Jos sinulle tulee Rakennuslehti, rekisteröitymällä saat kaikki rakennuslehti.fi-sisällöt luettavaksesi.
Jos sinulle ei tule Rakennuslehteä, voit silti rekisteröityä, jolloin saat oikeuden kommentoida lukottomia artikkeleita, mutta et pääse lukemaan lukittuja artikkeleita.
Keski-Suomen Betonirakenteen (KSBR) toimitusjohtaja ja yrittäjä Tuomas Skantz uskoo, että ulkomaisen työvoiman runsas käyttö on kadottanut rakennusalalta nuoria kotimaisia tekijöitä.
Halpa ulkomainen vierastyövoima on kuuma kysymys Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Englannissa. Se syrjättää kotimaista ja vähentää nuorten halua kouluttautua rakennusalalle. Sekä Englannissa että Ruotsissa koetaan, että ulkomaalaiset eivät ole kilpailussa samalla viivalla vaan he pärjäävät kotimaansa palkkatasolla. Suomessa pääosa ulkomaalaisista on virolaisia mutta Englannissa ja Ruotsissa puolalaisia.
”Ammattimiehiksi itsensä tituleeraavista melko harva on ylpeä oman työnsä jäljestä. Tärkeintä on tehdä työ nopeasti ja hyvällä katteella. Tähän eivät ole syypäitä yksin tekijät itse, vaan hintoja tingitään yleisesti aina vaan alaspäin.” Kun 954 rakennusalan ammattilaista haasteltiin laadusta, moni heistä nosti ammattiylpeyden katoamisen isoksi ongelmaksi.
Kolmannes Viron ammattikouluista valmistuneista rakentajista lähtee valmistuttuaan Suomeen. Olot Suomessa ovat opiskelijoiden mukaan niin paljon paremmat, että harva haluaa jäädä, vaikka töitä olisikin. Vain puolella rakentajista on ammattitutkinto, mutta Viron rakennusliikkeiden liitto kirjoittaa lähtijöille, niin koulun käyneille kuin työssä pätevöityneillekin pätevyystodistuksia. Niitä kysytään Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa.
Rakennuttajien mielestä aliurakoitsijoiden ohjaus sekä riskienhallinta eivät ole kaikilta osin onnistuneita. Myöskään aliurakoitsijoiden osin ulkomaisen työntekijäkunnan ammattitaitoon ei olla kaikilta osin tyytyväisiä. Muuten rakennuttajien palaute urakoitsijoille oli yllättävänkin positiivinen.