Kokeile kuukausi maksutta

Valtioneuvoston tiloihin tiedossa 290 miljoonan peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt kokouksessaan 16. maaliskuuta puoltaa suunnitelmaa valtioneuvoston toimitilojen uudistamiseksi.

Valtioneuvoston linna kuvattuna vuonna 2016. Kuva: Sari Gustafsson

Hanke koostuu useasta rakennuksesta ja urakasta. Alustava arvio rakennus- ja peruskorjausinvestoinneista on noin 290 miljoonaa euroa. Osana suunnitelmaa osasta valtioneuvoston nykyisin käytössä olevista toimitiloista voidaan luopua. Näiden toimitilojen myyntihinnaksi arvioidaan tällä hetkellä noin 140 miljoonaa euroa. Investointi lisää arvion mukaan valtioneuvoston vuokramenoja noin 9 miljoonaa euroa vuodessa.

Rakentaminen on suunniteltu tehtäväksi useammassa vaiheessa. Tavoitteena on aloittaa rakennustyöt vuonna 2023. Suunnitelman mukaan uudistamishanke olisi valmis vuonna 2029.

Valtioneuvoston linna ja Kirkkokatu 14 -virastorakennus ovat tulleet peruskorjausikään. Näille kiinteistöille on tarkoitus tehdä välttämätön peruskorjaus. Samalla senaatin painotaloksi vuonna 1900 valmistunut Valtioneuvoston linnan sisäpihan siipi korvataan laajemmalla uudisrakennuksella. Myös Valtioneuvostokorttelissa (Kirkkokadun ja Hallituskadun välinen kortteli) sijaitseva Kirkkokatu 12 -paviljonkirakennus on tarkoitus peruskorjata.

Samalla valtioneuvoston ja sen ministeriöiden toimintaa kootaan yhteen näiden kahden korttelin välittömään ympäristöön, niin kutsulle valtioneuvosto-kampukselle. Tämän vuoksi osasta nykyisistä ministeriörakennuksista voidaan luopua.

Valtioneuvoston linnan kortteliin rakennetaan myös yhteiskäyttöiset kokoustilat, turvallisuuden tasoa vahvistetaan merkittävästi ja kaikkiin rakennuksiin toteutetaan esteetön sisäänkäynti. Korjauksissa ja muutoksissa otetaan huomioon kortteleiden huomattavat kulttuurihistorialliset arvot.

Hanke valmistellaan yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen, Museoviraston ja kaavoitusasioissa Helsingin kaupungin kanssa. Uudisrakennuksen rakentaminen vaatii muutoksen asemakaavaan. Suunnitelman toteutuminen vaatii myös budjettikäsittelyn ja useamman käsittelyn esimerkiksi raha-asiainvaliokunnassa.

Kokonaissuunnittelussa on tarkasteltu erilaisia peruskorjaamisen ja uudisrakentamisen yhdistelmiä, joista puollettu vaihtoehto toteuttaa parhaiten hankkeelle asetetut tavoitteet.

Toimitilojen uudistamisella saavutetaan merkittäviä kestävän kehityksen hyötyjä, säästöjä energian kulutuksessa sekä päästövähennyksiä. Lisäksi sisäolosuhteiden laatu paranee ja tilojen käyttö tehostuu.

Hallintokorttelit ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, keskeisintä valtion kulttuuriperintöä. Hankkeella osaltaan turvataan kortteleiden käytön jatkuvuus, rakennusten säilyminen niiden historiaa vastaavassa käytössä. Valtioneuvoston linnan ensimmäinen osa, Senaatin talo, valmistui vuonna 1822 autonomisen Suomen senaatin käyttöön. Rakennuksen nimi vaihtui Valtioneuvoston linnaksi Suomen itsenäistymisen jälkeen, vuonna 1918. Rakennuksen edellinen peruskorjaus alkoi 1974, ja sen viimeinen vaihe valmistui 1996.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Valtioneuvoston tiloihin tiedossa 290 miljoonan peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat