Kokeile kuukausi maksutta

Kiina kurottaa jo 700 metriin uudella pilvenpiirtäjällään

Kiina on ottanut maailman johtavan paikan pilvenpiirtäjien rakentajana.

Kiinan korkeimmassa rakennuksessa on muskelimaisia piirteitä. Kuva: Adrian Smith + Gordon Gill Architecture

Chicagolainen Adrian Smith + Gordon Gill (AS+GG) -arkkitehtitoimisto on suunnitellut Kiinan korkeimman rakennuksen Shenzhenin kaupunkiin. 700 metriä korkean tornin nimeksi tulee Shenzhenin ja Hongkongin kansainvälinen keskus. Rakennuksen on tarkoitus avautua vuonna 2024.

AS+GG-arkkitehtitoimistolla on jo runsaasti kokemusta pilvenpiirtäjäsuunnittelusta. Esimerkiksi Adrian Smith oli piirtämässä tämänhetkistä maailman korkeinta pilvenpiirtäjää eli 828-metristä Burj Khalifaa Dubaissa työskennellessään Skidmore, Owings and Merrill -toimistossa.

AS+GG:n käsialaa on myös Saudi-Arabiassa parhaillaan rakenteilla oleva Jeddah Tower, joka saavuttaa maagisen kilometrin rajan.

Muskelimainen torni hallitsee näkymää

Hongkongin lähellä sijaitsevaan Shenzheniin nouseva pilvenpiirtäjä on osa suurempaa kaupunkisuunnittelun kokonaisuutta, johon kuuluu muun muassa konferenssihalleja, asuinalueita ja puistoja.

Uusi pilvenpiirtäjä pyritään yhdistämään helpommin kaupunkiliikenteeseen, siksi sen lähelle rakennetaan myös oma linja-autoterminaali.

Rakennuksen ulkokuori tehdään erikoisvalmisteisista laseista, joilla pystytään vaikuttamaan rakennuksen lämmönsäätelyyn.

Ulkoapäin pilvenpiirtäjä tulee näyttämään antropomorfiselta, ihmisen kaltaiselta.

Arkkitehdit Adrian Smith ja Gordon Gill haluavat muskelimaisella rakennuksella saada visuaalisen yhteyden lähellä sijaitseviin kaupungin huippuluokan urheiluareenoihin ja -kenttiin.

Lisäksi rakennuksen ulkokuoreen asennetaan pimeän aikaan toimiva valo- ja ääni-show, jolloin muskelimaisuus korostuu entisestään.

Pilvenpiirtäjään tulee asuntoja ja toimistoja. Rakennuksen ylimpään osaan avataan yleisölle yksi maailman korkeimmista näköalapaikoista, jossa on tilaa ravintolalle, yöklubille ja uima-altaalle.

AS+GG-arkkitehtitoimiston mukaan sekä uudessa pilvenpiirtäjässä että sitä ympäröivällä alueella tullaan Leedin (Leadership in Energy and Environment Design) sertifiointijärjestelmän avulla puolittamaan hiilidioksidipäästöt verrattuna toimiston aikaisemmin toteuttamiin rakennuksiin.

Shenzhenistä kasvoi teknojättiläinen

1970-luvun lopulla Deng Xiaopingin alulle panema Kiinan talouden liberalisoituminen ja avautuminen länteen antoi alkusysäyksen Shenzhenin kasvulle ja samalla myös sen hyvinvoinnille.

Aiemmin Shenzhen koostui vain pienistä kalastajakylistä, joissa oli vain 30000 asukasta.

Tänään Shenzhenin asukkaista 99 prosenttia on sisämaasta muuttaneita. Asukasluku on 40 vuodessa noussut 13 miljoonaan, eli siellä on nyt enemmän ihmisiä kuin naapurissa Hongkongissa. Kaupungin strateginen asema on tärkeä Kiinan uudessa silkkitiehankkeessa, sillä sieltä on hyvät yhteydet niin merelle kuin sisämaahan.

Aluksi Shenzhenin tuotanto muodostui pääasiassa halpatavarasta, jota lastattiin lähellä sijaitsevassa satamassa laivoihin ja vietiin eri puolille maailmaa. Vähitellen tuotanto muuttui elektroniikkatuotteiksi.

Nykyisin kaupunki on yksi maailman tärkeimmistä high tech -keskuksista. Siellä pitävät päämajaansa useat teknologia-alan suuryritykset, kuten Huawei.

Älykaupunkiajatus otetaan Shenzhenissä kirjaimellisesti. Esimerkiksi kaupungin kaikki linja-autot ja takseista yli 90 prosenttia on jo sähkövetoisia.

Kiina on korkean rakentamisen ykkönen

Shenzheniin nouseva 700-metrinen rakennus kuvastaa hyvin Kiinan roolia korkeassa rakentamisessa. Yhdysvaltalaisen Council on Tall Buildings and Urban Habitatin (Ctbuh) vuotuisen tutkimuksen mukaan vuonna 2018 Kiinassa toteutettiin 62 prosenttia koko maailmassa rakennetuista niin sanoitusta supertall-pilvenpiirtäjistä (rakennus, joka on 300–600 metriä korkea). Vuonna 2018 maailmassa rakennettiin yhteensä 143 tällaista supertall-pilvenpiirtäjää, joista 88 siis Kiinassa.

Viime vuonna Shenzhenin kaupungissa rakennettiin enemmän pilvenpiirtäjiä kuin koko pilvenpiirtäjien synnyinmaassa Yhdysvalloissa yhteensä, ilmenee Ctbuh:n raportista.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Kiina kurottaa jo 700 metriin uudella pilvenpiirtäjällään”

  1. Kiinalla on rahaa rakentaa, jolloin valmis tuote on ainakin lähellä tätä arkkitehtimallia. Toisin kuin suomessa, jossa kaikesta muodosta saadaan neliö ja kaikesta väristä harmaa.

  2. Miltähän tuolla huipulla tuntuu kasin tutinassa, ehkä sekin selviää vuosien saatossa…

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat