Kokeile kuukausi maksutta

SKVL: Asuntokauppa kävi vilkkaana koronavuonna, ”Nurmijärvi-ilmiön” ennustetaan kasvavan tämän vuoden aikana

Vuosi 2020 oli ennätyksellisen vilkas asuntokauppavuosi, ja vuosi 2021 tuo vielä lisää kasvua vanhojen asuntojen kauppaan, ennustaa kiinteistöalan yrittäjien järjestö Suomen Kiinteistönvälittäjät ry eli SKVL.

Kuvituskuva. Kuva: Merja Mannila

Joulukuussa kova kysyntä isommista hyväkuntoisista asunnoista jatkui yhdistyksen mukaan poikkeuksellisen vahvana.

Kovin kysyntä on uudemmista omakotitaloista ja muista perheasunnoista kautta maan, SKVL kertoo tiedotteessaan.

”Koronan vaikutus oli aika lailla päinvastainen kuin moni odotti”, SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg kommentoi kiinteistökaupan kasvua HS:lle.

”Ihmiset hakevat nyt asuntoja muualtakin kuin ydinkeskustasta. Osin pakon edestä, mutta sitä on odotettukin.”

SKVL:n ennuste perustuu sen tuoreimpaan lähes 1 600 kiinteistövälittäjälle tehtyyn jäsenkyselyyn. Viimeiset vastaukset tulivat Mannerbergin mukaan joulun jälkeen.

”Tämä antaa ihan viimeisimmän tiedon mitä kentällä tapahtuu.”

Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa kysyntä on SKVL:n kyselyn mukaan vahvistunut selvästi.

Kasvava muuttoliike kehyskuntiin eli niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö on SKVL:n mukaan jo totta.

”Eniten kysyntää olisi uudemmista hyväkuntoisista omakoti-, pari- ja rivitaloista. Erityisesti noin 50 kilometrin säteellä Helsingistä on selvää vahvistumista kysynnässä, ja ostajat ovat halukkaita suuntaamaan ulospäin edullisempien hintojen ja isompien asuntojen perässä. Porvoo, Mäntsälä, Nurmijärvi, Vihti, Inkoo ja Lohja. Kaupankäynnin ainoa este on tällä hetkellä tarjonnan puute”, SKVL kertoo tiedotteessa.

SKVL ennustaa omakotitalokaupan sekä loma-asuntokaupan kasvavan 4–6 prosenttia alkuvuonna 2021.

Erityisesti loma-asuntokauppa käy poikkeuksellisen vilkkaasti talvikautenakin. Yhdistys ennustaa loma-asuntojen kaupan pysyvän vilkkaana myös vuonna 2021.

Vuonna 2020 SKVL:n jäsenyritysten kautta myytiin jopa yli 40 prosenttia enemmän mökkejä kuin edeltävinä vuosina.

Maallemuutto on nyt muutoinkin trendi, SKVL ennustaa. Järjestö kertoo saaneensa eri puolilta Suomea raportteja siitä, että yhä enemmän ollaan kiinnostuneita suuremmista asunnoista, joissa on omaa pihaa ja mahdollisuus etätyöhön.

Mannerbergin mukaan muuttoliike pieniin kuntiin on mahdollinen, kunhan palvelut ja liikenneyhteydet pelaavat.

”Nurmijärvi-ilmiöstähän puhuttiin jo kymmenen vuotta sitten, ja se mainittiin jo kevään kyselyissä. Välittäjät Nurmijärveltä raportoivat, että sielläkin on tosi vilkasta. Perheet menevät ulommas, että löytyy hyvää ostettavaa.”

”Sekä omakoti- että rivitalot ovat erittäin kysyttyjä erityisesti hintaluokassa alle 500 000 euroa. Espoossa ja Vantaalla on omakoti- ja rivitalojen kysyntä nostanut kauppamääriä merkittävästi.”

Vuokra-asuntojen kysynnän SKVL arvioi pysyvän ennallaan noin kolmen prosentin kasvuvauhdissa. Hyväkuntoisten vuokra-asuntojen tarjonta on suurempi kuin normaalitilanteessa.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa Hangon suosio asuntojen ostokohteena jatkuu. Myös Raaseporin vetovoima on vahvistunut, SKVL arvioi.

Päijät-Hämeen alueella odotetaan voimakasta 5–6 prosentin vilkastumista markkinoissa.

Loma-asuntokaupassa ennustetaan jopa yli kymmenen prosentin kasvua Etelä-Suomessa 2021.

SKVL:n jäsenyritykset tekivät vuonna 2020 yli 32 000 asunto- ja kiinteistökauppaa. Näin yksityiset pankkeihin sitoutumattomat välitysliikkeet saivat SKVL:n mukaan jo yli 40 prosentin markkinaosuuden.

SKVL on Kiinteistönvälitysalan yrittäjien edunvalvontajärjestö. Sen verkosto koostuu 475 paikallisesta kiinteistönvälitystoimistosta ja lähes 1 600 paikallisesta välittäjästä.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “SKVL: Asuntokauppa kävi vilkkaana koronavuonna, ”Nurmijärvi-ilmiön” ennustetaan kasvavan tämän vuoden aikana”

  1. Ei tule Nurmijärvi ilmiötä, koska ihmiset haluavat pois koko Uudeltamaalta. Pääkaupunki seutu on jo nyt muuttotappiokylä.

    Uudellamaalla vähän töitä ja kallis asuminen, se on huono yhtälö, ei houkuttele.

    1. Voipi pitää paikkaansa. Jos nykyisin käynnissä oleva tulonsiirtoleikki toteutuu edes puoliksi ja etätyöt tulevaisuudessa mahdollistuvat, alkaa todellinen lande voimaan hyvin. Terveet muuttavat maalle.

      1. Tuohon en usko. Pikkukaupungit kohtalaisen etäisyyden päässä isosta kaupungissa voivat menestyä, jossa kaikki keskeiset palvelut ovat 10 minuutin säteellä kodista. Mutta on vaikea uskoa, että esim. pk-seudulta kovin moni muuttaisi palveluttomalle maaseudulle. Siirtymä ei toimi niin. Ihmiset ovat tottuneet palveluihin ja suurin osa haluaa keskeisiä palveluja tarjolle ajallisesti riittävän lähelle kotiaan. Joku 10-40 kilometriä keskuskaupungista voi olla vielä aluetta, jossa palvelujen koetaan olevan lähellä, jos ajoajat ovat kohtuullisen nopeita. Mutta muuttoliike ei suuntaudu peltojen keskelle. Tosin ei sinnekään saa rakennuslupiakaan enää kovin helposti, kun maaseudun tonttitarjontakin on nykyään lähinnä taajamissa asemakaavoitetuilla alueilla, eikä monessa kunnassa uusia taloja anneta rakentaa enää peltojen tai metsien keskelle.

      2. No tuskin kuitenkaan. Asun itsekin omiksessa, mutten kyllä silti muuttaisi OKT:oon mihinkään jumalan selän taakse, etätyötä tai ei. Kas kun kaukaa on pitkä matka minnekään…

      3. Tuskin maaseudulle mitään totaalista ryntäystä tulee, mutta pääkaupunkiseudulle saattaa käydä niin, että jäljelle jää rikkaat, maahanmuuttajat ja pieni osa tavallista kantaväestöä. Ehkä ne ”terveet” tai fiksummin ympäristöään ajattelevat sitten muuttavat maalle. Ympäristön selkeä muuttuminen pääkaupunkiseudulla on kuitenkin jo nyt nähtävissä.

  2. Nimenomainen Nurmijärvi-ilmiö tuskin pystyy tänä vuonna kovin suureksi kasvamaan, koska Nurmijärvellä ei ole juurikaan vapaita asuntoja eikä vapaita tonttejakaan tarjolla. Esimerkiksi Järvenpää ja moni muu sellainen kehyskunta, jolla on ollut paremmin tonttitarjontaa, voi saada buustia asukaslukuunsa. Tosin tällä hetkellä Järvenpäässäkin on kaupungin tonttitarjonta myyty loppuun: https://www.jarvenpaa.fi/asuminen-ja-ymparisto/rakentaminen/tontit-ja-toimitilat . Kehyskuntiin löytyisi nyt tonteille kysyntää, mutta tarjontaa ei ole, joten kysyntä ei pääse purkautumaan. Jos tarjontaa tulee esim. 3-5 vuoden päästä, niin nykyinen buumi on silloin jo ohi.

  3. Nurmijärvi ilmiötä voisi lähesty myös uuden kehä 4 eli Klaukkalan ohikulkuku tai kehätien kautta ja sen luoman uuden kiinnostuksen kautta.
    Uusi tie parantaa merkittävästi asukkaiden, logistiikan ja liike-elämän toiminta edellytyksiä Nurmijärvellä. Siinä yksi syy kehitykselle. Näillä tiehankkeilla voi olla hyvä vaikutus uusille investoinneille korona kriisin jälkeisellä ajalla.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat