Lukusarja on puhutteleva: 39035, 37560, 41704, 40945 ja 21105. Se kuvaa Tilastokeskuksen kuukausitilastoista ynnättyjä valmistuneiden asuntojen määriä vuosittain aikavälillä 2020–2024. Sarjassa näkyy osaltaan myös tämän hetken ongelmien syy ja seuraus.
Nollakorkojen ja sijoittajakysynnän ruokkima asuntorakentaminen kävi kovilla kierroksilla 2020-luvun alkuvuodet, kunnes nousevat korot ja yleinen epävarmuus käänsivät varsinkin omaperusteisen asuntorakentamisen rankkaan alamäkeen.
Kun rakennushankkeet kestävät pitkään, todellinen markkinatilanne näkyi tilastoissa vasta viime vuonna: asuntoja valmistui enää puolet edellisvuoden määrästä, ja niistäkin suuri osa oli Ara-tuettuja.
Asuntoja oli noussut lyhyessä ajassa niin paljon, että markkina alkoi olla ainakin hetkellisesti täynnä ilman ulkoisiakin ongelmia. Nyt kovan vauhdin vuosia sulatellaan vielä jonkin aikaa, kun tuhansille myymättömille asunnoille on etsitty ostajia erilaisilla keinoilla. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna myönnettiin rakennuslupia noin 17000 asunnolle. Tänä ja ensi vuonna ei siis asuntomäärä kasva todennäköisesti kovinkaan vauhdikkaasti.
VTT:n tuoreessa asuntotuotantotarpeen selvityksessä todetaan, että kymmenen viime vuoden aikana asuntotuotanto on vaihdellut erityisen paljon. On siis menty kovaa ylös ja kovaa alas. Suuri vaihtelu tietää ongelmia. Moni uusi asuntoalue on muuttunut taloudellisista syistä toisenlaiseksi kuin alkuperäisissä suunnitelmissa kaavailtiin. Omistusrakenteeltaan monipuolisiksi tarkoitetut alueet ovat yksipuolistuneet, mikä saattaa johtaa haitalliseen eriytymiseen.
Rakentajien näkökulmasta VTT:n selvitys on myönteinen. Sen perusteella työtä on näköpiirissä paljon. VTT:n mukaan Suomeen on rakennettava vuosittain 31000–35800 uutta asuntoa seuraavien vuosikymmenien aikana. Vaihteluväli perustuu Tilastokeskuksen ja valtiovarainministeriön tekemiin erilaisiin väestöennusteisiin.
Asuntoja siis tarvitaan rutkasti. Nyt olisi hyvä aika pohtia laajalla joukolla, miten asuntorakentaminen etenisi viime vuosikymmentä tasaisemmin. Se hyödyttäisi kaikkia: niin rakennuttajia, rahoittajia, rakentajia kuin kuluttajiakin.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Asuntoja tarvitaan, mutta tasaisemmin”