hetkellä edullisin. Tonttirahastolle maksetaan tällä hetkellä käypää korkoa, ja yleinen korkotaso ehtii heilahdella sadassa vuodessa.

Metsälä muistuttaa, että kuntien vuokratonteille on rakennettu maailman sivu.

Hän ei usko, että tonttivuokrasta tulee asuntojen jatkomyynnissä riippakiveä. Kysyntää riittää, sillä kohde sijaitsee hyvällä paikalla ja asunnot ovat riittävän pieniä.

Taloyhtiön velkarasite lähes 80 prosenttia

Taloyhtiölainojen määrä on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Tyypillisesti 70 prosenttia uudiskohteiden rahoituksesta on yhtiölle otettua lainaa.

Yhtiölainojen määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta taloyhtiöiden velkaantumisesta. Todellisuus on vielä karumpi, sillä taloyhtiöiden velan kaltaisia tonttisitoumuksia ei ole otettu tilastoissa huomioon. Taloyhtiö vastaa tonttirahaston omistaman tontin kustannuksista.

Rakennuslehden selvitys toi esiin taloyhtiöitä, joilla on 70 prosentin taloyhtiölaina ja rahaston vuokratontti.

Korkein taloyhtiön yhteisvelka on YIT:n Asunto oy Oulun Aleksanterinpuisto II:ssa. Kohteessa on yhtiölainaa 70 prosenttia ja tonttiosuuden myötä velan kaltainen kokonaisvastuu nousee 78,2 prosenttiin.

Kolmion (73,5 neliötä) kauppa onnistuu 65400 eurolla ja velaton hinta on 218000 euroa. Asunnon kokonaishinta nousee kuitenkin 300320 euroon, kun siihen lisätään asuntokohtaisen tontin osuus (82320 euroa).

Jos ostaja ei lunasta tonttia, kuukausittainen tonttivastike neliötä kohti (352,80 euroa) on yli roimasti kalliimpi kuin hoitovastike(191,10 euroa).

SRV:n kohteessa Turun Telakkarannassa taloyhtiön yhteisvastuu kipuaa 76,7 prosenttiin asunnon kokonaishinnasta.

VRP Keski-Suomen kohteessa (Jyväskylän Väinölän asuntoranta) taloyhtiön asukkaiden yhdessä vastaaman velan määrä on 73,9 prosenttia.

Lue tästä juttu siitä, miten tonttirahastot hämärtävät ostajien mahdollisuuksia hahmottaa asuntojen hintoja ja asumisen todellisia kustannuksia tulevaisuudessa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Nyt myydään uusia asuntoja sadan vuoden vuokratontilla ilman lunastusoikeutta – vuokra nousee alkuvaiheessa nopeasti”

  1. Tämä on hieman sama yhtälö kuin vanhan, putkiremonttia odottavan asunto-osakkeen pyyntihinta jossa ei ole huomioitu noin 800 euroa neljö kustantavan, tulevan remontin kustannusvaikutusta osakkeen arvoon. Eli ostajat maksavat asunnosta täyden markkinahinnan, ja lisäksi tulevina vuosina lankeavan putkiremontin kustannukset. Mitä siis jää käteen, ei muuta kuin tappio. Entä jos lähivuosien remontit vähentäisi kylmästi pois myyntihinnasta, niin kuinka monen osakehuoneiston tämän päivän todellinen arvo ja myyntihinta olisi melkeinpä pyöreä nolla? Tämä kannattaa huomioida jos olet ostamassa vanhaa asunto-osaketta.

    1. Tämä ei ole missään määrin sama asia. Putkiremontissa puhutaan tuhansista/kymmenistä tuhansista euroista, näissä puhutaan sadoistatuhansista ja miljoonista. Suhteellisuutta kun puhutaan rahasta.

      1. Putkiremontti, julkisivuremontti, ikkunaremontti, parvekeremontti, kattoremontti, hissiremontti…..Meneekö satku rikki jossain 60-70-luvun kerrostalossa 15v aikajaksolla ?

        1. Päästääkö sadan vuoden vuokratontti irti näistä rempoista uuttakaan kohdetta?

  2. hölmöjen kusettaminen kuuluu markkinatalouteen..hmm no kuuluu se sosialismiinkin..

  3. Eihän se tosiaan haittaa rakennuttajaa vuokratontti. Hän kun ei ole maksamassa tontinvuokraa. Taas on hienosti keksitty siirtää köyhien rahoja pienemmälle osalle eliittiä. Rikkaat rikastuu, köyhät köyhtyy.

  4. En tiedä mihin tässä mennään asumiskustannusten osalta, kalliiksi tulee, mutta vapaat kädet on annettu keinottelijoille ja sijoittajille tässä maassa. Capitalismin nimissä saa asumistarpeista rahastaa ja yhteiskunta sen sallii.

  5. Onhan se vanhastaan tunnettu tosiasia, että valuutoill on yksiköstä riippumatta tunnusomaista laumakäyttäytyminen. Ja vanha suomalainen sanalasku tuntee yksinäisen markan kaipuun toisten luo.

  6. Esimerkki kohteesta joista ei kannata ostaa asuntoja. Eli kun tälläiset kun jää rakennuttajan käteen joissa pitkällä aikavälilläkin kallista asumista niin painaa hintoja alas. Monet rakennuskohteet on liian kalliita. Ihan pilalla on suomalainen yhteiskunta, lapsia ei tehdä, velkaa ihmisillä enemmän kuin koskaan ja varallisuus laskee, kannattavia yrityksiä myyty ulkomaiseen omistukseen kun kotimaasta ei ole löytynyt uusia omistajia! Eduskunta poliitikkoineen on se suurin syyllinen tilanteeseen. Verot ja byrokratia sekä verorahojen tarpeeton ylimääräinen käyttö joka ei kohdistu ihmisiin.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi