Helsingin Kruunusillat-hanke starttasi – Hakaniemessä esirakentaminen on jo käynnissä

Helsingin Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan johtava 1,2-kilometrinen Kruunuvuorensilta on puhuttanut helsinkiläisiä viime vuodet. Paljon vähäisempää julkisuutta on saanut vireillä ollut Hakaniemen alueen uudistaminen, joka alun perin oli erillinen hanke, mutta joka on nyt toteutusvaiheessa samaa kokonaisuutta.

”Tätä yhdistämistä voi verrata taloyhtiön putkiremonttiin, jossa putkien uusimisen yhteydessä kannattaa uusia muutakin – sekä kustannussyistä että häiriön minimoinnin näkökulmasta”, hankejohtaja Ville Alajoki Helsingin kaupungilta sanoo.

”Muutakin” käsittää Kruunusillat-hankkeessa muun muassa Hakaniemen vuonna 1961 valmistuneen vanhan sillan purun ja uuden, aiempaa matalamman sillan rakentamisen sekä Hakaniemen Sörnäisten puoleisen rannan esirakentamisen tulevaa talonrakentamista varten.

Tämän lisäksi Hakaniemen alueella tehdään runsaasti uutta katuverkkoa, joka palvelee myös vuonna 2027 avattavaa raitiotieyhteyttä Hakaniemestä Kruunuvuoreen.

Vanhan sillan purku on perusteltua, koska sen tekninen kunto on huono ja koska sen sijainti ja koko ei enää vastaa nykynäkemystä järkevästä kaupunkisuunnittelusta.

Kun silta 60 vuotta sitten valmistui, se oli harvoja toteutuneita osia kokonaissuunnitelmasta, joka laajana toteutuessaan olisi tehnyt Helsingistä moottoritiekaupungin Los Angelesin hengessä. Nyt toteutuvan Kruunusillat-hankkeen kannalta olennaisinta on se, että maapinta-alaa saadaan useita hehtaareja uudisrakentamiselle – vanhan sillan purettavien ramppien verran.

Hakaniemessä esirakentaminen jo käynnissä

Jättihanke koostuu kahdesta osaprojektista, joista toinen keskittyy Hakaniemen uudistamiseen ja Laajasalontielle ulottuvan raitiotien rakentamiseen. Toiseen osaprojektiin kuuluu kaksi mittavaa siltaurakkaa: Kruunuvuorensilta ja Finkensilta.

Ensin mainitun osaprojektin toteutusmuoto on allianssi, jonka päätoteuttaja on YIT. Lisäksi allianssiin kuuluvat Helsingin kaupunki sekä suunnittelutoimistot Ramboll Finland, Sitowise ja Sweco.

Kruunuvuorensillan ja Finkensillan muodostama osahanke on puolestaan kokonaisurakka, jota toteuttaa YIT:n ja Kreaten muodostama työyhteenliittymä. Hakaniemen ja Laajasalon puolella työmaat starttasivat toukokuussa, ja Kruunuvuoren sillan rakentaminen alkaa lokakuussa.

”Nyt on käynnissä muun muassa paalulaattojen teko sekä kunnallisteknisiä töitä. Hakaniemen uuden sillan rakentamiseen päästään ensi vuonna, minkä jälkeen vanha silta voidaan purkaa. Kyseessä on siis Sörnäisten puoleinen Hakaniemen silta eikä kivirakenteinen Pitkäsilta, johon ei luonnollisestikaan kajota”, osaprojektipäällikkö Aapo Urjanheimo YIT:ltä kertoo.

Hän pitää esimerkiksi vanhan tekniikan siirtoa erittäin vaativana työvaiheena. Vaikka suunnitteluun on panostettu paljon, läheskään kaikkea ei ole voitu selvittää etukäteen. Putkien ja kaapeleiden tarkka sijainti selviää useassa tapauksessa vasta työmaalla. Lisäksi koko ajan on varauduttava siihen, että kaivettaessa voi paljastua pilaantunutta maata aiemman teollisen toiminnan jäljiltä.

Infrahaastetta ei myöskään vähennä se, että alueen maaperä vaihtelee voimakkaasti: paikoin savikkoa, paikoin louhittavaa kalliota ja suurelta osin ”Helsinki-moreenia”, joka sisältää vanhoja tiilenpaloja ja muuta ihmisen toiminnan jäännettä. Tällaiseen vaikeasti läpäistävään maaperään ei juuri voi käyttää muita pohjavahvistustapoja kuin porapaalutusta; pisimmät paalut ulottuvat noin 20 metrin syvyyteen.

Erityiseksi työmaan tekee ehkä silti eniten se, että työt Hakaniemessä vaikuttavat voimakkaasti lähellä asuvien helsinkiläisten arkeen seuraavien viiden vuoden ajan. Kun melkein vieressä lyödään tuhat paalua, sitä ei voi häiritsemättä tehdä. Ja kun liikenteen välittömään tuntumaan kaivetaan seitsemän metriä syvä pumppaamomonttu, turvallisuuden on oltava taattu.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Kruunuvuorensilta valmistuu vuonna 2026

Massiivista sillanrakentamista sisältyy sekä Hakaniemen puoleiseen että Kruunuvuoren puoleiseen osaprojektiin. YIT:n päätoteuttamaan allianssiin sisältyy Nihtiin johtava 400-metrinen Merihaan silta. Nihdin ja Korkeasaaren välille linjattu Finkensilta taas on osa TYL Kruunusiltojen sopimusta yhdessä varsinaisen Kruunuvuorensillan kanssa.

Näistä varsin vaativista insinöörirakenteista huolimatta Aapo Urjanheimo nimeää työmaansa kaikkein vaativimmiksi piirteiksi logistiikan ja työmaan ahtauden, vaikka työmaa-alueen kokonaisala onkin noin 15 hehtaaria.

Vastarannalla on käynnistymässä toinen, lähes yhtä suuri työmaa, jota toteuttaa kokonaisurakkana YIT:n ja Kreaten muodostama työyhteenliittymä TYL Kruunusillat. Noin 150 miljoonan urakkaan sisältyy hankekokonaisuuden tunnetuin osa, Kruunuvuorensilta. Liittopalkein tuettuna vinoköysisiltana toteutettavan sillan näkyvin rakenneosa on 135 metrin korkeuteen kohoava pyloni.

Sillan suunnitteluikä on 200 vuotta, minkä johdosta siltavaluihin käytetään korkealujuusbetonia.

”Perustukset valetaan teräksisiin, rintamamiestalon kokoisiin kasuuneihin. Kaikkiaan betonia tarvitaan koko tällä työmaalla noin 25000 kuutiota, josta määrästä Kruunuvuorensillan osuus on halliseva: 17 000 kuutiometriä. Ennen kuin perustusten tekoon päästään, on tehtävä valmistelevia töitä, kuten ruoppauksia ja silttiverhojen rakentamista”, TYL Kruunusillat -hankkeen projektipäällikkö Jari Humalajoki kertoo.

Vaikka hankekokonaisuus sisältää kaksi itsenäistä osaprojektia, niitä yhdistää rai8tioliikenteen edellytysten luominen: Kruunuvuoren puoleiseen kokonaisurakkaan sisältyy liikenteen mahdollistava silta ja Hakaniemen puoleiseen urakkaan kuuluvat tarvittavat katutyöt ja myös kiskorakenne Kruunuvuoren sillalla.

”Konkreettisesti tämä ilmenee siinä osabudjetissa, joka liittyy suoranaisesti raitioliikenteeseen. Se summa on valtuuston hyväksymänä 326 miljoonaa euroa”, Ville Alajoki kertoo.

Juttua korjattu 20.10. klo 14: Finkensilta ei sisälly YIT:n päätoteuttamaan allianssiin, vaan se on osa  TYL Kruunusiltojen sopimusta yhdessä varsinaisen Kruunuvuorensillan kanssa.