Miten rakennus­työmaat pyörivät kriisin keskellä? Tällä työmaalla kivien piti tulla Kiinasta ja pian osa virolaisista työntekijöistä lähtee

Rakennusalalla työskentelee jopa 50 000 ulkomaista työntekijää. Kohta suuri osa heistä lähtee Asko Pruulin tavoin kotiin.

Asko Pruul ja Priit Veide asensivat viime torstaina hotelli Valon työmaalla alakattoja. Kuva: Mika Ranta / HS

Virolainen rakennusmies Asko Pruul matkusti Helsinkiin runsas viikko sitten perjantaina, muutama päivä ennen maan rajojen sulkeutumista. Kotiin jäivät vaimo ja kaksi alle kouluikäistä lasta.

Tavallisesti Pruul lähtee perjantaisin työmaalta kotiin Viroon. Nyt hän oli kuitenkin ollut selkävaivojensa takia viikon sairaslomalla kodissaan Tapassa.

”Alkaa jo olla perhettä ikävä. Mutta minulla on myös asunto- ja autolaina, töitä on tehtävä.”

Pruul on työskennellyt suomalaisyrityksen palveluksessa nelisen vuotta. Tutuiksi ovat tulleet niin kauppakeskus Tripla kuin keskustakirjasto Oodi.

Viime kuukaudet Pruul on asentanut sisäkattoja Mannerheimintielle nousevaan Valo-hotelliin. Rakennukseen tulee 442 yhdistettyä toimisto- ja hotellihuonetta.

Valmista pitäisi olla loppukesästä.

Rakentaminen on palapelin kokoamista, jossa pääurakoitsijan pitää sovittaa yhteen aliurakoitsijoiden kanssa sovittuja työkokonaisuuksia ja ympäri maailmaa saapuvia tavaratoimituksia.

Jos yhteen osaan kuuluva tavara tulee myöhässä, työt venyvät ja pian siitä kärsivät myös muut aliurakoitsijat. Toisaalta tavaraa ei voi tuoda työmaalle suuria määriä odottamaan, sillä isoja varastoja ei ole.

Yleensä kaikki palat osuvat kohdalleen, ja rakennus valmistuu ajoissa.

Valosta ei voi vielä ihan varmasti tietää.

Kiinalaista kiveä

Alun perin kiviurakoitsija tarjosi hotellin pihalle kiinalaista kiveä. Se on parikymmentä prosenttia halvempaa kuin lähes samannäköinen suomalainen, vaikka hintaan kuuluu kahdeksan viikon laivarahti.

Tammikuussa SSA Projectin Valon projektipäällikkö Hannu Riikola keskusteli aliurakoitsijan kanssa pihatöiden vaihtoehdoista. Oli tullut tieto, että kivitoimitus Kiinasta ei ehkä onnistuisikaan odotetusti, vaan rahdissa voisi mennä 15 viikkoa.

Syynä oli covid-19-niminen virustauti, joka aiheutti Kiinassa ongelmia.

Riikola huolestui, varsinkin kun vastaukset olivat epämääräisiä.

”Kun kivien saapumista selviteltiin Kiinasta, vastauksissa oli aina mukana huomautus, että nyt ei voida olla ihan varmoja.”

Lopulta tilaus päätettiin tehdä Suomesta. Yritys lupasi, että kivet tulevat työmaalle kuudessa viikossa.

Riikola sanoo, että jos kivistä olisi pitänyt päättää joulukuussa, tilaus olisi todennäköisesti päätynyt Kiinaan.

Rakennustyömailla on pitkät perinteet, että töitä ei tuoda kotiin. Nyt Riikola puhuu työpuheluita kodissaan, jossa hän on etätöissä.

Työmaalla ovat vain rakennusmiehet ja työnjohtajat. Toimiston ovi on lukossa.

Valo-hotelli on onneksi jo hyvällä mallilla. Toinen siipi on lähes valmis, mutta toisessa riittää tekemistä.

Seuraavaksi Riikolan tehtävänä on hankkia irtokalusteita hotellihuoneisiin ja ravintolaan.

Usein kalusteet tulevat Espanjasta, Italiasta tai Suomesta. Riikola tietää, että Espanjassa ja Italiassa jotkin tehtaat ovat koronakriisin takia joutuneet sulkemaan ovensa.

Hotelliin suunnitellut kalusteet hankitaan suomalaisen toimittajan kautta. On yhä riski, että kaikkea ei saada juuri silloin, kun niitä tarvitaan.

Kalusteita hankittaessa on pitänyt keskustella materiaalien saatavuudesta. Yhdessä pöydässä voi olla materiaalia monesta maasta. Jos espanjalainen laminaattitehdas on tilapäisesti kiinni, korvaajaa pitää etsiä muualta. Se vie aikaa ja maksaa.

”Yleensä katsotaan hintaa, designia ja käytettävyyttä. Nyt pitää myös arvioida, että saadaanko tavaraa ihan varmasti.”

Sitten ovat vielä valaisimet.

Osa kohteen valaisimista piti tulla Kiinasta. Tilauksia ei ole vielä tehty, sillä asennuksen on määrä alkaa vasta kesällä. Nyt on kuitenkin kuulunut viestejä, että toimitusajat voivat venyä.

”Tilanne elää. Eilen puhuttiin viiveestä, sitten tänään tuli parempia uutisia.”

Ongelmana on, että Euroopasta vastaavia valaisimia ei välttämättä ole saatavilla, Riikola kertoo.

Hän myöntää, että koronakriisi on pannut miettimään hankintoja ja toimitusketjua ylipäätään.

”Viime vuodet tuotantoa on viety sinne, missä valmistaminen on mahdollisimman kustannustehokasta. Jatkossa varmaan on syytä pohtia myös riskejä – miten vastaavanlaiset kriisit vaikuttavat toimitusketjuihin.”

Aliurakoitsijoille omat ruokavuorot

Runsas pari viikkoa sitten työmaalle tuotiin taukotilojen ulkopuolelle käsidesipulloja. Työntekijöitä on kielletty tulemasta työpaikalle, jos he tuntevat olonsa kipeäksi.

Ruokalassa otettiin käyttöön aliurakoitsijoille omat vuorot. Sisällä ei saa olla liikaa ihmisiä yhdellä kertaa.

Työmaalla on yhä lähes parisataa ihmistä, joista noin puolet ulkomailta. Kansallisuuksiakin on ainakin kymmenen, sillä työntekijöitä on Venäjältä, Baltian maista ja muun muassa Puolasta.

Ohjeita käsienpesusta ja muista koronavirukseen liittyvistä toimenpiteistä on annettu suomeksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi.

Työmaan vastaava mestari Matti Jurvanen on yhä paikalla, mutta hänkin käy aliurakoitsijoiden kanssa neuvotteluja videon välityksellä.

”Rakennuksessa on 20 000 neliötä, joten vieri vieressä kenenkään ei tarvitse töitä tehdä.”

Hengityssuojia ei näy kenelläkään. Niitä on kuitenkin tarjolla, jos sellaisen haluaa, Jurvanen sanoo.

Jurvanen on saanut useilta aliurakoitsijoilta viestejä, että on syytä varautua ongelmiin toimitusketjuissa. Vielä vaikutukset eivät näy työmaan arjessa.

Jurvanen sanoo noudattavansa presidentti Mauno Koiviston ohjetta: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.

”Työt etenevät aikataulun mukaisesti.”

Randell: Todennäköistä, että ulkomaiset palaavat kotiin

Suomessa rakennusalalla työskentelee noin 200 000 ihmistä. Luku on kasvanut neljässä vuodessa noin 30 000 ihmisellä, sillä isoja hankkeita on riittänyt.

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell arvioi, että jos tänne lähetetyt työntekijät lasketaan mukaan, koko alan työvoimasta ulkomaalaisia on jopa 45 000–50 000.

Ilman heitä monella työmaalla työt edistyvät hitaammin, ja on jopa vaarana, että joissain paikoissa on pantava ovet kiinni. Ilman virolaisia rakennusala olisi pulassa.

Rakennusala on määritelty huoltovarmuuskriittiseksi. Alan edunvalvoja RT oletti, että kun liikkumisrajoituksia rajoille asetettiin, työvoima saa jatkaa pendelöintiä Virosta.

Toisin kävi, ja seurauksena jotkut virolaiset palasivat jo kotiin.

Rakennusteollisuus reagoi laittamalla viestiä työmaille, että harkitkaa kotiin paluuta vielä kerran. Ainakaan yhdeksi viikonlopuksi ei kannata lähteä Viroon käymään, jos haluaa päästä takaisin työmaalle.

Randell kertoo, että matkustusrajoituksista on edelleen neuvoteltu viranomaisten kanssa.

”On todennäköistä, että ulkomaiset työntekijät palaavat kevään edetessä kotiin.”

Virus pelottaa

Asko Pruulin kotikaupunki Tapa on noin 80 kilometriä Tallinnasta kaakkoon. Asukkaita Tapassa on vähän yli viisituhatta.

Usein Pruul matkustaa viimeisen osuuden Tallinnasta junalla, mutta jos ylitöiden takia pääsee vasta myöhäiselle lautalle, hän lähtee matkaan omalla autolla.

Pruul tunnustaa, että koronavirus pelottaa. Hän ei halua nähdä työmaalla yhtään flunssaista ihmistä.

”Meidän pomo soitti, että töihin ei tulla kipeänä.”

Nyt työmaan virolaiset ja venäläiset ovat tehneet pitkiä päiviä, jotta urakka edistyisi mahdollisimman nopeasti. Moni tulee töihin myös viikonloppuna.

Ongelmana on, että kohta heillä ei ole enää mitään tekemistä, sillä muissa osissa työmaata ei päästä eteenpäin yhtä nopeasti. Rakennustyömaan palapeli vaatii, että sitä kootaan sovitussa järjestyksessä.

”Meillä on tekemistä on vielä pariksi kolmeksi viikoksi. Sitten minä lähden kotiin.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Miten rakennus­työmaat pyörivät kriisin keskellä? Tällä työmaalla kivien piti tulla Kiinasta ja pian osa virolaisista työntekijöistä lähtee”

Vastaa