ETLA: Rakennustyömaiden työn tuottavuus polkee lähes paikallaan

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan työn tuottavuus Suomen rakennusalalla on pysynyt lähes muuttumattomana koko 2000-luvun ajan.

Kuvituskuva. Kuopion KYSin sairaalatyömaa. Kuva: Matias Honkamaa

Tuottavuuskasvua on kuitenkin tapahtunut rakentamisen arvoketjun muissa osissa kuin varsinaisessa rakentamisessa.

Kunnallisilla ja valtiollisilla toimijoilla olisi merkittävinä rakennushankkeiden tilaajina mahdollisuus vaikuttaa alan tuottavuuden kasvattamiseen entisestään esimerkiksi innovaatiotoimintaa edistämällä ja ottamalla käyttöön digitaalisia ratkaisuja.

Suomen kansantaloudessa rakennusalalla on merkittävä rooli, sillä ala työllistää noin 260 000 työntekijää, mikä vastaa liki 18 prosenttia koko yrityssektorin työllisyydestä.

Vuonna 2018 alan yritykset tuottivat arvonlisää yli 14 miljardia euroa, mikä on yli 17 prosenttia kaikkien Suomessa toimivien yritysten arvonlisästä. Rakennusalan merkitys kansantaloudessa on 2000-luvulla vain kasvanut.

Tuottavuuden kasvun kehitys on ollut samanlainen myös Ruotsissa ja Itävallassa, mutta Tanskassa alan tuottavuus on kasvanut.

Tuottavuus kasvanut työmaan ulkopuolella

Tutkimuksen tulokset paljastavat kuitenkin, että vaikka itse rakentamisen tuottavuuskasvu onkin Suomessa pysähtynyt, tuottavuus on itse asiassa kasvanut rakentamisen arvoketjuissa. Tämä selittyy osin sillä, että rakennusalan tuottavimpia tehtäviä on siirtynyt arvoketjun muihin osiin.

”Aiemmin työmaalla tehtyjä rakennusten osia ja työvaiheita on siirretty tehtäväksi tehtailla. Tällöin nämä eivät tilastoidu enää rakennusalalla vaan muille toimialoille. Kuvaavana esimerkkinä toimivat betoniraudoitusten taivutukset, jotka aikoinaan tehtiin työmaalla. Tämä työ on siirtynyt jo vuosia sitten tehtaisiin, joissa taivutukset voidaan tehdä laadukkaammin automaation avulla. Automaation tuottavuusvaikutus näkyykin sitten metallituoteteollisuudessa eikä rakentamisen alalla”, Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik kertoo.

Tuottavuuden taso on korkeinta rakennusalan suurissa yrityksissä, mutta kannattavuus puolestaan on parhainta pienissä, alle 50 työntekijän yrityksissä.

Ulkomaalaisomisteiset yritykset osoittautuivat rakennusalalla heikommin kannattaviksi kuin kotimaiset yritykset, mikä yllätti tutkijat.

Kuntien ja valtion edistettävä innovaatiotoimintaa

Yksi keino parantaa rakennusalan heikkoa tuottavuutta on digitalisaation entistä parempi hyödyntäminen koskien esimerkiksi digitaalista tietomallinnusta. Tämä mahdollistaisi virheiden ennaltaehkäisyä, päällekkäistä työtä, ja suunnittelun sekä toteutuksen parempaa yhteensovittamista.

Myös innovaatiotoiminta on tärkeässä roolissa. Rakennusalan pitkäjänteistä innovaatiotoimintaa haittaavat tällä hetkellä rakennusprosessien jatkuvan kehityksen tuloksena hioutuneet toteutustavat, joiden vähänkään radikaalimpi kyseenalaistaminen ja muokkaaminen on suuren työn takana.

Innovatiivisuuden esteinä ovat myös suunnittelun ja itse rakentamisen eriytyminen.

”Tämä tarkoittaa, että rakennuksen suunnittelee toinen taho, jonka urakoitsija sitten toteuttaa hyödyntäen useita aliurakoitsijoita ja -hankkijoita. Prosessiin kuuluvien tahojen yhteistyö kestää monesti vain yksittäisen rakennushankkeen ajan, jolloin koko prosessin analysointi ja toiminnan parantaminen ovat vaikeasti toteutettavissa”, Etlan Kulvik arvioi.

Tutkijat korostavatkin julkisen sektorin roolia rakennusalan toimintatapojen uudistamisessa. Julkinen sektori on merkittävä rakennusten tilaaja, joka voisi mahdollistaa alan toimijoiden kilpailun innovatiivisella tavalla. Jo tarjouspyynnössä pitäisi määritellä halutut tavoitteet, mutta ratkaisujen kehittäminen tulisi jättää markkinoiden vastuulle.

Kilpailevien tarjousten pyytäminen useilta eri urakoitsijoilta mahdollistaisi vaihtoehtoisten ja innovatiivisten ratkaisujen löytämisen. Tärkeää olisi myös rakennusalalla vakiintuneiden lyhyiden yhteistyösuhteiden pidentäminen.

Etla-tutkimuksessa ”Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa” arvioitiin rakennusalaa ja sen kehitystä, kilpailutilannetta, rakennetta ja tuottavuuskehitystä sekä verrattiin Suomen rakennusalaa muihin maihin. Tarkoitus oli löytää tuottavuuskehitykseen vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi pyrittiin analysoimaan rakennusalan kansainvälistymistä ja siihen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita.

Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet Ari Ahonen, Jyrki Ali-Yrkkö, Aleksi Avela, Juha-Matti Junnonen, Martti Kulvik, Tero Kuusi, Kalle Mäkäräinen ja Jukka Puhto.

Tutkimus tehtiin Etlan, Tampereen Yliopiston ja BES Built Environment Servicesin yhteistyönä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “ETLA: Rakennustyömaiden työn tuottavuus polkee lähes paikallaan”

  1. Digitekniikan soveltamisessa on se ongelma, että ne jotka osaavat digitekniikka ovat aloittelevia suunnittelijoita. He tekevät suunnitelmiin virheitä kokemattomuuden vuoksi. Kokeneet suunnittelijat eivät yleensä osaa uutta tekniikkaa. Virheitä pitäisi tulla vähemmän, mutta kun niin ei ole. Tämä varsinkin peruskohteissa

  2. Digitaalisten sovellusten kehittäjien tulos on surkea, saattaa olla niin, että niillä autetaan vain vihollisfirmaa ja kannibalisoidaan omaa bisnestä.

  3. Jälleen kerran unohdetaan, että rakentamisen vaatimukset ovat kasvaneet 2000-luvun aikana näin ollen tuottavuus on itseasiassa parantunut, koska nyt tehdään parempaa laatua ja täytetään kovemmat vaatimukset samalla suoritukselle kuin ennenkin.

    Toisinsanoen tällä tutkimuksella ei ole mitään arvoa.

  4. Suurin syy siihen että tuottavuus ei kasva on se että varsinkin pk-seudun työmaat ovat täynnä kielitaidotonta itäeurooppalaista halpatyövoimaa.
    Vain noin 10% tästä porukasta osaa edes englantia. Vaikka esim rakennuspiirustukset ymmärrettäisiin, niin suomeksi olevia työselityksiä näistä kukaan ei ymmärrä. Vaikka se raudoite tehdään tehtaassa ,asennus tehdään aivan samoin kuin 50 v sitten. Työn tuottavuus tällä porukalla on useinkin vain puolet suomalaisten ammattimiesten vastaavasta.

  5. Tuottavuus, jolla tuollaisessa tilastossa tarkoitetaan ostajalta saatua rahamäärää henkilötyövuotta kohti, nousee hintoja nostamalla. Pitää vain tuplata asiakkailta perityt hinnat ja työntekijöiden palkat, niin tuottavuus on tilastoissa työmailla kaksinkertaistunut.

    Nuo tuottavuustilastot eivät ota kantaa ollenkaan siihen, mikä TUOTOS on ollut. Eikä tietenkään myöskään vaikka laatuun. Alakohtainen vertailu olisi täysin mahdotonta, jos seurattaisiin, mitä joku on saanut aikaan. Tilastossa seurataan vain sitä, paljonko on kertynyt myyntiä euroina per alalla työskentelevä henkilö. Tuottavuustilastoissa esimerkiksi ilman työvelvoitetta irtisanotun työntekijän tuottavuus on yhtä iso kuin työntekijän, joka tekee jotain työssä samalla palkalla.

  6. Tilanne muistuttaa nykyään sitä, että viranomainen antaa määräyksen Serlalle, että jokaisen vessapaperirullan pitää olla erilainen ja sen on suunniteltava paperitekniikan maisteri.

Vastaa