Näkökulma Seppo Mölsä 56 kommenttia

Lääkäreiden mukaan rakentajia on syyllistetty jo liikaa homeongelmista

32. kertaa järjestetyt Sisäilmastoseminaarit ovat paisuneet paisumistaan samaa tahtia homeongelman kanssa. Tutkijat ovat vuosi vuodelta esitelleet yhä eksoottisempia mikrobeja ja yhä hienompia mittausmenetelmiä niiden löytämiseksi. Homesienistä tiedetään jo kohta kaikki, mutta homeongelman ratkaisukeinoista ei juuri sen enempää kuin 30 vuotta sittenkään.

Tänä vuonna alkoi kuitenkin olla jo merkkejä siitä, että joidenkin tutkijoidenkin mielestä homekattila on kiehunut jo yli. Jatkuvasti yltyvät puheet myrkyllisestä ilmasta ovat kaukana todellisuudesta, kun tiedetään, että Suomen toimistoissa ja kouluissa on maailman paras (ja ainakin kallein) ilmanvaihtotekniikka.

Työterveyslaitos ja THL jakoivat yhdessä tiedotteen, jossa varoiteltiin, tosin varsin kohteliain sanakääntein siitä, että toksisuusmittaukset eivät ole luotettavia eikä niiden tuloksille ole ainakaan toistaiseksi tieteellistä näyttöä. Silti samaan aikaan näyttelyhallissa toksisuusmittausten tekijät esittelivät omia tuotteitaan. Innokkaimpia ostajia olivat homekouluista kärsivät kunnat.

”Toksisuusmittaukset ovat täyttä harhautusta, mutta silti niitä jatketaan”, kritisoi Sisäilmastoseminaarin käytävältä tavoitettu Työterveyslaitoksen entinen lääkäri Risto Voutilainen.

Takavuosina homeita esiteltiin homeoikeudenkäynneissä elektronimikroskooppikuvista. Tänään sukkulamadot ja kolibakteeritkin on valjastettu apuun kertomaan sisäilman myrkyllisyydestä.

Voutilainen kirjoitti jo vuonna 1998 Duodecimin aikakauskirjaan ja 2002 Lääkärilehteen, että median homekohu on lietsonut homepelkoa.

”Kun todellista tietoa on liian vähän ja taudilla on paljon uskomussairauden piirteitä, jakautuvat lääkärienkin mielipiteet. On kieltävää torjuntaa ja lähes sokeasti uskovaa entusiasmia ja kaikkea näiden väliltä.”

Työterveyslaitokselle home oli jo 1990-luvulla erinomainen keino saada tutkimusrahoitusta siinä vaiheessa, kun teollisuuden ammattitaudit alkoivat vähentyä. Tutkimustoiminta oli jopa niin aktiivista, että pian moderni toimisto saatiiin näyttämään likaista teollisuushallia vaarallisemmalta työpaikalta.

Tuntematon pelottaa eniten

”On nähty lääkärien ja potilaitten alttius uskomuksiin ja koettu näkymättömän ympäristöaltisteen kiehtova pelottavuus. Monien epämieluisien vaivojen selitykseksi on homekohun myötä saatu mieluisa ulkoinen aiheuttaja. Arkisten infektioiden yleisyys ja ilmenemisen luonnollinen vaihtelevuus on usein unohdettu, ja kolmannen flunssan tai poskiontelotulehduksen jälkeen on alettu puhua homeallergian aiheuttamasta infektiokierteestä. Kuivasilmäisyys on osoittautunut ns. homeallergikoilla yleiseksi silmäoireiden selitykseksi”, Voutilainen kirjoitti.

”Olemme varmasti laajalti yksimielisiä siitä, että rakennusten ei sovi lahota ja homehtua ja että hengittämämme sisäilman tulee olla mahdollisimman puhdasta ja raikasta. Ongelmakenttä on varsinaisten terveydellisten haittojen alueella.”

”Ongelmallista on suhtautuminen pieniin kosteusvaurioihin ja työntekijöiden ns. homeoireisiin. Onko ainoa keino tehdä mahdollisimman perusteellisia korjauksia mahdollisimman nopeasti että oireilut loppuisivat alkuunsa eikä hysteriaa syntyisi? Samalla silloin epäsuorasti vahvistetaan käsitystä vakavan vaaran olemassaolosta, ja tilanne jatkuu.”

”Tiettyyn rakennukseen liittyvien oireiden jatkuminen kohtuullisesta remontista huolimatta ei ole osoitus homeiden vaan homepelon vaarallisuudesta. Oireiden jatkuessa puhtaissakin tiloissa ei ole kyse biologisesta yliherkkyyssairaudesta, vaan psykosomaattisesta yliherkkyysoireilusta.”

Lääkäreiden harharetki uskomusten maailmaan

Voutilainen pitää kosteusvaurioiden terveyshaitallisuuden varomatonta yliarviointia suomalaisen lääketieteen ja Työterveyslaitoksen vakavimpana ja kalleimpana harharetkenä.

”Nyt pitäisi tunnustaa, että homesairauksia on Suomessa valtavasti liioiteltu ja rakennusalaa liikaa syyllistetty”, hän sanoo.

Samaa mieltä alkaa olla nyt moni muukin homepotilaisiin perehtynyt lääkäri.

”Kukaan ei kiellä, etteikö sisäilmaongelmaisissa kohteissa syntyisi hengitys- ja limakalvoreaktioita. Mutta on aivan selvää, että nyt ihmiset sairastuvat liikaa suhteessa sisäilmaongelmiin. Altistukseen nähden oireet ja löydökset ovat osalla aivan epäsuhdassa”, Työterveyslaitoksen neurologian erikoislääkäri Markku Sainio sanoi 2015 Ylen haastattelussa.

”Ehkä 40 prosentilla toimistoista työskentelevillä ihmisillä on joitain oireita sisäilmastoon liittyen. Ja samalla tiedetään, että toimistoissa on usein puhtaampi ilma kuin ulkona ja ihmisten kotona. Nyt kun nämä oireet linkitetään suoraan siihen, että juuri toimistossa on kosteus- ja homeongelmista johtuva terveysvaaratekijä, mennään harhaan. Kun kaikki muut lukuisat tekijät unohdetaan ja päädytään vaikka pikaiseen evakuointiin, niin johan se huolestuttaa ihan hirveästi ihmisiä.”

Homepelko johtaa turhiin purkamisiin

Homepelko on johtanut Suomessa jo kymmenien koulujen purkamisiin. Monesti ehkä turhaankin.

Duodecimin Käypä hoito –suositusta vetäneen ryhmän puheenjohtaja, Tampereen yliopistollisen keskussairaalan allergiakeskuksen ylilääkäri Jussi Karjalainen kritisoi äskettäin sitä, että Tampereella päätettiin purkaa vanha asuinkerrostalo, kun sieltä oli löytynyt sädesientä. Karjalaisen mukaan olisi tärkeää erottaa kaksi asiaa: kuinka vaarallinen sädesieni on ja kuinka vaarallisena sitä pidetään. Tämä on hänestä olennainen kysymys koko homekeskustelussa.

Karjalainen muistutti, että esimerkiksi Keski-Euroopassa vanhoissa taloissa on epäilemättä sädesieniä, mutta ihmiset asuvat niissä eivätkä valita oireitaan.

Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suosituksessa on kuvattu tämänhetkinen tutkimustieto eri sairauksien ja oireiden sekä rakennusten kosteus- ja homevaurioiden yhteydestä. Suositus antaa terveydenhuollon ammattilaisille tutkimukseen perustuvia työkaluja ja yhtenäiset ohjeet kosteusvauriosta oireilevan potilaan hoitoon.

Käypä hoito –suosituksen mukaan rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä, mutta ei ole olemassa määriteltyä ”hometalosairautta.”

Käypä hoito -suositus perustuu siis tieteellisiin näyttöihin eikä joidenkin lääkäreiden omiin, joskus hyvinkin subjektiivisiin kokemuksiin tai arveluihin.

Vain joidenkin tautien osalta on saatu edes jotain näyttöä niiden yhteydestä kosteusvaurioihin.

Vahva näyttö kosteusvaurioiden aiheuttamista sairauksista puuttuu kokonaan. Kohtalaista näyttöä on astmasta ja ylätiehengitystieoireista, yskästä, hengityksen vinkunasta, hengenahdistuksesa ja astman kehittymisestä. Heikkoa näyttöä on hengitystieinfektioista, allergisesta nuhasta, atooppisesta ihottumasta sekä väsymyksestä, päänsärystä ja pahoinvoinnista.

Syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteusvauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta. Tutkimusten mukaan esimerkiksi mikrobikasvulla voi olla merkitys oireisiin tai sitten ei. Siitäkin on vain heikkoa näyttöä, että korjaaminen välttämättä poistaisi oireet. Silti kosteusvaurioiden korjaamista on ohjeiden mukaan syytä suositella.

Käypä hoito -suosituksen mukaan potilaan oireista ei voi päätellä mitä vikaa rakennuksessa on. Kosteusvaurioihin liittyy myös monia muita sisäilmaan liittyviä ongelmia.

Käypä hoito -suosituksessa kyseenalaistetaan jopa termi ’kosteus- ja homevaurio”, koska home-sanaan liittyy ongelmia. Home ei ole taksonominen ryhmä vaan kuvaileva termi ryhmästä sieniä, jotka kasvavat monisoluisena rihmastona. ”Kosteus- ja homevaurio” viittaa kosteusvaurioon, jonka merkkinä usein käytetään poikkeavaa mikrobien, kuten homeiden, hiivojen ja bakteerien, kasvua.

Yliherkkyyttä ja hysteriaakin

Vaikka lääkärit kyseenalaistavatkin kosteusongelmien ja terveysongelmien suoran yhteyden, kannattaa muistaa, että terveysongelmat ovat niistä kärsiville todellisia ja sisäilman suhteen ihmiset ovat hyvin yksilöllisiä.

Kuitenkin esimerkiksi astman kohdalla kosteusvaurio on vain yksi riskitekijä, samaa suuruusluokkaa kuin lapsella, jonka äiti on raskausaikana tupakoinut. Merkittävä ylipaino on suurempi riski ja myös ammatinvalinnalla on iso merkitys.

Homeoireissa on myös hysterian merkkejä, mitä asian jatkuva esilläpito lisää. Ilmiö on tuttu. 1980- ja 1990-luvuilla ihmiset saatiin huolestumaan niin paljon amalgaamipaikoista, että ihmiset vedättivät niitä pois. Todellisuudessa ne aiheuttivat allergioita vain promilleille ihmisiä, eikä Markku Sainion mukaan lopulta näyttöä terveysvaarasta saatu.

Toinen esimerkki ovat ruoka-aineallergiat. Niiden määrä on kasvanut Sainion mukaan aivan suhteettomasti. Median vaikutus asiaan on ollut merkittävä.

Tänään ihmiset saattavat olla yliherkkiä vaikka mille, jopa sähkölle, magneettikentille ja kännyköille, vaikka kännykkä ei olisi sokkotestissä edes päällä. Ja pian oireilevat ovat perustaneet yhdistyksen, joka on ryhtynyt median tuella saamaan muutkin tietoisiksi yliherkkyydestään.

”Oikeaa” diagnoosia metsästämässä

Iltasanomien lööpissä 20.3.2017 oli iso juttu koulujen ”homepommista”. Siinä luki: ”Kiersimme 12 lääkäriä ennen oikeaa diagnoosia.”

Tuo otsikko kertoo paljon niin lääkäreistä, potilaista kuin mediastakin.

Kyse oli astmaa sairastavasta Ainosta, jonka poikakin oli alkanut oireilla. 32-vuotiaan Ainon kohdalla astma oli  hänen mukaansa syntynyt yhdeksännellä luokalla koulussa, jossa oli kosteusongelmia. Ongelmat jatkuivat myöhemmin toisessa koulussa. Työurakin katkesi, kun kaikilla työpaikoilla oli huono sisäilma. Hänen lapsensa kohdalla ensimmäinen lääkäri tarjosi psykiatrista apua, mikä ei Ainoa tyydyttänyt, joten hän siirtyi hakeamaan apua somaattisen puolen lääkäreiltä. Vasta 12. lääkäri päätyi sitten Ainon mielestä oikeaan diagnoosiin eli siihen, että ongelmien syy oli lapsellakin homekoulu.

Käypä hoito -suosituksen taulukosta olisi saattanut löytyä monta todennäköisempääkin syytä oireille, mutta niitä lehti ei tuonut esiin.

Syistä ja juurisyistä voisi väitellä varmaan loputtomiin, mutta kuten Vuotilainen kirjoitti, home voi olla helppo syntipukki oireille, joita ei muuten osata selittää.

Tuota selitystä on Voutilaisen mukaan käytetty jopa sisäsyntyiselle astmalle, koska sen määrittelyyn riittää, että työpaikalta on löytynyt kosteusvaurio. Varsinaista syysuhdetta nimittäin ei yleensä voikaan osoittaa. Voutilaisen arvio on, että tässäkin asiassa raja on tullut jo vastaan ja työperäisten astmojen määrä tulee kääntymään selvään laskuun.

Lisää aiheesta on laajassa kirjoituksessani Näin Suomi homehtui – hyvä rakentamistapa sai aikaan pahaa jälkeä. Siinä kerrotaan miten ja milloin home- ja sisäilmaongelmat syntyivät Suomessa. Mukaan on lisätty myös kansainvälinen vertailu homeongelman yleisyydestä.

 

 

 

 

 

 

Seppo Mölsä

Toimituspäällikkö, seppo.molsa@rakennuslehti.fi, Twitter: @SeppoMls
Kaikki kirjoitukset

Keskustelu artikkelista: 56 kommenttia

  • Tässä jutussa on valitettavan paljon kapeakatseista, jopa harhaanjohtavaa viestiä.

    Ensinnäkin, millä logiikalla ”maailman paras ilmanvaihtotekniikka” tekee sisäilmasta myrkytöntä ja potilaiden oireet turhiksi? Vuosikymmeniä Suomessa on rakennettu sateessa, ja rakentamisessa terveyshaittoja sisältävien aineiden käyttö on lähes poikkeuksetta sallittua. Onko nyt oletuksena, että nämä asiat poistuvat ilmanvaihtotekniikalla?

    Ko. taulukoissa, joissa HOMEISIIN liittyvää tutkimusnäyttöä on listattu, rajaus on hyvin kapea, eikä itseasiassa vastaa tämän päivän ongelmia. Esimerkiksi suomalaisessa rakentamisessa yleisiä ftalaatteja, palonestoaineita, liimojen sisältämiä aineita ym. ei ole taulukoita laadittaessa otettu edes käsittelyyn. Toki tutkimusnäyttöä ei saada, kun valitaan niin kapea tulokulma, että siitä ei tutkimusta ole. Useiden sairauksien yhteyttä sisäilman eri tekijöihin ei ole edes tutkittu – näyttöä ei luonnollisesti silloin voi olla kertynyt. Näytön puute ei tällöin tarkoita, että nämä sairaudet eivät voi liittyä sisäilmaan. Haluammeko todella käsitellä ilmiötä tällä tavoin?

    Kun esitellään näytön puutetta, olisi asiallista kertoa, mitä ei ole tutkittu ja mitä ko. tulokulma ei sisällä. Mm. ftalaattien ja palonestoaineiden terveyshaitoista on kattavaa näyttöä. Yllä esitellyissä taulukoissa tämä näyttö on vaan suljettu pois valitsemalla termiksi home, ei esim. sisäilma. Pelkkien homeongelmien terveysvaikutusten tutkimus taas on vahvasti painottunut astmaan. Kuinka monta tutkimusta esim. reuman ja syöpien yhteydestä homeongelmiin on tehty? Hiljaista sillä saralla nimittäin on, kuitenkin tässä esitetään, että näyttöä ei ole . ja huom. kuitataan potilaiden oireet hysteriaksi. Logiikka hajoaa tässä kohden.

    Oleellista on myös kysyä: Missä meillä tänä päivänä on pelkkiä homerakennuksia? Miten tutkimusnäytön tilanne muuttuu, kun mukaan otetaan koko sisäilmaongelmien kirjo ja tosiasialliset sisäilmassa esiintyvät tekijät ja niitä koskeva näyttö? Aivan yleisistä rakennustuotteissa käytetyistä aineista nimittäin moni on kiistattomasti esim. karsinogeeninen, neurotoksinen, hormonitoimintaa häiritsevä jne. Miksi meillä edelleen puhutaan vain homeongelmasta, vaikka todellisuus on rakennuksissa tänä päivänä jo aivan toinen? Harhaanjohtavaa.

    Lääkärit eivät suomessa saa minkäänlaista koulutusta sisäilman voc-päästöihin liittyvien terveysongelmien diagnosointiin. Sitkeästi elävät harhaluulot, että rakennuksissa haitallisten aineiden käyttöä olisi jotenkin rajoitettu. Ei ole. On syytä myös kysyä, mikä on homeiden ja lukemattomien erilaisten kemiallisten aineiden yhteisvaikutus, ja kuinka lääkäreiden tulisi suhtautua tähän omassa työssään. Yhteisvaikutusten tutkimus on maailmalla iso trendi – suomalaisessa sisäilmakeskustelussa täysin vaiettu alue.

    Samoin on syytä muistaa, että mikrobisto elää ympäristön mukaan. Nykyisen rakennetun ympäristön mikrobistoa tuskin voi verrata vanhan ajan mikrobeihin ajatuksella ”homeita on aina ollut”. Kyllä on, mutta ei tällaisilla alustoilla, ja tällaisten cocktailien yhteydessä, ja näin kattavalla kastelulla.

    Tässä artikkelissa esitetyt asiantuntijoiden näkemykset kuvastavat hyvin sisäilmakeskustelun rajoittuneisuutta, sisäilmasairaan potilaan ahdinkoa ja hoidon saannin mahdottomuutta tämän päivän Suomessa. Siinä unohtuvat niin tämän päivän ongelmat kuin potilaskin. Ratkaisut muuttuvat mahdottomiksi.

    Vastaa
    • Taidat olla yksi niistä disinformaation levittäjäjistä, joka saa elantonsa näistä ongelmista. Vain hyvin harvoin sisäilmaongelmat johtuvat rakennetun ympäristön vaurioista.

      Vastaa
      • Onnittelut. Viimeinen lausehan suorastaan kumoaa itse itsensä. Muurahaispesän kosteusvaurio ei tällä perusteella johdu rakennetusta ympäristöstä. Olisiko karhu käynyt purkamassa osan?

        Vastaa
  • Minua häiritsee se, että milloin mikäkin ”dosentti” sanoo painavan mielipiteensä käyttäjien osaamattomuudesta eli vika on käyttäjissä tai sitten sisäilmasta sairastuneiden harhaluuloista – et voi olla sairas kun paragrafit sano niin.
    Suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja talotekniikkateollisuuden ei tarvitse tehdä mitään – jatkaa vai samaan malliin. Rakennusmääräysten tekijät on täysin vapautettu tekosiensa vaikutuksista eli heillä ei ole mitään vastuuta.

    Vastaa
  • Seppo Mölsä

    Jutussa oli keskitytty kosteus- ja homeongelmiin eikä kaikkiin mahdollisiin muihin materaaleista johtuviin päästöihin. Omassa homehistoriikissani toki kerron aika paljon niiistäkin.

    Palautteen antajien oma asiantuntemus jäi kertomatta, mutta noiden jutussa mainittujen lääkäreiden asiantuntemus on sitä luokkaa, että jos he haluavat rauhoitella homekohua lääketieteellisestä näkökulmasta, niin ei sitä ainakaan insinööriosaamisella kannattaisi kiistää. Eivät lääkäritkään neuvo miten talo rakennetaan.

    Risto Voutilainen oli Työterveyslaitoksen asiantuntijana eduskunnalle 2012 jätetyssä homeraportissa. Markku Sainio edustaa Työterveyslaitosta. Allergiakeskuksen ylilääkäri Jussi Karjalainen oli alan korkeinta asiantuntemusta edustaneen Käypä hoito -suosituksen työryhmän puheenjohtaja.

    Käypä hoito -suosituksessa todetaan:

    ”Samanaikaisesti kosteus- ja homevaurioiden kanssa esiintyy yleensä monia muita sisäilman haittatekijöitä, jotka voivat pahentaa hengitystieoireilua. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila, kuiva sisäilma, tupakansavu, mineraalikuidut ja erilaiset allergeenit. Tämä tekee yksittäisten tekijöiden merkityksen arvioimisen vaikeaksi.”

    Syövällä ja reumalla ei ole osoitettu yhteyttä kosteusongelmiin. Ainakin syöpä on maailman tutkituin ja eniten tutkimusrahaa saava tauti, jonka yhteydessä yhtään kiveä ei ole jätety kääntämättä.

    Käypä hoito -suosituksessa näistä todetaan seuraavaa (numerot ovat lähdeviitteitä, jotka voi käydä katsomassa nettiosoitteesta)

    Syöpäsairaudet

    Epidemiologista tutkimustietoa kosteusvaurioiden ja syöpäsairauksien yhteydestä ei ole.

    In vitro -tutkimuksien perusteella kosteusvauriorakennuksista peräisin olevien homeitiöiden ja mikrobitoksiinien tiedetään aiheuttavan muun muassa genotoksisia muutoksia soluissa 73, 74, 75.
    Mikrobitoksiineja esiintyy kuitenkin sekä kosteusvauriorakennuksissa että vauriottomissa rakennuksissa 76, 77, eikä näiden välillä ole suuria eroja toksiinipitoisuuksissa 76.
    Havaitut altistumispitoisuudet kosteusvauriorakennuksissa oleville mikrobitoksiineille ovat myös varsin matalia 76.
    Toksikologisesti arvioituna onkin epätodennäköistä, että mikrobitoksiinit kosteusvauriorakennuksissa aiheuttaisivat syöpävaaraa 1.

    Reumasairaudet

    Kosteusvaurioiden ja reumasairauksien välistä yhteyttä on selvitetty lähinnä suomalaisissa tapausselostuksissa yksittäisistä rakennuksista 78 ja 79.
    WHO:n mukaan toksikologisia tutkimuksia autoimmuunivasteista ei ole julkaistu 8.
    Nivelreuman mahdollisia riskitekijöitä on lukuisia, mutta näyttö eri riskitekijöiden yhteydestä nivelreumaan on heikkoa, lukuun ottamatta perintötekijöitä ja tupakointia 80. Mekanismeista, joilla rakennusten kosteus- ja homevauriot voisivat vaikuttaa reumasairauksien kehittymiseen, ei ole näyttöä.

    Vastaa
    • Kerrot artikkelissa, että jutussa esiintyvät asiantuntijat ovat olleet laatimassa Käypä hoito -suositusta. Kyseinen suositus laatijoiden itsensä mukaan pohjautuu sopimukseen vakuutusyhtiöiden kanssa, joten mistään ei voi päätellä sen pyrkivän objektiivisuuteen.

      Vastaa
      • Kun ”nimettömällä” on selvästikin omasta mielestään kompetenssia asian suhteen, niin nimi esiin, kiitos! Itselläni ei ole joten…

        Vastaa
        • Nimillä ei ole merkitystä. Vain tutkimuksilla on. Erityisesti rakennuksissa oireilevien ja sairastuneiden asiallisilla tutkimuksilla. Oireita aiheuttavista tiloista nyt puhumattakaan.

          Vastaa
    • Prof. Kari Reijula kirjoitti v. 1996 Sisäilmastoseminaarin artikkelissaan (s. 161). ”Eläinlääketieteessä homemyrkkyjen aiheuttamat sairaudet on tunnettu jo pitkään. Mykotoksiinit ovat aiheuttaneet eläinten vaikeita myrkytystiloja ja jopa kuolemia. Suun limakalvovauriot, ihon vaurioituminen ja jopa keskenmenot on liitetty mykotoksiinialtistumiseen. Mykotoksiinit voivat aiheuttaa lieviä ärsytysoireita, vaikeampia elinvaurioita ja myös syöpää.”
      Mykotoksiineista syöpävaarallisia ihmisellä ovat varmuudella aflatoksiini ja sterigmatokysteiini. Toksiineja tunnetaan yli 40 erilaista ja monet niistä on osoitettu syöpävaarallisiksi koe-eläimillä. Vastakkaista näyttöä ei ole esitetty.

      Vastaa
      • Seppo Mölsä

        Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suosituksessa on kuvattu tämänhetkinen tutkimustieto eri sairauksien ja oireiden sekä rakennusten kosteus- ja homevaurioiden yhteydestä. Suositus antaa terveydenhuollon ammattilaisille tutkimukseen perustuvia työkaluja ja yhtenäiset ohjeet kosteusvauriosta oireilevan potilaan hoitoon.

        Kari Reijula on yksi tuon suosituksen laatijoista.

        Puheenjohtaja:
        Jussi Karjalainen, LT, dosentti; TAYS Allergiakeskus
        Jäsenet:
        Kirsi Karvala, LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, työlääketieteen lisäkoulutus, vakuutuslääketieteen erityispätevyys; Työterveyslaitos, sivutoimi: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
        Paula Kauppi, LT, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri; HYKS Iho- ja allergiasairaala
        Jorma Komulainen, LT, dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
        Jussi Lampi, LL (väit.), asiantuntijalääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus
        Pentti Lampi, LT, lääkintöneuvos, yleislääketieteen ja ympäristöterveydenhuollon erikoislääkäri; Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, ympäristöterveyskeskus (eläkkeellä)
        Mika Mäkelä, LT, professori, vastaava ylilääkäri; HYKS Iho- ja allergiasairaala sekä Helsingin yliopisto
        Juha Pekkanen, LKT, professori; Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö
        Kari Reijula, LT, professori; Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osasto, sivutoimi: Työterveyslaitos
        Asiantuntijat:
        Pirkka Kirjavainen, FT, dosentti; Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, THL, Kuopio
        Sanna Lappalainen, FT, Työterveyslaitos
        Anne Hyvärinen, FT, dosentti; Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, THL, Kuopio
        Kristiina Aalto-Korte, dosentti, iho- ja sukupuolitautien, ihotautien allergologian ja ammatti-ihotautien erikoislääkäri, ylilääkäri, ammatti-ihotaudit; Työterveyslaitos

        Vastaa
        • Toteaisin, ettei kirjoitettu sanamuoto Käypä hoito -suosituksesta pidä paikkaansa.

          Siellä sanotaan:
          ”Suosituksen tavoitteena on
          kuvata tämänhetkinen tutkimustieto
          -antaa sen perusteella työkaluja kosteusvauriosta oireilevan potilaan tutkimista ja hoitoa varten
          -yhtenäistää toimintamalleja terveydenhuollossa.
          Suosituksen kohderyhmänä ovat erityisesti perusterveydenhuollon lääkärit.”

          Siellä ei suinkaan sanota;
          ”…tämänhetkinen tutkimustieto eri sairauksien ja oireiden sekä rakennusten kosteus- ja homevaurioiden yhteydestä” vaan korostetaan, että EROTUSDIAGNOSTIIKKA tulee aloittaa heti riippumatta siitä voidaanko oireet yhdistää tiettyyn rakennukseen.

          Vastaa
        • ihmettelevä impi

          Miksi Tuula Putus tai Ville Valtonen eivät ole ko. ryhmässä? Ainiin, hehän tekevät sisäilma-asioilla bisnestä ja haitan korostaminen olisi heille eduksi.

          Vastaa
          • Haitoista kertomaan ei otettu myöskään sairastuneita.

            Verotiedot ovat julkisia. Hoidon perusteet sen sijaan eivät. Ne perustuvat sopimukseen siitä, kenen vaivoja hoidetaan ja kenen ei.

            Hoitoa on mahdollista saada vain jos todistaa itsensä terveeksi. Näin yhteiskunta eriarvoistuu.

    • Työterveyslaitoksen ja syöpärekisterin toteuttamassa tutkimuksessa todettiin homealtistuksen lisäävän erityisesti naisten syöpäriskiä. Viite Laakkonen A 2008. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18032534

      Vastaa
    • Annoin tuon haastattelun iltasanomille, jota tässä kommentoidaan. Haastattelua ei oltu kirjoitettu kovin hyvin, mutta eipä sitä tässäkään asiallisesti käsitelty. Meidät PAKOTETTIIN sossujen väliintulon uhalla kiertämään lääkäreitä, koska koulupoissaoloja oli niin paljon, eikä mitään elimellistä syytä löytynyt, eikä toisaalta psykiatrikaan löytänyt ongelmaa. Kotikoulu on ratkaissut lapsen oireilun täysin. Kun hän käy lähiopetuksessa, niin palaa kotiin esim nenäverenvuodossa, päänsäryssä jne. Ei varmaan mitään yhteyttä näillä asioilla…

      Itse sairastuin viimeisen kerran vuosi sitten koulussa jossa oli sädesientä. Sen jälkeen elämä on mennyt toipumisessa. Mutta Seppo Mölsän mukaan sädesieni ei vaikuttanut sairastumiseeni.

      Kiitos näistä tiedoista. Lähdenkin heti takaisin homekouluun töihin, kerran siitä ei ole mitään vaaraa.

      Vastaa
      • Olet ymmärtänyt asian väärin.

        Työsuojelulainsäädännön mukaan oireita ja/tai sairauksia pahentavaan tilaan ei pidä mennä.

        Jos jatkat altistamistasi, niin menetät paitsi terveytesi, myös yhteiskunnan tuen.

        Ota yhteys Työsuojelupiiriin asiassasi.

        Vastaa
    • Pekka Nikkkola

      Kun menin 4.3.2002 Työterveyslaitokselle ammattitautitutkimuksiin, niin samana päivänä TTL:n lääkäri Risto Voutilainen kirjoitti Helsingin Sanomissa seuraavaa:

      LAINAUS ALKAA
      ”Homeelle altistumisesta” ja ”homeallergiasta” tuli muotia. Jos allergiaa ei saatu osoitetuksi niin vaivat selitettiin toksiineilla. Jo homeen olemassaoloa alettiin sairastaa.

      Kuitenkin vain massiivialtistumisesta johtuva homepölykeuhko ja tavanomainen siitepölyallergiaan verrattava IgE-välitteinen homeallergia ovat käytännössä ainoita selkeästi ja luotettavasti homeelle altistumisesta aiheutuneiksi osoitettavissa olevia sairauksia. Rakennuksen seinärakenteissa piilevät mikrobit eivät aiheuta massiivialtistumista. Ulkoilma on sulan maan aikana sisäilman tärkein homeitiölähde. Vähäisillä paikallisilla homevaurioilla ei ole sen rinnalla havaittavaa vaikutusta sisäilman itiöpitoisuuksiin.
      LAINAUS PÄÄTTYY

      Voutilainen puhuu tietysti asiaa tässä, mutta hän puhuu nimenomaan homeITIÖIDEN aiheuttamasta ongelmasta. Hänen kuvauksensa osuu nappiin, mutta hän puhuukin massiivialtistumisesta itiöille.

      On aika erikoista, että vuodesta 1995 lähtien TTL tutki altistuskokeilla nimeenomaan IgE-välitteistä allergiaa. Siis sellaista allergiaa, jota perinteinen suomalainen kosteusvaurio ei aiheuta. Tämän siis Voutilainen tiesi varsin hyvin. Miksi hän ei estänyt altistuskokeita?

      Mitä tämä IgE-allergian tutkimukseen tarkoitettu allergeeni aiheutti sitten keuhkoissani? Ironiaa on se, että se aiheutti nimenomaan Voutilaisen mainitseman HOMEPÖLYKEUHKON. Tämän totesi TTL:n patologi.

      Miten minulle saatiin diagnoosiksi homepölykeuhko, vaikka minulla ei ollut tutkittavan allegeenin vasta-aineita lainkaan?

      No minäpä kerron. Keuhkoihini tuli, ei IgE-allergeenin, vaan allergeeniuutteessa olevan epäpuhtauden vaikutuksesta yhdessä kehossani olevien rakennuksen kosteusvauriosta peräisin olevien lähinnä bakteereiden erittämien rengasrakenteisten peptidien vaikutuksesta massiivinen tulehdus. Sen valkosolujakauma oli samanlainen kuin homepölykeuhkon.

      Nuo rengasrakenteiset peptidit ovat nimenomaan niitä myrkkyjä joiden olemassaolon Voutilainen kiistää. Nämä myrkyt ovat sairastuttaneet jo kymmeniätuhansia ja tappaneet tuhansia.

      MUISTAKAA: Ongelmatalossa ei sairastuta itiöt vaan mikrobien erittämät TOKSIINIT.

      PEKKA NIKKOLA

      Vastaa
      • Allerginen alveoliitti katosi tässä mainitsemassasi yhteydessä jonnekin. Ilmeisesti Pimeälle Keskiajalle lääketieteen historiaan.

        Vastaa
    • Kiitos, Seppo, tämä on parhaita artikkeleita, mitä olen aiheesta lukenut. Loistavaa, että nyt uskalletaan tuoda nämäkin näkökulmat tuoda esiin.

      Vastaa
      • Kaikki lukijat eivät välttämättä ymmärrä, mitä tarkoitat, joten
        kerrotko vielä omin sanoin, mitä näkökulmia on hyvä tuoda esiin?

        Vastaa
    • ””Toksisuusmittaukset ovat täyttä harhautusta, mutta silti niitä jatketaan”, kritisoi Sisäilmastoseminaarin käytävältä tavoitettu Työterveyslaitoksen entinen lääkäri Risto Voutilainen.”

      Seppo Mölsä ja Risto Voutilainen tässä teille tiedoksi. ”Toksiineilla on raja-arvo LC 50 arvo ja LD 50 arvo. Ne tulee EU direktiivistä.”

      Tarkemmin voi asiaa tutkia täältä:

      https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/80278117/Salkinoja_raportti_TSR112134.pdf

      Sivut 8-12.

      Lisäksi sivulla 65 on juttua ja kuvia meillekin tehdyistä petoksista (2x) jonka teki helsinkiläisen kuivausfirman kaveri. Puhdisti Andersenin keräimen osat myrkyllä mikä ei ole edes THL:n määräyksissä miten tämä kyseinen keräin pitää puhdistaa ennen sisäilmanäytteiden ottamista.

      Lisäksi Mirja Salkinoja-Salonen kertoo kirjassa Homeloukku sivulla 49 samasta asiasta.

      ”SAATU MITTAUSTULOS ON KELVOTON (HARHAANJOHTAVA). Useat toksiineja tuottavat sisäilmaongelmiin liittyvät homeet ovat biosiditolerantteja, joten biosidikäsittely antaa niille valintaedun muihin homeisiin verrattuna.

      Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeen mukaan sisätilamikrobien näytteenotossa käytettävät välineet desinfioidaan (näytteenottojen välissä) alkoholipyyhinnällä (etanoli), jonka jälkeen etanolin annetaan haihtua pois ennen seuraavaa näytteenottoa.

      Kentällä näkee, että konsultti desinfioi laitteensa etanolin asemesta suihkeella, jossa on desinfioivaa biosidia joista kaksi PHMB ja bentsalkonkloridi ovat haihtumattomia biosidisia kemikaaleja, isopropanoli on hitaasti haituva.
      Siten PHMB ja bentsalkonkloridi kuorruttavat näytteenottimen pinnan ja voivat saattaa näytteen sisältämät mikrobit viljelykelvottomiksi, joten saatu mittaustulos on käyttökelvoton (harhaanjohtava) sisätilan mikrobiologisen kunnon arviointiin. Siihen sitä kuitenlkin käytetään, koska suomalainen terveysviranomainen sen sallii.”

      Nyt kehoitan Seppo Mölsä sinua ottamaan selvää oikeista asioista ja selvitä kuinka monessa homepäiväkodissa ja homekoulussa on näitä petoksia tehty.

      Vastaa
    • Seppo Mölsä

      Tuo korkeimman oikeuden päätös on aiheuttanut valtavasti keskustelua. Minulla ei luonnollisestikaan ole pätevyyttä ottaa kantaa sen enempää tuomareiden kuin lääkäreidenkään asiantuntemukseen. Mielenkiintoisinta oli huomata oikeuden pitkissä perusteluissa, millä tasolla homeasioiden tietämys oli 1990-luvun lopulla, kun nämä kosteusvauriot havaittiin ja se, kuinka vähän itse asiassa tiedon taso on siitä tähän päivään mennessä parantunut. Moni asia on edelleen kiistanalainen alkaen noista toksisuusmittauksista, joista odotettiin 2010-luvun alussa paljon, mutta jotka päätyivät täyteen kaaokseen ja tutkijoiden riitaantumiseen.

      Vastaa
  • Katja Pulkkinen

    Juuri näin, tutkimusta on tehty hyvin vähän esimerkiksi homeiden yhteydestä syöpään ja reumoihin. Mainitsemissasi tutkimuksissa saatiin jonkinlaista viitettä siitä, että reumoillla saattaisi olla homerakennuksiin yhteyksiä, tai ainakin, että asiaa kannattaisi selvittää lisää (Esim. ”The accumulation of chronic inflammatory rheumatic diseases in a single workplace suggests that some environmental exposure in this damp office had triggered the diseases.”). Myös reuman kehittymisen mekanismeja hometaloissa on alettu selvittää, ja saatu muuten aika mielenkiintoisia löydöksiä (esim. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3978890/). Noin vähästä määrästä tutkimuksia ei voi tietenkään vetää sellaisia linjauksia, joita hoitosuosituksen antaminen vaatii, mutta on selvää, että aihetta pitää tutkia lisää ja että näitä alustavia tuloksia ei voida sivuuttaa.
    Mainitsen reumat ja nämä tutkimukset vain yhtenä esimerkkinä. Tilanne on sama hyvin monen muun oireen ja sairauden kanssa, joita hometaloissa sairastuneet raportoivat: näyttöä on kertymässä, alamme ymmärtää, kuva alkaa piirtyä.

    Nostaisin tässä tilanteessa esiin kysymyksen: Onko tiukka kieltäminen tällaisten uusien ongelmien yhteydessä perusteltua? Kieltäminen sillä ajatuksella, että mitään ei ole olemassa ”kunnes toisin on aukottomasti todistettu väestötasolla”. Ja ennen kaikkea: onko se millään tavoin eettistä?

    Nyt tätä ilmiötä käsitellään sellaisesta illuusiosta käsin, kuin maailma olisi valmis ja asiaa tutkittu kattavasti: jos näyttöä ei ole, ei terveyshaittaakaan voi olla. Millä tavoin tämä tulokulma on perusteltavissa? Uusista ilmiöistä kertyy varteenotettavaa näyttöä vääjäämättä viiveellä – vuosikymmenien, ellei vuosisatojen viiveellä.

    Jos haluamme soveltaa Käypä hoito -tulokulmaa tämän kaltaisiin uusiin ongelmiin, ja jopa ottaa sen punaiseksi langaksi tällaisessa ilmiötason keskustelussa, on samalla hyväksyttävä se, että sinä aikana kun näytön kertymistä odotellaan ja tutkimusta toteen käyneistä terveyshaitoista väestötasolla saadaan kasaan, potilaat jäävät vaille apua ja mahdolliset ongelmat saavat kasvaa rauhassa. Tämä kehityskulku on nähty esim. ftalaattien kohdalla: olemme nähneet, että eläinkokeissa ja soluviljelmillä todetut merkittävät haitat ovat käyneet toteen myös ihmisillä. Kyse on yhteiskunnallisesta valinnasta, kuinka suhtaudumme uudenlaisiin ympäristöterveysongelmiin.

    Toinen vaihtoehto olisi varovaisuusperiaate ja tutkimustiedon huomioiminen näiden periaatteiden mukaan, esim. alustavan näytön huomioiminen silloin, kun on kyse mahdollisesti kansanterveysmittaluokan ongelmista.

    Ja kemikaalipuolelta sitä kovaa näyttöä onkin jo paljon enemmän. Asia on noston arvoinen, sillä potilaan kannaltahan jako pelkkien homeongelmien terveysvaikutusten tarkasteluun ole mitenkään perusteltua: Lääkäri ei voi tietää, kuka potilaista on altistunut sisäilmacocktailista vain sille kapealle homeosalle, ”vanhan ajan homeille”, kuka esimerkiksi ftalaateille ja palonestoaineille, eikä potilas sitä itsekään usein tiedä. Eikä Käypä hoito -suositus mitenkään lääkäriä ohjeista tunnistamaan tällaisia potilaita tai tuo esiin sitä, että kaikkia sisäilmasairaita potilaita ei tulisi tällä homesuosituksella hoitaa. Päinvastoin, jos suosituksen esittelemät kapeat ja rajatut homeastman hoitokeinot eivät toimi, suositus vetoaa ympäristöyliherkkyyteen, ja silloinhan mennään psykologin vastaanotolle. Näin Suomi tänä vuonnakin toimii. Mielestäni tästä tarvitaan perusteellista yhteiskunnallista keskustelua.

    Vastaa
  • Ensio Laaksonen

    Miksi aiheutamme hometta lainkaan rakennuksiimme? Koko rakennusprojektin aikana – rakentamisen alkuhetkistä purkamiseen – kosteutta ei saa kertyä rakennuksen osiin tai sen sisäpinnoille. Estämällä kosteus rakennuksista hometta ei voi syntyä: Ei kosteutta, ei hometta. Hometta ei pidä kertyä rakennuksiimme. Toimikaamme näin, jolloin rakennuksemme ”elävät” alkuperäistarkoituksessa. Rakentamisen ja kiinteistönpidon ammattilaiset toimikoot ilman hometta aiheuttavaa kosteuden rasitusta. Rakennushankkeeseen ryhtyvän ja edelleen omistajan täysvastuu on johdettavissa lainsäädännöstä, vastuu, jota ei voi ulkoistaa.

    Vastaa
    • Vastuu onkin ulkoistettu Käypä hoito -suosituksen myötä. Tätä kyseistä suositusta kunnat ja kaupungit käyttävät nyt aseenaan oireilevia vastaan.

      Miksi asiaa ei kysytä niiltä tahoilta, jotka vastaavat terveydestä? Tässä jutussa vastuu on ulkoistettu ns. asiantuntijoille, jotka eivät pysy heille asetetussa tehtävässä vaan kertovat maallikkomielipiteitä asioista, jotka eivät heille edes kuulu.

      Vastaa
    • Toisaalla Rakennuslehdessä MRL:n kokonaisuudistusta luotsaava Jääskeläinen kertoo vastuista seuraavasti:
      ”Niitä ei pystytä ratkomaan MRL:llä, pitäisi mennä siviilioikeuden puolelle.”

      Vastaa
  • Mitä ihmettä?

    Missähän lukee paljonko Duodecim sai rahaa käypähoitosuosituksen tekemisestä??? Tämä suositushan perustuu sopimukseen (ei tutkimustietoon ) mm vakuutusyhtiöiden kanssa.

    Vastaa
  • Asia, joka on jäänyt keskusteluista kokonaan pois on se, että moni TTL:n asiantuntijalääkäri työskentelee TTL:n virkansa ohella myös vakuutusyhtiöissä. Tätä vain ei tuoda missään esille. Joten samat lääkärit, kun ovat puolueettomina viranomaisina linjaamassa, mistä ongelmat johtuvat (altisteet vs muut syyt) saavat palkkaa myös vakuutusyhtiöistä. Joilla taasen on merkittäviä taloudellisia intressejä siinä, että katsotaanko ongelmien johtuvan altisteista vaiko niistä muista syistä.

    Vaikea uskoa, että millään muulla alalla hyväksyttäisiin tällaisia kaksoisrooleja. Mutta tässä yhteydessä niistä ei puhuta mitään. Olisiko hyvä idea tehdä juttu näistä TTL:n asiantuntijalääkäreiden kaksoisrooleista? Ne kun toisivat aivan uudenlaisen näkökulman koko ongelman käsittelyyn.

    Vastaa
    • Jääviys ei koske ainoastaan lääkäreitä vaan myös kuntien palkkalistoilla olevia terveystarkastajia. Ympäristöterveydenhuolto tulisi saattaa Aluehallintoviraston suoraan alaisuuteen, pois kunnilta.

      Vastaa
  • Mitä jos keskiverto suomalaisen autoimmuunijärjestelmä on vain niin tärveltynyt, että oireita syntyy vähäisimmistäkin syistä? Kekskääpä joku, miten sitä vahvistetaan.

    Vastaa
    • Mitä jos syy onkin siinä, ettei lainsäädäntöä noudateta? Miten vahvistetaan sairastuneiden asemaa yhteiskunnassamme?

      Vastaa
      • Niin lakia ei ole noudatettu viimeisen 30 vuoden aikana. Märkä rakentaminen sallitaan ja betonit pinnoitetaan suhteellisen kosteuden ollessa esim.85% Luonnonlain mukaan mikrobit lähtee kasvamaan kun kosteus% on 65%. Joten luonnonlaki astuu voimaan. Sitä kun ei voi kumota rakennusmääräyksillä eikä alempiasteisilla ohjeilla.

        Vastaa
    • Niin se on tärveltynyt siitä että rakennusteollisuus käyttää materiaalien valmistuksessa biosidejä( mikrobeja tappavaa ainetta). Tämä sallii märän rakentamisen paremmin. Kun materiaalissa oleva aine tappaa kaikki tavalliset mikrobit jää jäljelle vahvat toksiinia tuottavat mikrobit. Näin altistumme mikrobien aineenvaihdunnan tuottamille toksiineille ja niille biosideille. Lisäksi käytämme kotona, koulussa ,työpaikalla kokoajan lisääntyvässä määrin erilaisia puhdistusaine jotka sisältävät mikrobeja tappavia aineita. Aineen joutuminen elimistöömme hengitysilman kautta tappaa soluja, tai ainakin vaurioittaa niitä. Apu tähän löytyy siitä että märkä rakentaminen biosidien ansiosta lopetetaan. Emme käytä tappavia puhdistusaineita. Näin voimme palauttaa normaalin mikrobikannan sisäilmaan ja se toimii luonnonlain mukaan.

      Vastaa
  • No huh huh! Risto vakuutusyhtiö Voutilainen ja ”sairaan sisäilman” sairastuttaneita astmaatikkoja, monikemikaalisairaita, keuhkoahtautumasta ja kroonisesta sidekalvotulehduksesta kärsiviä, iho-oireiden kanssa kärvisteleviä vähättelevät herätkää: sinne vaan rohkeasti Tampereen sädesienitaloon oleskelemaan ja katsotaan miten sitten vähättelette ei psykosomaattisia vaan ihan oikeita ja vakavia sairauksia, joita mm sädesieni aiheuttaa. Kanattaa ihan itse kokeilla, jos uskaltaa. Vakavasti sairastuneen kokemuksella en kyllä suosittele!

    Minä nukuin vuoden verran sädesienen saastuttamassa kosteusvaurioisessa makuuhuoneessa: sain keskivaikean astman, kroonisen silmän sidekalvotulehduksen, jatkuvia pahoja iho-oireita, ”nokkosihottumaa”, keuhkoahtauman sekä sittemmin myös vaikean monikemikaaliyliherkistymän.

    Ennen altistumistani, ennen muuttamistani sädesieniasuntoon olin erittäin perusterve, ei-allergikko, ei astmaperimää, urheileva, hyväihoinen keski-ikäinen sportti nainen. Enkä siis luulosairas enkä mielenvikainenkaan. Skarppi fiksu ja ennenkaikkea terve.

    Kukaan allergia-tai astmalääkäreistä, yksityiset tai Meilahden julkiset, eivät ole epäilleet onko sairauteni todellinen ja onko se sädesienen aiheuttama. Hoitoa vaan ei ole olemassa kuin astmaan. Monikemikaaliyliherkistyminen, vakavan homealtistumisen seurannaistila, tekee elämästäni ihan helvetillistä.

    Käypä hoito-suositukset, jotka vähättelevät vakavaa sairastumista ja pitkittävät hoidon aloittamista, aiheuttavat usein altistumisen jatkumisen kun mahdollista syy-seurausta väistellään sekä rakentajien vastuun vähätteleminen ovat edesvastuutonta.

    Onneksi suurin osa nykylääkäreistä toimivat toisin kuin Risto vakuutus Voutilainen ja ajattelevat sairastuneen parasta – eivät vakuutus-tai rakennusyhtiön!

    Vastaa
  • Tämä Käypä hoito- suositus pitäisi käydä huolella läpi, ja verrata sitä aiempiin suosituksiin eli Majvik 1 ja Majvik 2. KH- suosituksen piti olla näitä kattavampi ja parempi, mutta se onkin huomattavasti suppeampi ja puutteellisempi. Eikä se perustu laajaan tieteelliseen näyttöön, vaan yhden laatijan väitöskirjaan, jonka tuloksetkin ovat osin muuntuneet matkalla. Todellisia vaihtoehtoisia faktoja siis. Suositus ei ole puolueeton, ja se heikentää potilaan ennestäänkin huonoa asemaa. Kuka tästä hyötyy – muu kuin vakuutusyhtiöt?

    Vastaa
  • Katja Pulkkinen

    Suosituksen vaikutus näkyy tosiaan jo. Sitä käytetään perusteena sille, että sisäilmaan liittyviä terveyshaittoja ei voi esiintyä ja että ongelmiin ei tarvitse reagoida.

    Suosituksen nojalla on peruttu monia aiemmin hyvin toimivia järjestelyjä, esim. mahdollisuuksia tehdä työtä/opiskella vaikkapa etäjärjestelyin tai toisista työtiloista.

    Tässä hetkessä tarvittaisiin juuri päinvastaisia toimia: joustavaa kykyä reagoida ongelmaan, sellaisten ratkaisujen kehittämistä, jotka mahdollistavat esimerkiksi työssä jatkamisen ja opintojen suorittamisen sisäilmasairaudesta ja rakennuskannan ongelmista huolimatta. Ja toki sitä asianmukaista lääketieteellistä hoitoakin leimaamisen sijaan tarvitaan.

    Nykyinen kehityskulku on järjetön. Eduskunnan käynnistämien toimenpiteiden osana toteutettu hoitosuositus toimiikin tarkoitustaan vastaan: se ei ratkaissut sisäilmasairaiden potilaiden ongelmia saada hoitoa, vaan sulki niitä vähänkin raollaan olevia ovia. Se onnistuu ongelman maton alle lakaisemisessa jopa aimpaa enemmän. Kokonaisia sairausryhmiä, kuten alveoliittia, ei enää näissä yhteyksissä ole olemassa.

    Nyt olisi aktiivisesti mietittävä keinoja, joilla akuuttiin ja laajaan ongelmaan voidaan tosiasiallisesti reagoida. Kun nämä kokeillut keinot ja tahot eivät toimi, on kysyttävä:

    Mitkä tahot, mitkä tulokulmat, mitkä keinot veisivät ongelmanratkaisua oikeasti eteenpäin? Niitä tulee etsiä, löytää ja käyttää.

    Vastaa
    • Eläinlääkäreillä näyttäisi olevan parempaa tietoa.

      Vastaa
    • Vastauksena kysymykseen: Tulisi ymmärtää, että sairaudet voivat edetä erilaisia polkuja. Tämän tyyppistä kliinistä tutkimusta on vain hyvin vähän, jos ollenkaan.

      Se, että ei ole tutkimusta, tai kerrotaan riittämättömään tutkimukseen viitaten, ettei ole näyttöä, ei suinkaan tarkoita ettei olisi tietoa sairauksien mekanismeista. Ehkä sydän- ja verisuonisairauksissa ollaan pisimmällä tämän ymmärtämisessä.

      Kummallista on, ettei elintarvikkeissa sallita homemyrkkyjä olevan. Kuitenkin niitä saadaan hengittää rakennuksissa ilman mitään näyttöä niiden puhtaudesta.

      Ehkä jonain päivänä kehitetään kuvantamiseen perustuvaa tutkimusta, jossa ihmisille vaaralliset yhdisteet voidaan katsoa seinästä, katosta tai lattiasta niiden heijastaman valon aallonpituuden perusteella, kuten viljoista voidaan jo tänä päivänä tutkia.

      Nyt, kun tietyt tahot lukevat tämän, tulee heille todennäköisesti suunnaton tarve kiistää homemyrkkyjen haitat elintarvikkeissa….

      Vastaa
  • Virpi Tolonen

    Kiitos Rakennuslehti. Tämän pohjanoteerausartikkelin myötä hävisi lehden uskottavuus. Tarkkaan valikoitu ketä haastatellaan, puhumattakaan miten halventavasti puhuttu lupaavista tutkimuksista, mistä on pitkältä aikaväliltä näyttöä.. Puhumattakaan niistä tutkimuksista, mistä saa kansainvälisestikin tunnettua luotettavaa näyttöä vakavista eri muutoksista keuhkorakkuloissa, kuten BAL- eli keuhkojen tähystyksen yhteydessä tehtävä KEUHKORAKKULOIDEN HUUHTELUNÄYTE-tutkimuksella. BAL-tutkimuksesta mikrobien toksiinien aiheuttamat haitat ovat olleet eroteltavissa jo vuodesta 1995, vaan niitä tutkimuksiapa ei tehdä. Ei silti, vaikka ovat edelleen täysin käypää materiaalia luotettavuuttaan. Tietyt kosteusvauriomikrobien toksiinit aiheuttavat valkosolukatoa ja ovat synergisesti myrkyllisempiä yhteisvaikutuksineen ja tuskin missään toksisessa rakennuksessa olisi vain yhtä toksiinilajia. Ne aiheuttavat mitokondriovaurioita… ja ovat pääasiallinen syy syöpiin. Keskusteltiin vo:lla 1.3.2017 TTL:n erään lääkärin kanssa tästä, hän ensin yritti esittää, ettei asiaa voida tutkia. Sanoin, että voidaan, mutta vakuutusyhtiöiden ”valehtelijoiden klubi” harrastaa totuusvelvoitteettomien lääkäreidensä avulla jotain, mikä vielä tulee päivänvaloon. Rikoksilla ihmisyyttä vastaan on taipumus paljastua, vaikka olisi miten taitavasti ylhäältä päin organisoitua. Koko hallituksemme tietää ongelman, mutta ovat tähän saakka toimineet kolmikannan + vakuutusyhtiöiden kumileimasimina Käypä hoito -suosituksineen. Nykyään maailmalla ja Suomessa voidaan tallentavilla ihomittareilla myös havaita merkittäviä terveysvaikutuksia. http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005097066.html?share=dd5a576af28ee33f9a41601f39959e4b Lisäksi näyttöjä toksiinien haitoista estetään: Rahoituksia ja lupia ei myönnetä tutkimuksiin, mistä voisi olla haittaa vakuutusyhtiöiden, kemianteollisuuden, lääketeollisuus- ja kiinteistöbisnekseen, yms. Onko tehty tutkimusta, monessako kiinteistössä ilmastointilaitteet toimivat suunnitellusti, käytetäänkö niitä 24h/vrk ympäri vuoden – tauotta tai huolletaanko ne suunnitelluin määräajoin ohjeiden mukaan? Onko sitä tutkittu. Monestako valinomysiiniä, kereulidia, biosidejä, mykotoksiineja sisältävän rakennuksesta kaikki asukkaat on tutkittu ja miten? Mitä terveysmuutoksia tilojen käyttäjistä on löytynyt? Vai onko 3-kanta + vakuutusyhtiöt estäneet sellaiset tutkimukset tai ehkä kieltäydytty suomeksi julkaisemasta mahdollisesti hyvinkin dramaattisia tutkimustuloksia?
    http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005097066.html?share=dd5a576af28ee33f9a41601f39959e4b

    Vastaa
    • Tehtävät tutkimukset sanelee rahoittaja. Tämän vuoksi ei ole ihme, jos kuntayhtymien omistamat sairaanhoitopiirit eivät anna rahoitusta vaikkapa julkisissa kouluissa oireilevien lasten asiallisiin tutkimuksiin.

      Psykiatrian käynneille löytyy kylläkin maksaja.

      Vastaa
  • Rakentajien ei kannata jäädä syyllisyyteensä makaamaan, vaan miettiä keinoja millä tulee taas priimaa. Kun muovipussiin laittaa näkkileivän, se ei homehdu vaikka olisi kuinka pitkään pussissa, mutta kun laittaa tuoreen leipäpalan pussiin, ei tarvitse kovin pitkään odottaa homehtumista. Kuivaketjusta huolehtiminen auttaa varmasti, mutta siihen täytyy nivoa kaikki muukin materiaalien päästöttömyys ja rakennustekniikka. Kyllä ammattitaitoa teiltä edelleen löytyy! Kaikki talot eivät ole homeessa. Miten homeettomissa ja päästöttömissä kohteissa on tehty? Selvittäkää te rakennusalan viisaat se. Onnistumisten toistolla tästä kaaoksesta päästään kaikki eteenpäin!

    Vastaa
  • Ihmetyttää ja hämmästyttää minuakin tämä artikkeli. Heti alussa sanotaan lääkärin suulla, että ”Toksisuusmittaukset ovat täyttä harhautusta”. Olisin kaivannut tämän jälkeen perusteluja ja näyttöä tämän väitteen paikkaansa pitävyydestä.

    Emeritusprofesori Mirja Salkinoja-Salonen on tutkimuksissaan näyttänyt toeteen, että jotkut homeet erittävät aineenvaihduntatuotteena toksiinia nestemäisinä vesikkeleinä. Tätä ei tietääkseni ole kukaan kumonnut vääränä tutkimustuloksena?

    Elisa Aattela kehitti muutama vuosi takaperin näytteenottomenetelmän, jolla sisäilman kosteudesta tiivistetään vesinäyte. Sisäilmassa leijuvat toksiinipisarat saadaan näin otettua kiinni ja vesinäytteestä toksisuus voidaan todeta. Tätä ei tietääkseni ole kukaan kiistänyt tai kumonnut vääränä menetelmänä?
    Turun yliopiston Biokemian laitoksella vesinäytteistä tutkitaan toksisuus E.Coli Lux bakteereja hyväksikäyttäen. Toksisessa vesinäytteessä bakteerit kuolevat. Tätä analyysiä tai sen pätevyyttä toksisuuden toteamiseen ei tietääkseni kukaan ole kumonnut?
    Aiheuttaako toksiselle sisäilmalle altistuneen ihmisen poskiontelotulehdus juuri sisäilman toksisuudesta – tästä ei kai ole yksiselitteistä näyttöä, joka kelpaisi tiedemaailmalle tai lääkäreille? Mutta jo terve maalaisjärkikin uskoo ja ymmärtää, että toksiini eli myrkky, joka tappaa bakteereja ei voi olla hyväksi hengittää ainakaan pidempiä aikoja.

    Olen vuoden ajan tehnyt näitä näytteenottoja. Kodeista, toimistoista, kiinteistöistä mistä on toksinen näyte otettu, sieltä on myös löytynyt toksisuuden lähde. Niistä paikoista, joista on saatu toksiinista puhdas näyte ei ole löytynyt myöskään esim. toksiinia erittävää homekasvustoa.
    Elisa Aattela testasi menetelmää kymmenissä todellisissa vaurikokohteissa. Kohteista otettiin tuplanäytteet, joista toinen näyte tutkittiin Turun yliopistossa E.Coli Lux bakteereilla ja toinen Helsingin yliopistolla sian siittiösoluilla. Tulokset olivat yhteneväiset. Eli kyllä tieteellistäkin näyttöä on tästä ”harhautuksesta”.

    Tämän artikkelin kanssa olen samaa mieltä siitä, että läheskään aina sisäilman pilaajana ei ole home. Ja tämän home-kortti otetaan esiin vähän liian innokkaasti heti kun tilassa oleskeleva henkilö(t) kertovat oireilevansa. Moni tekijä vaikuttaa sisäilman laatuun ja on monia syitä, miksi tiloissa oireillaan. Tarvitaan siis useita erilaisia menetelmiä – työkaluja – joilla saadaan todelliset tekijät selvitettyä. Ja toksiinimittaus on erinomainen uusi työkalu – Aattela-menetelmä jota ei aiemmin ole ollut. Kai meidän työkalupakkiin vielä uusiakin menetelmiä mahtuu? Ja eihän uudella menetelmällä voi heti olla samaa luotettavuutta kuin vanhoilla, mutta en ymmärrä miksi suhtautuminen on niin kielteistä. Vai pelottaako uusi vai pelottaako vanhasta luopuminen?

    Vastaa
  • Arto Virtanen

    Käsittääkseni TTL:n ja THL:n lausunto liittyi v. 2010- 2012. Toxtest -hankkeen tuloksiin. Lausunnossa mainittiin ettei pöylynäytteistä voida vetää riittävän tarkkoja päätelmiä sisäilman toksisuudesta. Lausunto on sinänsaä aivan paikkansa pitävä, mutta nykyajankohtaa ajatellen hieman harhaanjohtava.

    Asiasta on uudempaakin tutkimustietoa jo olemassa, mutta asiaa seuraamaton ei tätä välttämättä tiedä ja saa helposti sen käsityksen ettei parempaakaan edelleenkään ole.

    Toxtest-hankkeen jälkeen kehitetyistä menetelmistä ei ollut mainintaa ao. lausunnossa. Aattelan E-keräin on kehitetty v. 2014-2016.

    Vastaa
  • Anssi Knuutila

    Tämä oli yllättävä tulkinta sisäilmaseminaarien sisällöstä. Minä en saanut tämänsuuntaista yleisvaikutelmaa päiviltä, en esityksistä, enkä niiden jälkeisistä keskusteluista. Toksisuustutkimuksia ei oltu siellä mitenkään lyttäämässä. THL:n Anne Hyvärinen kommentoi mm. että uusissa toksisuuteen liittyvissä tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia, mutta lisää tutkimusta tarvitaan.

    Riitojen lietsominen ei varmastikaan vie asiaa eteenpäin. Se että homekoulujen korjaukset ovat nousset kunnallisvaalien tärkeäksi teemaksi osoittaa että jotain tarttis tehdä.

    Vastaa
    • ”Homekoulujen” korjaaminen on hallinnon uudistuksen osalta toissijainen ongelma, mikä seikka ilmenee MRL:n uudistuksesta.

      Kyse on lopulta vastuusta ja kenelle se kuuluu. Esimerkiksi Ruotsissa koulun oppilaan terveydestä vastaa rehtori. ”Ottakaa silmä käteen ja katsokaa” Käypä hoito -suosituksesta kenelle se kuuluu täällä.

      Tosiasia on, ettei kuntien sivistystoimialaa koskevaa laillisuusvalvontaa ole olemassakaan. Kukas ehdokas kotikunnassasi edellyttäisi sivistystoimialan laillisuusvalvonnan viemistä kuntien hallintosääntöön?

      Vastaa
  • Voitaisiinko aloittaa perusasiasta: hyvää ja hallittua sisäilmastoa ei nykyajan rakennuksissa voida saavuttaa hatarilla rakenteilla. Tiivistäkää lattian ja seinän saumat ja ikkunan ja rakenteen liittymät. Koulutusta on saatavissa ja VTT ylläpitää Rakenteiden tiivistäjän sertifikaattia.

    Vastaa
    • Voidaan, mutta yhdelläkään tiivistyskorjauksella ei saada edes viiden vuoden hyötyä aikaiseksi.

      Kalliiksi tulee jättää rakenteet korjaamatta?

      Vastaa
  • Ylläpito on usein asiaanvihkiytymättömien hallinnassa, rakennusten painesuhteet epätasapainossa ja hankintapäätöksiä tekevät kirstunvartijat. Mielenkiintoista seurata elinkaarikohteiden kehitys ilmanlaadun ja kustannusten suhteen. Vuoden aikana kaupunkien keskustoissa pääsee kiloittain ulkoilman pienhiukkasia sisäilmaan isoihin kouluihin, toimistoihin jne, vain sairaaloissa asiat lienevät hyvällä tasolla.

    Vastaa
    • Hyvää tekstiä. Remonttikohteissa on voinnut käydä niin, että paine-erojen aiheuttamia haittoja ei ole huomioitu;
      a) koneellinen poisto on lisätty tilaan, johon ei ole lainkaan tuloilmaa!
      b) saneerauksen yhteydessä on voitu tuloilma kytkeä kokonaan pois
      c) kohteen valmistuttua ei ole mittauspöytäkirjaa, jolla voitaisiin osoittaa säätöjen olevan oikein
      d) suodattimet ovat vaihtamatta
      e) kohteita on saatettu ylipaineistaa tietoisesti useiden kuukausien ajan
      f) on asennettu uudet ilmakanavat, mutta esim. pienhiukkasongelmalle ei ole tehty mitään
      g) tuloilmaputket ovat eristämättä tai kulkevat eristämättöminä lämmöneristeiden sisässä
      h) läpivienneistä puuttuu kaulukset
      i) on lisätty vain ilmanvaihtolaitteisto, tekemättä kuitenkaan muuta saneerausta.

      Sairaaloita koskien asia on tuskin yhtään paremmin, koska terveystarkastajan valtuudet riittävät vain niiden julkisiin tiloihin, kuten odotus- ja aulatiloihin. Tämä voi tarkoittaa sitä, että tiloja on tutkittu vähemmän kuin muita julkisia rakennuksia tai niiden tutkimuksiin käytettyä tietoa käsitellään julkisuudessa muita vastaavia vähemmän? Joidenkin kohteiden ongelmat ovat alkaneet selvitä vasta henkilökunnan itse tutkittua asiaa.

      Lasareetit eivät suinkaan ole mitään viihtymislaitoksia. Vastuu on toki asiakkaankin terveydestä, mutta käytännössä rakennuksien terveellisyydestä ei vastaa kukaan. Vaikka ko. tiloissa saatetaan antaa immuunipuolustukseen oleellisesti vaikuttavia aineita, esimerkkinä immunoglobuliini.

      Vastaa
  • Minua on ihmetyttänyt se, että pyritään tiivistämään rakenteet, jotta haitallisia homeita, sädesieniä ym. ei pääsisi sekoittumaan sisäilmaan lattianrajoista ym.
    Eikö olisi paljon järkevämpää ottaa ilma suodatettuna sisään rakennukseen ja ohjata se lievällä ylipaineella sisätiloihin, joista ilma sitten poistuisi venttiilien kautta? Voisiko joku kertoa, olisiko tämä mahdollista.

    Vastaa
    • Kokeile. Mittaa hiilidioksidipitoisuus seinärakenteen sisältä, tiivistelet pintoja sivuilta, ylhäältä ja alhaalta että pääset mittaamaan lopulta hiilidioksidipitoisuuden sisältä ennen ja jälkeen toimenpiteiden. Muista lopuksi, että hiilidioksidi on ilmaa raskaampi kaasu kun mietit mistä kohtaa sisältä mittailet ja tulkitset tuloksia tutkimusajanjakson aikana. Onnea tutkimukselle!

      Vastaa
  • Matti Nikkilä

    Yhteiskäytössä olevien rakennusten sisällä työskentelevät, ovat
    joutuneet kummalliseen tautikierteeseen.Rakentajalla ei ole keinoja heidän sairauttaan parantaa. Monenlaisa asioita mestari joutuu työssään selvittelemään,mutta kun lukee noita edellä kerrottuja asioita,vievät ne hartiat lysyyn kovimmaltakin tyypiltä.
    Olisikohan siitä mitään apua,että työskenneltäisiin ulkona. Joka päivä määrättyjen tuntien ajan työtä tehtäisiin ulkona. Onko ulkoilma riittävän puhdasta.Kun lukee noita edellä olevia tarinoita,voi olla että ei ole.
    Hyvä ajatus edellä olevissa on mielestäni se,että homehelvetistä välttyneitten pitäisi kertoa laajemmin siitä,miten ne ovat rakennuksiaan hoitaneet.Sieltä saattaisi löytyä kullanarvoisia,ihan yksinkertaisia asioita.Kaikki yli viisi miljoonaa Suomalaista asuvat sisällä omassa tai vuokratussa asunnossaan.Onneksi heissä on vielä paljon sellaisia jotka eivät koe sairastuvansa samojen rakentajien tekemässä kodissa.

    Vastaa
    • ”Rakentajalla ei ole keinoja heidän sairauttaan parantaa.”

      Mistä on syntynyt käsitys, että on yksi sairaus, mutta monta keinoa?
      Eikö olisi tullut sanoa; ”Rakentajalla ei ole keinoa heidän sairauksiaan parantaa?”
      Lääketieteellistä tutkimusta ihmisille saa tehdä vain lääkärit, eivätkä hekään kaikkia sairauksia pysty parantamaan.

      Ulkotyö on ihan ok. Muistelen tosin erään Filatovin kertoneen, että oli katsellut ulos junan ikkunasta, eikä ollut nähnyt siellä työpaikkoja.

      Minä nään, että niitä on.

      Vastaa
  • Mitä tulee toksisuusmittausten luotettavuuteen ja niiden korrelaatioon sisäilmaongelmien kanssa niin toisin kuin artikkelissatodetaan, asiasta on Suomessakin tehty kolme tieteellistä tutkimusta, jotka kaikki on julkaistu tänä vuonna. Oulun, Helsingin ja Aaltoyliopiston yhteistutkimus on julkaistu Environmental Research-lehdessä. Siinä tutkittiin helsinkiläisten koulujen opettajien oireita verrattuna luokkahuoneiden mikrobikasvustoon ja pölyn toksisuuteen. Selvä korrelaatio löydettiin oireiden, mikrobikasvuston määrän ja pölyn toksisuuden välillä. Itä-Suomen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kuopion yksikön ja USA:n kansallisen työturvallisuuden ja terveyden instituutin yhteistutkimus on julkaistu Inhalation Toxicology-lehdessä. Tässä tutkittiin kosteusvaurioituneita ja terveitä kouluja ja opettajille tehtiin jälleen oirekysely. Luokista kerättiin pölynäytteitä ja niiden toksisuus mitattiin. Vauriokoulujen opettajat raportoivat hengitysoireista useammin kuin terveiden koulujen opettajat. Pölyn toksisuus oli hieman korkeampi vauriokouluissa. Me Turun yliopistossa olemme julkaisseet kolmannen tutkimuksen Sisäilmastoseminaari 2017:ssa. Turkulainen kerrostalo oli pahasti kosteusvaurioitunut ja sädesienikasvustoa löytyi lähes joka asunnon välipohjista. Asukkaat oirehtivat ja useimmista asunnoista otetut pölynäytteet olivat toksisia. Näissä kaikissa kolmessa tutkimuksessa käytettiin erilaisia pölyn keräämismenetelmiä ja toksisuusmittaus oli erilainen. Kuitenkin tulokset olivat samankaltaisia. Uskallankin väittää, että pölyn toksisuusmittaukset ovat luotettavia ja antavat kuvan sisäilmaongelmista.

    Vastaa
    • Jostain syystä – miksi ihmeessä – näitä tutkimuksia ei kuitenkaan pidetä riittävän tieteellisinä / uskottavina? Mutta samaan aikaan Käypä hoito- suositukseen uskotaan kuin ylimpään mahdolliseen tieteelliseen tietoon, vaikka siinä on osoitettu useita puutteita ja virheellisyyksiä. Osaa jo korjattu, mutta korjauksetkin vähän sinne päin. Vaikuttaa siltä, että Käypä hoito- suositus on kuin Raamattu, ja kaikki muu on harhaa. Ja jos tätä kyseenalaistaa, on vika korvien välissä ja tieto propagandaa. Missä maassa me oikein elämme, ja kenen etuja täällä oikein ajetaan?

      Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia