Kokeile kuukausi maksutta

Suunnittelu- ja konsulttiala jaksoi kasvaa, vaikka suhdanne koetteli

Energiatehokkuus, kiertotalous ja kestävän rakentamisen konsultointi sekä tuotevaatimuksiin ja vastuullisuuteen liittyvät tehtävät kasvattivat suunnittelu- ja konsulttialan toimistoja, kun asuntotuotanto supistui voimakkaasti.

Tampereen uusi jalkapallopyhättö Tammelan stadion palkittiin viime vuonna teräsrakenteistaan. Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit ja rakennesuunnittelun teki Ramboll Finland. Rakenteet toimitti Teräselementti. Kuva: Timo Mantila
Kuuntele juttu

Suomen suurimpien suunnittelu- ja konsulttitoimistojen kärkiviisikko pysyi viime vuonna samana kuin edellisvuonnakin. Rakennuslehden Suurimmat-tilinpäätösselvityksessä Suomen suurin suunnittelu- ja konsulttitoimisto Sweco Finland kasvatti kaulaansa toisena tilastossa olevaan Ramboll Finlandiin, ja liikevaihdoissa oli eroa viime vuonna noin 52 miljoonaa euroa, kun vuonna 2022 eroa oli noin 44 miljoonaa euroa.

Swecon Suomen-yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 320,7 miljoonaa euroa ja se ylitti 300 miljoonan euron rajapyykin nyt toisen kerran peräkkäin. Ramboll Finlandin liikevaihto oli 268,9 miljoonaa euroa. Afry, Sitowise, Granlund, A-Insinöörit sekä Rejlers sijoittuivat selvityksessä seuraaviksi ja pitivät tilastopaikkansa samoina kuin vuonna 2022. Afryn ja Sitowisen liikevaihdot olivat myös yli 200 miljoonan euron luokassa.

Henkilökunnan määrässä Swecon ja Rambollin ero pysyi samana. Sweco työllistää Suomessa liki 3000 työntekijää eli noin 450 työntekijää enemmän kuin Ramboll.

Arkkitehtitoimistoista Suomen suurin on edelleen Arco Architecture Company, vaikka sen liikevaihto supistui edellisvuodesta viidenneksen. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi yhteensä 17,6 miljoonaa euroa ja se työllisti 216 työntekijää. Yhtiö muodostuu kaikkiaan viiden ennen yrittäjävetoisen toimiston kokonaisuudesta. Ero toiseksi suurimpaan toimistoon on melko suuri niin liikevaihdossa kuin erityisesti työntekijämäärässä.

JKMM Arkkitehdit sijoittui selvityksessä toiseksi, ja se onnistui hankalassa suhdannetilanteessa kasvattamaan liikevaihtoaan 12,6 prosenttia 10,8 miljoonaan euroon. Yhtiön työntekijämäärä oli 84.

Uki Arkkitehdit hengittää tiukasti JKMM Arkkitehtien niskaan, sillä sen liikevaihto nousi 10,6 miljoonaan euroon ja kasvua edellisvuoteen kertyi 17,5 prosenttia. Ukin takana seuraa tiukassa tuntumassa Arkkitehtitoimisto Sarc 10,5 miljoonan euron liikevaihdolla ja Solwersin omistama Lukkaroinen Arkkitehdit 10,3 miljoonan euron liikevaihdollaan. Lukkaroinen teki viime vuonna hurjan kasvupyrähdyksen, sillä sen liikevaihto kasvoi peräti 30,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Arkkitehtitoimiston menestystä kasvatti esimerkiksi valtava Laakson yhteissairaalan projekti, jossa Lukkaroinen on mukana pää- ja arkkitehtisuunnittelijana yhdessä Arkkitehtitoimisto Tähti-Setin, AW2-Arkkitehtien ja Uki Arkkitehtien kanssa.

”Viime vuonna näkyivät erityisesti yrityskauppojen vaikutukset. Yrityskoot kasvoivat edelleen, ja nyt Suomessa on useampia yli sadan hengen toimistoja ja jopa yli 200 hengen toimistoja. Merkittävästi suurempi yrityskoko tuo lisää kilpailukykyä kansainvälisille markkinoille. Samaan aikaan insinööritoimistot ovat vahvistaneet omaa arkkitehtuurin osaamistaan. Viime vuonna kehitys rauhoittui ja oli selkeästi näkyvissä, että nyt organisaatioita rakennetaan omannäköisiksi”, Arkkitehtitoimistojen liiton toimitusjohtaja Kalle Euro kertoo.

Vuoden 2023 aikana suunnittelu- ja konsulttitoimistojen toimialajärjestö Skolin tilastoissa alan kokonaishenkilömäärä kasvoi vielä 670 hengellä, vaikka hankala suhdannetilanne alkoikin vaikuttaa erityisesti asuntorakentamiseen. Henkilömäärän kasvusta noin 400 työntekijää sijoittui rakentamisen ja infran sektoreille.

”Alalla vaikutti tietysti asuntotuotannon voimakas supistuminen, sen sijaan energiatehokkuus, kiertotalous, kestävän rakentamisen konsultointi ja vastuullisuuteen sekä tuotevaatimuksiin liittyvät tehtävät kehittyivät suotuisasti”, Skolin kehityspäällikkö Matti Kiiskinen sanoo.

Kiiskisen mukaan alalla odotellaan ja seurataan uuden rakentamislain vaikutuksia. Esimerkiksi luvituksen digitalisaatioon ja ilmastoselvityksiin liittyviä tehtäviä on tulossa lisää vuosien 2025 ja 2026 aikana.

Kestävän kehityksen ja rakentamisen asiantuntijoille riittää töitä

Swecon Suomen-johtaja Thomas Hietto aloitti tehtävässään viime vuonna. Kuva: Liisa Takala.

Viime vuonna moni yritys ilmoitti suuntaavansa strategiaansa yhä enemmän tunnistetuille kasvualueille, kuten energiamurrokseen, kestävien kaupunkien ja liikenteeseen liittyvään suunnitteluun sekä kestävään rakentamiseen. Kun suunnittelu- ja konsulttiyhtiöiden asiakkaat haluavat panostaa esimerkiksi vastuullisuuden teeman sisällä oman hiilijalanjälkensä vähentämiseen ja lähenemiseen kohti nettonollaa, kestävän kehityksen ja rakentamisen asiantuntijoille riittää töitä, vaikka asuntorakentaminen sukeltaisi vielä ensi vuonnakin.

”Haluamme kehittää kiertotalous- ja biodiversiteettiosaamistamme, jotta voimme tarjota esimerkiksi biodiversiteettiin liittyviä palveluita koko hankkeen elinkaaren ajan. Voimme myös johtaa asiakkaan hanketta vastuullisuuden kokonaistavoitteisiin”, Swecon viime vuonna työnsä aloittanut Markku Variksen seuraaja, toimitusjohtaja Thomas Hietto kertoo.

Lue lisää: Thomas Hietto luotsaa Swecoa vaikeassa suhdannetilanteessa: ”Meillä ei ole tuotteita tai tehtaita vaan ihmisiä”

Rambollin liikevaihto Suomessa kasvoi liki kolme prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Yhtiön markkinatilanteissa Suomessa oli samanlaista vaihtelua kuin muillakin alan yrityksillä. Rakennusalan vaikeudet näkyivät erityisesti talopuolen hankkeiden lykkääntymisinä, mutta toisaalta infra- ja liikennesuunnittelun tilanne jatkui suotuisana. Samalla yhtiön suomalaista osaamista käytettiin konsernin verkoston muissa maissa.

”Vihreän siirtymän investointien toteutettavuuteen ja selvitysvaiheisiin liittyvän konsultoinnin kysyntä oli vilkasta. Myös infra- ja liikennesuunnittelun kysyntä jatkui hyvänä, mikä näkyi erityisesti lukuisina raideliikenne-, kaupunkikehitys- ja aluerakentamishankkeina. Suomalaista osaamista arvostetaan myös maailmalla. Suunnittelemme parhaillaan Yhdysvaltoihin Ithacan kaupungin bulevardisointia erityisesti pyöräilyn ja kävelyn näkökulmasta, ja esimerkiksi Tanskaan olemme tehneet rakennesuunnittelua ja Pohjoismaihin tuulivoimaperustussuunnittelua”, Ramboll Finlandin toimitusjohtaja Maija Jokela sanoo.

Lue lisääLukijakyselyn ykkösjohtaja Maija Jokela: ”Käytämme liikaa aikaa, energiaa ja rahaa riitelyyn

Naisten osuus suunnittelu- ja konsulttitoimistojen johtotehtävissä on kasvanut viime vuosina. Kuvassa Rambollin toimitusjohtaja Maija Jokela. Kuva: Sanna Liimatainen

Rakennusalan tilanne vaikeutui viime vuonna merkittävästi ja koetteli sekä toimialan yrityksiä että henkilöstöä. Suhdannekäänne tapahtui viime vuonna varsin nopeasti ja erilaiset selviytymisstrategiat keskusteluttivat esimerkiksi arkkitehtisuunnittelua tarjoavissa yrityksissä.

”Esimerkiksi arkkitehtitoimistojen kanssa puhuttiin paljon lomauttamisesta, sillä toimistot haluavat pitää kiinni arkkitehdeistään, koska alalla on edelleen työvoimapulaa ja normaalissa suhdannetilanteessa arkkitehteja ei ole tarpeeksi. En puhuisi vielä mistään suurtyöttömyydestä, mutta arvioisin, että noin kymmenen prosenttia arkkitehdeistä on tällä hetkellä lomautettuna. Lomautusten avulla tilannetta voidaan hallita niin, ettei koko terve liiketoiminta kaadu”, Kalle Euro sanoo.

Yrityskauppojen suhteen viime vuosi oli melko laiha. Arkkitehtipuolella oli useampia kauppoja jo vuosina 2021–2022.

Granlund teki muutaman pienemmän kaupan ja kokosi liiketoiminnan yhteen yhtiöön ja valmistautui kansainväliseen kasvuloikkaan. Solwers teki pieniä yritysostoja Suomessa ja Ruotsissa.

Verkon Suurimmat-työkalun päivittyneisiin tietoihin pääset tästä.

Rakennuslehden Suurimmat-taulukot ja kaikki toimiala-analyysit ovat kokonaisuudessaan 24.5 ilmestyneessä paperilehdessä. 

 Suurimmat-erillisjulkaisuun pääset tästä: Suurimmat 2023 -julkaisuun.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Suunnittelu- ja konsulttiala jaksoi kasvaa, vaikka suhdanne koetteli”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat