Kategoriat Rakennuslehti 60 vuotta Uutiset

60 vuotta, 60 uutista – mistä kaikesta lehdessä on kirjoitettu

Rakennuslehden 60-vuotisjuhlien kunniaksi poimimme jokaiselta Rakennuslehden vuodelta yhden uutisen. Katkelmat näistä 60 jutusta löytyvät alta. Jutut eivät välttämättä ole olleet kyseisen vuoden tärkeimpiä, vaan ne kuvastavat kulloistakin aikaa ja ajattelua rakennusalalla.

 

Kirjoittaja Tapio Kivistö, Anne Korhonen

Kirjoitettu 10. huhtikuuta 2026, 3:30 10.4.2026

Ei kommentteja artikkeliin 60 vuotta, 60 uutista – mistä kaikesta lehdessä on kirjoitettu

Kostamuksen suuret tuotantolaitokset, rikastamo ja pelletointilaitos, ovat rakentamisen alkuvaiheessaan. Maanrakennustöistä on jo huomattava osa tehty ja ensi kesänä viimeistelytöiden aikana on työntekijämäärä suurimmillaan. Suomalaisesta suunnittelutyöstä on tehty jo runsaasti puolet ja kiire jatkuu vielä koko tämän vuoden, jolloin työssä on 23 arkkitehti- ja insinööritoimistoa. Kostamuksessa on nyt vuoden alkaessa 3150 suomalaista työntekijää, joista 600 toimihenkilöä.

Päijänne-tunnelin viimeiset harjannostajaiset pidettiin 26.8.1980 Ylästössä Vantaalla: III rakennusjakson 26 kilometristä on nyt louhittu runsas puolet. Harjannostajaisia juhlistettiin upottamalla Ylästön sulkukeskuksen kallioseinään perinnelieriö yhtiön toiminnasta kertovine asiakirjoineen ja ajastamme muistuttavine sanomalehtineen ja rahoineen. Lisäksi tervattiin tunnelin pohja. III rakennusjakson urakoisijana on toiminut maan vanhin louhintaurakoitsija Elovuori Oy, joka jo toisella rakennusjaksolla urakoi noin 15 kilometrin mittaisen tunneliosuuden.

Johtamistaito ei ole alaisten manipulointia saada heidät tekemään, mitä johtaja haluaa. Taitava johtaja ei ole alaisiaan litistävä supermies. Johtajuus on kyky saada alaiset ja työtoverit fiksuiksi, oma-aloitteisiksi ja halukkaiksi työskentelemään firman edun mukaisesti. Johtajan tärkeitä ominaisuuksia ovat riskinottokyky, taipumus sietää arvostelua masentumatta ja halukkuus ottaa vastuuta. – – ”Jos firmassa on kaksi henkilöä, jotka ovat aina samaa mieltä, niin vähintään toinen heistä on tarpeeton”, on yksi Johtamistaidon Opiston rehtori Klaus Elorannan lempi-iskulauseista. – – Erityisesti rakennusalan yrityksissä johtajalla on suuri vaara kehittyä ylivoimaiseksi voimamieheksi, joka tallaa ja litistää alaisensa.

1970-luvun puolivälin jälkeen vallinnut rakentamisresurssien ylikapasiteetti on aiheuttanut urakkakilpailukäytännössä vääristymiä sekä muokannut maaperää lukuisille terveen urakointitavan vastaisille ilmiöille, sanoo rakennusneuvos Aarne Hakoranta Suomen Rakennusliikkeiden Liitosta. Hakorannan mukaan tinkimiskierrosmenettelyä on lyhytnäköisesti suosittu ammattitaitoisillakin rakennuttajatahoilla. On uskottu tinkimisen tuovan edullisimman hinnan, mutta on unohdettu vastapuolenkin osaavan tämän pelin säännöt.

1960- ja 1970-luvulla betonielementeistä rakennetut kerrostalot tulevat muodostamaan varsinaisen ongelman, jos tarkastellaan tilannetta 30 vuoden periodilla. Pitkän päälle ne eivät täytä asumisen laatuvaatimuksia ja toisekseen niitä ei tulla hyväksymään esteettisesti. Tällaisia asuntoja on maassamme 360000 kappaletta. Kaiken kukkuraksi elementtilaatikot ovat vaikeasti korjattavissa, todetaan sisäasiainministeriön teettämässä ennusteessa, joka ulottuu aina vuoteen 2010 saakka.

Peruskorjauksissa olisi pyrittävä siihen, että peruskorjattava rakennus tulee samaan käyttöön kuin missä se on aikaisemminkin ollut. Siis asunto asunnoksi, toimistorakennus edelleen toimistoksi jne. Mitä enemmän uusi toiminta poikkeaa aiemmasta, sitä kalliimmaksi peruskorjaus tulee. – – Täysin kannattamattomia toimenpiteitä saatetaan ryhtyä tekemään sen vuoksi, että rakennuttaja ei ole rakennusalaan perehtynyt. Tällaisia maallikoita ovat useimmiten omakotitalojen omistajat, asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijät ja monet muut.

Ateneumin peruskorjauksen 1-b-vaiheen urakka toteutetaan rakennushallituksen hyvin harvoin käyttämänä tavoitehintaurakkana. Syy urakkamuodon valintaan on aivan selvä: tavoitehintaurakka soveltuu erinomaisesti peruskorjaushankkeeseen ja se on tässä tapauksessa myös halvin. – – Tavoitehinta ei suinkaan ole kiinteä ennaltamäärätty summa, sillä siihen voidaan tehdä työn kuluessa muutoksia kumpaankin suuntaan, riippuen suunnitelmien muuttumisesta. Tämän takia urakkamuoto soveltuu erinomaisesti juuri saneeraustyömaalle, jossa ei voi olla tarkkoja suunnitelmia valmiina ennen töiden käynnistämistä.

Ennen rakentamista johtivat pääurakoitsijat, nyt tahtipuikkoa heiluttaa usein rakennuttajakonsultti. Pilkkoo urakat pilalle, murehtii moni rakentaja. Ulkomailla konsultti on yhdistänyt organisointi- ja suunnittelutaitonsa. Tuloksena on urakoiva rakennuttajakonsultti. Suomessa se ei käy. – – Kulttuuri ja tavat ovat toiset. Siitä konsultit ja urakoitsijat tuntuvat olevan yhtä mieltä. Rakennuttajan kannalta ongelmana olisi mm. pääurakoitsijan kyky kantaa taloudellista vastuuta. Sopimuksen teko olisi vaikeata. Siksiköhän rakentaminen työllistää Yhdysvalloissa niin runsaasti juristeja?

Urakkahinnat ovat nousseet varsinkin pääkaupunkiseudulla. Rakentajat perustelevat kehitystä heikoilla tilinpäätöksillä, lakoilla, mutkikkailla suunnitelmilla ja ammattiväen puutteella. Rakennuttajat lisäävät syyluetteloon työn heikon tuottavuuden, huonon työmoraalin, vanhat tuotantomenetelmät ja hyvän työkannan. – – Rakennushallitukselle hintatason nousu on tuonut käytännön ongelmia. Kun budjetti ei pidä, joudutaan nyt neljälle hankkeelle viidestä hakemaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnalta ennakkositoumus lisärahoituksesta.

Turhien virheiden välttämiseksi rakennustuotannossa olisi maahamme saatava aikaan julkinen virheiden seurantajärjestelmä, Oy Insinööritoimisto Hanson & Co:n toimitusjohtaja Erkki Tikkanen ehdotti viime viikolla Helsingissä pidetyssä Rakennuspäivässä. Virheseurannan tulosten julkistamisen avulla saataisiin verrattain nopeasti kuva virheellisistä ratkaisuista ja samalla poistetuiksi ne käytöstä. Suomalaisessa rakentamisessa on tyypillistä, että epäonnistumisista vaietaan.

Sekä kokonaistalouden että rakentamisen kasvu on taas toteutumassa ennakoitua suurempana. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla rakentamishalukkuus on ollut ennätyksellistä. Kun Rakennuslehden kesäkuun alun ennusteessa odotettiin uudistalonrakentamisen kasvavan kuluvana vuonna 10 prosenttia, on ennuste nyt 15 prosentin tasolla. – – Uudistalonrakentamisen aloituksissa ylitetään kuluvan vuoden puolivälissä 1970-luvun alun hullujen vuosien taso. Korjausrakentaminenkin on määrältään nyt noin kolminkertainen.

11.1.1990

Rakennuslehden kutsuma arvovaltainen raati nosti arkkitehdeistamme 1980-luvun selväksi ykköseksi professori Reima Pietilän. Rakennesuunnittelijoista Erkki Juva ja Matti Ollila kohosivat yllättävänkin selvästi muiden edelle. Vuosikymmenen rakennusalan vaikuttajana pidettiin melko yksimielisesti pääjohtaja Matti K. Mäkistä, joskin myös Kauko Rastas sai runsaasti kannatusta.

Kilpailulainsäädännön uudistustarpeita tutkinut työryhmä ehdottaa nykyisin periaatteessa sallittujen horisontaalisten kartellien täyskieltoa eurooppalaiseen malliin. Jyvällä ovat ennen muuta hinta- ja markkinoidenjakokartellit. Jos työryhmän ehdotukset toteutuvat, kilpailuviranomaisten valvontavaltuuksia kasvatetaan selvästi. Kilpailunrajoituskieltojen rikkojia uhkaisi jopa neljän miljoonan markan seuraamusmaksu.

YIT:n toimitusjohtaja Reino Hanhinen pitää valitettavana, että Kansallispankki joutui ottamaan Puolimatkan omistukseensa. Hakan ja Puolimatkan fuusio olisi leikannut tehokkaammin rakentamisen ylikapasiteettia. Pankkien omistuksesta johtuvat muut kilpailun vääristymät eivät ole niin suuri ongelma kuin juuri kapasiteetin purkautumisen hidastuminen.

Hanhinen pelkää, että rakennusliikkeen omistajana pankki saattaa ylläpitää vuosikausia tappiollista toimintaa, koska sillä ei ole varaa kirjata isoja luottotappioita. Koska substanssi on kiinteistöissä, saattaa olla, että rakentamista pyöritetään vain oheistoimintana lisäajan saamiseksi kiinteistöongelman ratkaisuun.

Rakennuslehden uuden suhdannekyselyn mukaan optimismi rakennusyhtiöissä on lisääntynyt eivätkä näkymät ole enää täysin synkeät. Laman odotetaan kuitenkin varmimmin taittuvan vasta vuoden 1994 toisella vuosipuoliskolla tai vuoden 1995 alussa. Käsitykset rakentamisen elvytyskeinoista vaihtelevat eikä mikään keino nouse selvästi toisten yläpuolelle.

Rakennuslehden asettama asiantuntijaraati valitsi helsinkiläisen Kiinteistö Oy Sörnäistenkatu 1:n vuoden parhaiten johdetuksi työmaaksi. Työmaata urakoi Haka Oy. Rakennuttaja on SYP. Raadin valinnassa painottui voittajatyömaan selvästi muista erottuva laadun tekeminen, jota voi kuvailla sanoilla ”kerralla oikein”. Raadin työturvallisuusekspertti ylitarkastaja DI Markku Marjamäki kuvaa työmaan siistiä ilmettä shokeeraavaksi. Totutun mittapuun mukaan runkovaiheessakaan kohdetta ei tahtonut tunnistaa rakennustyömaaksi.

Vanhojen betonielementtirakennusten ongelmat ovat Suomessa samanlaiset kuin muuallakin Euroopassa. Siksi monet meillä kehitetyt korjausmenetelmät ja -tuotteet soveltuvat myös vientiin. Yli 30 rakennusalan yrityksen muodostama Hansa Renovation pyrkii vientiin Saksan itäisissä osavaltioissa, Baltiassa ja Venäjällä. Suomalaiset esittelevät osaamistaan saksalaisille Leipzigin messujen yhteydessä lokakuun lopulla.- – Eräät suomalaisyritykset ovat hakemassa myös EU:n rahoitusta betonielementtikerrostalojen korjaamisen tutkimiseen. Suomalaisten on vaikea mennä Saksaan perinteisellä urakoitsijavetoisella mallilla. Esimerkiksi Entra 2000 -tuotepaketti, jossa vetäjänä on Puolimatka, on muutettava Saksassa arkkitehtivetoiseksi.

Koulujen ja päiväkotien ilmanvaihdon parantaminen muodostaa suuren talotekniikkamarkkinan. Suomessa on yli 6000 oppilaitosta ja yli 2000 päiväkotia, joissa on hoidossa satojatuhansia lapsia. Sisäilmaongelmatiikkaa ei ole tutkittu kattavasti, mutta ongelmia on. Ongelmia voidaan ratkaista yritysten suunnittelu- ja asennusyhteistyöllä sekä paneutumalla tämän asiakaskunnan erityistarpeisiin. Aktiivisella markkinoinnilla voidaan luoda uutta markkinaa. Toinen paneutumisen alue on jälkimarkkinoiden hoitaminen, huolto- ja käytönopastaminen. Asia edellyttää talotekniikka-alan nykyistä parempaa yhteistoimintaa. sillä tänään ei ole juuri alaa, joka olisi sitä pirstoutuneempi.

Kymmenen vuotta sitten Suomen rakennusmateriaaliteollisuutta hallitsivat Oy Lohja Ab ja Oy Partek Ab. Niillä oli hallussaan mm. sementti-, kevytsora-, kipsilevy- ja kaakeliteollisuus ja pääosa tiili- ja valmisbetoniteollisuudestamme ja merkittävä osa betonielementtiteollisuudesta. Rakennusurakoinnin suuryrityksiin kuuluivat YIT-Yhtymä, Polar, Haka, Puolimatka, Rakennus-Ruola ja Lemminkäinen. Takana oli hurja keskittymisen aika, jolloin suuret konsernit käyttivät viennistä saamansa voitot maakunnallisten yhtiöiden ja niiden tonttien ostoon.

Ulkomaisia rakennusalan yhtiöitä Suomessa ei juuri toiminut, sillä 1970-luvulla tapahtunut ruotsalaisten yritysten Suomeen tulo oli saatu torjutuksi tiettävästi yritysten ja viranomaisten yhteisin toimin. Tänään rakennusala on paljon voimakkaammin keskittynyt kuin kymmenen vuotta sitten ja omistus on muuttunut lähes täysin. Omistus on kansainvälistynyt, yritysten rakenteet ovat muuttuneet ja yhtiöt ovat käyneet ankaran laihdutuskuurin, jonka myötä ne ovat karsineet rönsyjään.

Korkojen alhaisuus ja vakiintuminen ovat luoneet edellytyksiä uudentyyppisille vapaarahoitteisille asuntorahoitusmalleille. YIT julkisti tiistaina 2 rahoitusratkaisua, joilla asunnon saa hankittua ilman suurta alkupääomaa tai henkilökohtaista lainaa. Syyskesällä Skanska toi markkinoille yhtiölainamallinsa, ja erityyppisiä kovan rahan ratkaisuja mietitään ainakin NCC Puolimatkassa, Satossa ja VVO:ssa. YIT:n Alfaksi kutsuttavassa yhtiölainamallissa asukas maksaa 30 prosenttia asunnon hinnasta ja loput 70 prosenttia on yhtiölainaa, jota hoidetaan rahoitusvastikkeilla.

Rakennustarvikkeiden valmistajat valmistautuvat oman tuotantotoiminnan aloittamiseen Venäjällä, mutta ovat varovaisia, vaikka devalvaatio onkin lisännyt investointipaineita ja ilmeisesti maan talouskin on vuoden takaisen kriisin jälkeen pääsemässä ylös pahimmasta kurimuksestaan. Venäjän ruplan elokuinen devalvaatio vuonna 1998 puri pahasti useampia rakennustarvikeviejiä. Devalvaatio suosii kotimaista tuotantoa, joten parhaiten kriisistä ovatkin selvinneet yritykset, joilla on omaa tuotantotoimintaa Venäjän rajojen sisäpuolella. — Tikkurilalla on Pietarissa tytäryhtiö ja tehdas, joka aloitti toimintansa vuonna 1995. Kriisi on johtanut siihen, että Pietarin tehdas tuo maalia Suomesta aikaisempaa vähemmän ja myy entistä enemmän omaa tuotantoaan

Iso Omena on liikekeskus, joka nousee Espoon Matinkylään Länsiväylän varteen. Sitä on helppo verrata Vantaanportin Jumboon, sillä kokoluokaltaan, hinnaltaan ja liikeidealtaan ne muistuttavat toisiaan paljon, olkoonkin että Isosta Omenasta tulee Jumboa monipuolisempi. Iso Omena maksaa noin parisataa miljoonaa markkaa enemmän kuin Jumbo. Tämä selittyy pitkälti Jumboa korkeatasoisemmilla julkisivuilla, täyteen rakennettavalla tontilla, liikekeskuksen alle rakennettavalla pysäköintitasolla ja juuri monipuolisuudellaan. Jumbo maksoi noin 500 ja Iso Omena 650–700 miljoonaa markkaa.

Tiehallinto aikoo apulaisjohtaja Pauli Velhonojan mukaan suosittaa uusilla ohituskaistateillä keskikaiteen rakentamista. Näin vältetään pahat kohtaamisonnettomuudet. Teiden malli on haettu Ruotsista, missä on rakennettu jo 250 kilometriä keskikaistallisia ohitusteitä. Ruotsalaisten kokemusten mukaan vakavat onnettomuudet ovat vähentyneet näillä teillä 50 prosenttia.

Rakentaminen poikii enemmän riitoja kuin ikinä, niin kilpailuttamisessa kuin urakoinnissakin, hämmästelee professori Jouko Kankainen. Etenkin julkisissa tarjouskilpailuissa kiistoja aiheuttaa pelisääntöjen puute. Pelisääntöjen löytymistä on tähän asti vaikeuttanut päätösten hautautuminen kilpailuneuvoston mappeihin. Nyt tilanne muuttuu, kun maaliskuussa aloittava uusi markkinaoikeus vie päätöksensä myös tietoverkkoon. – –

”Perusongelma on se, että ei ole selkeitä tapoja vertailla eri tapauksia. Ratkaisujen löytäminen ja yhteenvetojen tekeminen niistä on hyvin vaikeaa. Ei ole vakiintuneita käytäntöjä, mitä normeja käytetään. Erikoistapauksista puuttuvat säädökset. Siitä seuraa väkisinkin valituksia ja sitten joku loukkaantuu”, kuvaa Kankainen ilmapiiriä.

Perusongelma on rakennusprosessin laajuus: toimijoita on monia suunnittelijasta käyttäjään, ja kukin osapuoli tarvitsee mallista hieman erilaisia tietoja. On myös ratkaistava, miten mallia pidetään ajan tasalla ja kenen vastuulla se on.

”Mallin arvo on nolla, jollei ole selvää toimintatapaa, jolla sitä pidetään yllä”, toteaa NCC:n tietohallintopäällikkö Riitta Takanen.

Yksi suuri ongelma on erilaisten tietoteknisten järjestelmien yhteensopimattomuus. Älykäs tieto ei aina siirry järjestelmästä toiseen, jolloin yhteisestä mallista ei oikein voi puhua.

Lapin lomakeskukset Levi, Ylläs ja Saariselkä työllistävät hyvin mökkien rakentajia ja ravintolahenkilökuntaa. Työt ovat kuitenkin hyvin kausiluontoisia. Moni tarjoilija työskentelee kesät laivoilla. Osa rakentajista vetää lonkkaa sydäntalven. Puolet on kuitenkin reissumiehiä, jotka palaavat talveksi kotiseudulleen. Kolari on Suomen vilkkain lomamökkikunta. Kittilä ja Kolari yrittävät saada keikkamiehiä kuntiinsa kirjoille verotulojen saamiseksi.

Tampereella suunnitellaan Paasikiven-Kekkosentien ohjaamista tunneliin. Tekniset suunnitelmat puoltavat tien viemistä tunneliin. Asia nytkähtää liikkeelle, mikäli valtuusto hyväksyy Tampereen keskustan liikenneyleiskaavan. Tunneliratkaisu helpottaisi myös kiistellyn Tampella-sopimuksen toteuttamista.

Rakennusteollisuus RT:n hallitus siunasi järjestön rakenneuudistuksen valitsemalla toimitusjohtajakseen rakennusalan ulkopuolelta tulevan Lahden kaupunginjohtaja Tarmo Pipatin. – – Maaliskuussa toimitusjohtajana aloittava Pipatti on vielä varovainen linjauksistaan, mutta hän korostaa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Hänen mielestään on selvää, että kuntien rahat eivät riitä kaikkeen. ”On vaikea kuvitella, että kunnat olisivat enää samanlaisten kiinteistömassojen omistajia.” – – Pipatti on henkilönä reipasotteinen ja suorapuheinen. Poliittiselta taustaltaan hän on sosiaalidemokraatti. ”Lipposlainen demari”, hän määrittelee itsensä.

Ympäristöministeriö suunnittelee näivetystilaan joutuneen koerakentamisen elvyttämistä. Katseet suuntautuvat Araan, jolle kaavaillaan tulevana asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksena roolia myös koerakentamisen ohjaajana. — ”Aran laatu- ja kustannusohjauksella uusia menetelmiä ja kehittämishankkeiden tuloksia voitaisiin ottaa konkreettisesti käyttöön. Siihen liittyy myös toive, että virastolla olisi kehittävä ja kokeiluihin mukaan menevä innovatiivinen ote”, Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti sanoo.

Rakennusalan diplomi-insinöörien keskimääräinen palkkataso on noussut vuodessa 2,6 prosenttia. Tämä on hieman palkansaajien yleistä 3,3 prosentin ansiotason nousua vähemmän. Huonosti asiat eivät silti ole: rakennusalan diplomi-insinöörin keskipalkka on 4820 euroa kuukaudessa, mikä on noin 300 euroa enemmän kuin Tekniikan akateemisilla keskimäärin. Tämä käy ilmi Rakennusinsinöörien liiton RILin palkkaselvityksestä. — Korkeakoulujen tilannetta vaikeuttaa se, että imu siirtyä yrityselämään on nyt poikkeuksellisen kova. Asian positiivinen puoli on se, että opettajilla ja tutkijoilla on nyt erinomainen mahdollisuus käydä päivittämässä käytännön taitojaan yrityselämän puolella.

”Notkeita kuin norsun pojat”, työturvallisuusasiantuntija Matti Eronen kehaisee vetäessään Skanska Talonrakennus Oy:n Toivalan koulun työmaan kuntotreenejä Kuopiossa. Uuden koulun sisustusta vaille valmis luokkahuone tarjoaa oivat puitteet kymmenkunnan työntekijän treeneille. — ”Kaikille on muodostunut ymmärrys siitä, miten tärkeää on pystyä työskentelemään 60-vuotiaaksi ilman, että selkä ja polvet ovat sökönä ja pystyy kävelemään ilman apulaitteita.”

Rakennusten ympäristöluokitukset yleistyvät Suomessa pikkuhiljaa. Citycon haki Leed-sertifiointia kolmelle kauppakeskukselleen, Peab rakensi hopeatason Leed-toimistotalon Pitäjänmäelle, NCC on ilmoittanut alkavansa käyttää Breeam-sertifiointia omaperusteisissa toimistorakennuksissaan, kuten esimerkiksi Vantaan Aviapoliksen kolmosvaiheessa, Skanska sai Suomen ensimmäisen Leed-sertifikaatin Lintulahden toimistotalolleen, Nokia pyrkii siihen, että sen käyttämillä rakennuksilla on Leed-Sertifiointi ja Kone on tutkaillut sekä Breeamia että Leediä tulevissa rakennushankkeissaan.

Neapo Oy:n rakennusmiehet viimeistelevät kolmikerroksista rakennusta Turun telakalla. Neapon projektipäällikkö Pekka Leppänen lupaa, että talo on ajoissa siirtoa varten. Ennen juhannusta rakennus viedään kahdella moottoroidulla lavetilla telakan laiturille, mistä tilaajan Nostopalvelun ponttooni kuljettaa sen Turun Hirvensaloon. — Kyseessä on meillä vielä harvinainen rakennusprosessi, jossa rakennus tehdään kokonaisuudessaan sisätiloissa yhtenä kappaleena.

Isot rakennusliikkeet ovat laatineet sisäisiä eettisiä ohjeistoja, joilla ne haluavat päästä eroon kyseenalaisista toimintatavoista. Järeä keino epäkohtien paljastamiseen on sisäinen ilmoituskanava, jonka kautta henkilökunta tai vaikkapa aliurakoitsijat voivat nimettömästi paljastaa havaitsemiaan epäkohtia. Skanska on edelläkävijä, mutta ilmiantomenettely on käytössä myös muilla isoilla rakennusliikkeillä.

”Olisi tärkeää, että vakiintuneet, piintyneet toimintatavat kyseenalaistettaisiin tai ainakin mietittäisiin uudelleen, onko toimintatapa oikein ja eettisesti kestävä. Kaikki toiminta ei välttämättä ole eettisesti oikein, vaikka se olisi lain ja määräysten mukaista”, Skanskan lakiasiainjohtaja Antti Mölsä sanoo.

RIA valitsi vuoden 2012 rialaiseksi rakennusinsinööri Juha Vätön. Finn-Stroissa, Lentekissä, YIT:ssä ja Lemminkäisessä vaikuttanutta lappeenrantalaista Vättöä pidetään yhtenä parhaista Venäjän rakentamisen asiantuntijoista Suomessa. Vuonna 2000 Vättö käynnisti asuntogryndaustoiminnan Pietarissa, ja siitä tuli valtaisa menestys. Vuonna 2003 toiminta oli osoittautunut niin menestykselliseksi, että YIT otti sen Venäjän strategiansa kulmakiveksi ja laajensi toimintaa myös muualla Venäjällä.

Vuoden 2008 kriisissä Venäjän osaaja haluttiin siirtää kuitenkin sivuun, kun toimintaa haluttiin nopeasti venäläistää. Eläkkeelle siirtymisen sijaan Vättö siirtyikin Lemminkäiselle kehittämään sen asuntotuotantoa Pietarissa. Tarjouksia tuli muualtakin. Rakennuslehden haastatteluissa Vättö on korostanut, että oikeudenmukaisuus ja ihmisten kunnioitus vie yritykset parhaiten kriisien yli.

Sisäilmaongelmat ovat hankalia, koska osa ihmisistä on niille immuuneja, mutta muutama prosentti sairastuu niin pahasti, että saa pian oireita normaalitilassakin.

Sisäilma- ja homekorjauksissa on tapahtunut ylilyöntejä molempiin suuntiin. Asumisterveysliitto Aste ry:n toiminnanjohtaja, rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämä sanoo, että korjauskelpoisia rakennuksia on saatettu purkaa homekoirien, huonepölymittausten tai epäonnistuneiden tiivistämiskorjausten jäljiltä sen sijaan, että olisi tutkittu kunnolla sisäilmaongelmien syyt. Ylilyöntejä ruokkivat hänen mielestään myös kosteus- ja homevaurioiden aliarviointi ja vähättely.

Suorakulmaiset betonitalot ovat jo historiaa Keski-Euroopan modernissa arkkitehtuurissa.

Kuitubetoni on antanut betoniarkkitehtuurille aivan uusia vapausasteita. Betonitalo voi olla minkä muotoinen tahansa, sillä plastinen betonimassa muovautuu mihin vain. Julkisivu voi olla paitsi kolmiulotteinen ja pintakuvioitu myös pitsimäinen. Betoniseinä voi olla paitsi reikäinen myös valoa läpäisevä.

Parvekkeet voivat ”leijailla” siroina ja hoikkina sinne tänne siroteltuina tasoina pitkin julkisivua. — Nämä muutokset alkavat pikkuhiljaa näkyä Suomessakin.

Valtiovarainministeriön (VM) 15.9.2016 julkistama talouskatsaus on kokonaisuutena mollivoittoista luettavaa, mutta rakentamisen numerot tekevät iloisen poikkeuksen.

VM ennustaa talonrakennusinvestointeihin 8,3 prosentin kasvua kuluvalle vuodelle. Uudistuotannon lisäys on näkynyt jo työtuntien voimakkaana nousuna rakentamisessa.

YIT ja Lemminkäinen yhdistyvät

Jättimäisessä järjestelyssä perinteikäs Lemminkäinen sulautuu YIT:hen. Muodostuvan yhtiön alustava yhdistetty vuotuinen liikevaihto on noin 3,4 miljardia euroa ja liikevoitto noin 85 miljoonaa euroa (IFRS, 2016). Yhdistyneellä yhtiöllä on noin 10000 työntekijää 11 eri maassa. – –

YIT:n ja Lemminkäisen hallitukset tiedottavat sopineensa yhtiöiden yhdistymisestä sulautumisella. Yhdistymisen odotetaan luovan merkittävää arvoa yhdistyneen yhtiön osakkeenomistajille paremman suhdannekestävyyden ja kilpailukyvyn ansiosta, jotka tarjoavat vahvan alustan kasvulle. Kokonaissynergioiden arvioidaan olevan vuosittain noin 40 miljoonaa euroa ja niiden odotetaan toteutuvan täysimääräisinä vuoden 2020 loppuun mennessä.

Pörssitiedotteen mukaan yhdistyminen luo taloudellisesti vahvan yhtiön, jonka kasvun ja kannattavuuden moottorina toimii kasvukeskusten kehittäminen. Yhtiöiden liiketoiminta-alueet täydentävät ja tasapainottavat toisiaan sekä parantavat yhtiöiden suhdannekestävyyttä. – –

Lemminkäisen osakkeenomistajat saavat sulautumisvastikkeena 3,6146 YIT:n uutta osaketta jokaista omistamaansa Lemminkäisen osaketta kohden, jolloin Yhdistymisen toteuttamisen jälkeen YIT:n osakkeenomistajat omistavat yhdistyneestä yhtiöstä 60 prosenttia ja Lemminkäisen osakkeenomistajat 40 prosenttia.

Helsingin Pasilaan nouseva YIT:n megahybridihanke Tripla valittiin Vuoden työmaaksi. Työmaan johtaminen on modernia digitaalisia työkaluja ja asenteita myöten. — Sen arvoksi kerrotaan 1,2 miljardia euroa, työntekijöitä on noin tuhat, toimihenkilöitä 200 ja seurattavia yrityksiä 5000. Kokonaislaajuus 363000 bruttoneliötä vastaa viittäkymmentä jalkapallokenttää. — Tiedonkulku on tällaisessa megahankkeessa ykkösasia. Sitä parantavat Big room -työskentely, suunnittelun ja tuotannon tiivis yhteistyö ja digitaalisten työkalujen monipuolinen käyttö.

Rakentajat kävivät ottamassa autoteollisuudesta ja telakoilta oppia rakentamiseen. Lean parantaa rakentamisessakin laatua ja tuottavuutta, nähtiin Firan asuinkerrostalokohteessa.

Fira sai pari vuotta sitten laajalti julkisuutta kahden viikon kylpyhuoneremontillaan. Siinä kyse ei ollut kuitenkaan lean-ajattelun mukaisesta ”virtautuksesta” vaan ”ryntäysprojektista”. Siksi siitä ei tullut liiketoimintaa eikä Fira myy asiakkaille noin nopeita toimituksia.

Hanke oli kuitenkin hyvää opettelua lean-mallin mukaisen tahtituotannon kehittämiseksi. Sen ansiosta Kalasataman As.oy ASO Capellan asuinkerrostalotyömaalla Helsingissä aikasäästö oli sisätöissä kaksi kuukautta eli 30 prosenttia.

Rakennusala etsii aktiivisesti keinoja koronaviruksesta aiheutuvan iskun pehmentämiseksi. Nyt työn alla on elvytyskeinojen etsiminen. Vaikeuksia tuli lisää, kun valtiovalta laittoi vastoin rakennusteollisuuden toiveita rajat kiinni virolaisilta työmiehiltä.

”Selvää on, että nyt tarvitaan asuntotuotannon, muun julkisen rakentamisen ja infrarakentamisen osalta valtion ja muiden toimijoiden hankkeiden ja tilausten merkittävää lisäämistä ja niiden valmistelua”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.

Kenttiä rakennetaan kiivaasti niin vanhoihin teollisuus- ja varastokiinteistöihin kuin uudisrakennuksiinkin. Vanha kiinteistö vaatii usein perusteellisen saneerauksen. Monen uuden liikuntalajin kasvuvauhdin jarruksi nousee sopivien harrastustilojen puute.

Kunnat ja kaupungit ovat taloutensa kanssa jo valmiiksi tiukoilla, eikä pienillä seuroilla ja paikallisilla lajiaktiiveilla useinkaan ole rahaa, rahkeita ja yhteistyöverkostoja, joilla viedä kalliita tilahankkeita idea-asteelta toteutukseen saakka.

Rakennuslehden haastattelemat ukrainalaiset arkkitehdit arvioivat kovia kokeneen maan jälleenrakentamisen näkymiä.

Kiovaan on isketty haastatteluaamuna useiden rakettien voimalla. Venäjän hyökkäyssota näyttää uutisotsikoissa ja -kuvissa karmean todellisuutensa. Ukrainalaiset arkkitehdit ja insinöörit pitävät toivoa yllä ja suunnittelevat maan tulevaisuutta pommisuojissa ja pakolaisina ulkomailla.

Pääkaupunkiseudulla on vielä gryndikohteita rakenteilla ja valmiiden asuntojen myyntivarasto kasvaa, muualla on jo hiljaisempaa. Uusia kerrostalokohteita on käynnistetty poikkeuksellisen vähän.

Rakennuslehden markkinakatsaus piirtää rajun kuvan uusien asuntojen markkinatilanteesta. Asuntokauppa on pohjalla, ja valmiiden asuntojen varasto on paisunut roimasti. Pahinta on se, että uusien asuntojen aloitukset ovat lähes pysähtyneet.

Lehto-konsernin tytäryhtiöiden Lehto Asuntojen, Lehto Tilojen ja Lehto Korjausrakentamisen useita kuukausia kestänyt kujanjuoksu aikaa vastaan päättyi tiistaina konkurssihakemusten jättämiseen ja kymmenien miljoonien eurojen maksamattomiin velkoihin.

Konsernin kolmella tytäryhtiöllä on konkurssihakemusten mukaan velkaa yhteensä 66,3 miljoonaa euroa.

”Erilaisia vaihtoehtoja tytäryhtiöiden ostolle ei löytynyt. Aika rupesi loppumaan kesken, kuten olimme aiemmin ilmoittaneetkin, että aika oli kiireellinen”, Lehto Groupin toimitusjohtaja Juuso Hietanen kertoo.

Hamina, Kajaani, Muhos, Rauma, Espoo, Vihti ja Kirkkonummi.

Yhteistä paikkakunnille on se, että kaikille niille on suunnitteilla tai rakenteilla isojen teknojättien datakeskuksia. Puhutaan miljardeista euroista. Ja tämä on vasta alkua. — Suomalaisille yrityksille hankkeet tarjoavat uudenlaisia työmahdollisuuksia.

Datakeskushankkeet kuitenkin poikkeavat monella tavalla muusta rakentamisesta ja siitä, mihin Suomessa on totuttu. A-Insinöörien toimitusjohtaja Kari Kauniskangas sanoo, että keskeisin ero on siinä, että toimija tulee kansainvälisestä ympäristöstä. Tämä tuo mukanaan hankkeeseen omat sopimukset, standardit ja koodit.

”Hankkeita on rakennuttanut ja rakentanut pieni amerikkalais-irlantilainen sisäpiiri”, Kari Kauniskangas kertoo.

Pääset juhlajulkaisuun tästä.