Toimituksen blogi Tapio Kivistö 12 kommenttia

Suomalaisten unelma omakotitalosta on muuttunut

Itse rakennettu tai rakennutettu omakotitalo on aiempaa harvemman suomalaisen toteuttama unelma. Pientaloteollisuus PTT:n mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä talotehtaiden omakotitalotoimitusten määrä laski kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Odotuksena on ollut, että hyvän taloustilanteen ja kuluttajien luottamuksen ansiosta omakotirakentaminen kääntyisi pitkästä aikaa reippaampaan nousuun.

Toisin siis näyttäisi käyvän, vaikka toki hiljaisen alkuvuoden tilastoista ei yleensäkään voi yksin vetää johtopäätöksiä. Omakotitalojen rakentaminen on kuitenkin pitkään ollut alamaissa verrattuna takavuosiin. Vuosikymmenen alussa rakennettiin vielä yli 12000 omakotitaloa, viime vuonna reilut 7000.

Omakotitalorakentamisen väheneminen liittyy vahvasti kaupungistumiseen. Kasvukeskuksissa jo pelkästään tonteista on pulaa ja ne ovat kalliita.

Keskusten ulkopuolella tilaa kyllä olisi, mutta samalla vanhoja taloja saa halvalla. Uuden rakentamisessa taas riskinä on, että asuntomarkkinoiden vaisuuden vuoksi valmistuvan talon markkinahinta on jopa alhaisempi kuin sen rakennuskustannukset.

Myös kuluttajien asumiseen liittyvät arvot ovat aidosti muuttuneet. Kaupungistumisen mukana esimerkiksi keskeinen sijainti, palvelut, yhteisöllisyys ja hyvä julkinen liikenne ovat monien mielessä ohittaneet tarpeellisuudessa oman pihan ja yksityisyyden. Moni nuori perhe arvostaa urbaanin elämän ison omakotitalon edelle. Asuminen on nyt vaihteleva projekti, ei yksi elämänsuuruinen unelma.

Samansuuntainen kehitys on havaittavissa Porissa avautuvilla asuntomessuilla. Toimittaja Auri Häkkinen ja arkkitehti Kaisa Vepsäläinen esittelevät ja arvioivat tämän viikon printti-Rakennuslehdessä messujen antia. Porista puuttuu ökyily: omakotitalot ovat kooltaan ja arkkitehtuuriltaan maltillisia. Tärkeintä on toimivuus niin asunnoissa kuin asuntoalueella.

Kuten yleensäkin, markkinoilla pärjäävät ne valmistajat, jotka ymmärtävät asiakkaiden muuttuvat toiveet. Niitä ja asumisen yleisiä muutoksia on syytä tarkkailla, jotta tärkeä rakentamisen osa-alue säilyy elinvoimaisena.

Keskustelu artikkelista: 12 kommenttia

  • Uusimpienkin ja myös nuoria koskeneiden tutkimusten mukaan edelleen 3/4 suomalaisista haluaa asua omassa omakotitalossa.

    Vastaa
  • Kyselytutkimukset ja todellisuus tämän asian suhteen menevät yhä enemmän ristiin. Ihmiset sanovat haluavansa omakotitalon, mutta todellisuudessa valitsevat yhä useammin kerrostalon.

    Vastaa
  • Joka ainoa viimeaikainenkin kysely on kertonut, että suomalaisten enemmistön ihanneasumismuoto olisi omakotitalo, jos sellaisessa asuminen OLISI MAHDOLLISTA. Eli suurimmalle osalle ei ole, koska nämä ovat kalliita ja fyrkat riittävät vain kerrostalokaksioon. Miksi Kivistö siis vääristelee ja antaa ymmärtää asian olevan jotenkin toisin?

    PS. Ja sitten nämä samat spedet vielä lässyttävät ääni väristen jostain valemedioista… 😀

    Vastaa
  • Useiden asioiden kohdalla toiveet ja todellisuus eivät kohtaa, raha ratkaisee. Vain harva haluaa asua kerrostalon yhä pienevissä vuokra-asunnoissa. Kuitenkin vallitseva politiikka, säädäntö ja esim Helsingin asuntostrategiat tähtäävät tähän.

    Vastaa
  • AAP rakentaa laatua

    Kokemuksella; 1. sukupolven junatuoma mieluummin ajaa HML/Lahden korkeudelta töihin PK seudulle kuin kärvistelee siinä 35,5m2 kaksiossa jonkun ihanaa ”pöhinää” sisältävän kusenpolttaman juna-aseman vieressä jolla pääsisi katselemaan ”lisää pöhinää” keskustaan alta puolen tunnin.

    Mut toki jokaisella on oma mielepiteensä, itse kulutan dieselmoottoria ja kumipyöriä jatkossakin moottoritiellä. Siinä pääsee parhaalle tuntipalkalle toistaiseksi.

    Sitä en tiedä mistä työntekijät saadaan pk-seudun ”paskahommiin” pian, kenelläkään heistä kun ei ole varaa enään asua kehä 3:n sisällä..

    Vastaa
    • ”itse kulutan dieselmoottoria ja kumipyöriä jatkossakin moottoritiellä. Siinä pääsee parhaalle tuntipalkalle toistaiseksi.”
      Ota aikajänteeksi 20v ja laske paljonko olet todellisuudessa ”tienannut”.

      Vastaa
      • Onhan tuollakin tienaaminen mahdollista. Riippuu siitä, kuinka pitkiä matkoja joutuu ajamaan ja mitä asumisestaan maksaa.

        Vastaa
      • PS. Niin ja huomaa myös tuo alkuperäisen kommentoijan ”toistaiseksi”.

        Vastaa
        • Verottajan hyväksymä kilometrikorvaus on 0,42€/km. Käytetään sitä kun aletaan laskemaan paljonko ”tienaa” kun ostaa vähän kauempaa asunnon. Lahdesta Helsinkiin on matkaa n. 100km/suunta eli 200km/pv, 1000km/vko, 4000km/kk, 40 000km/vuosi (10kk tehollista työtä), 800 000km/20v.
          800 000×0,45=360 000€. Käytetty aika n. 8000h.
          Minun laskuopilla asunto Lahdessa ja työpaikka Stadissa on typerintä mitä voi tehdä. Vietä siinä sitten laatuaikaa perheen kanssa kun päivittäinen työaikasi on n. 11h.
          Voit alkaa viisastelemaan Saksasta tuotolla halvalla autolla ja on se työmatka Stadilaisillakin mutta perusjuttu ei muutu mihinkään.
          Minun työmatka on 10km ja 13min.

          Vastaa
          • AAP rakentaa laatua

            Työmaatoimihenkilönä tulee huomioida myös se että sehän on aivan tähdistä kiinni että missä työnantajalla on urakat.
            Vaihteluvälit PK-seudulla asuneenakin olivat työmatkoissa väliltä 2,5km-80km.

            Jos kaikki vaikka Lahdentien varrelta Järvenpään pohjoispuolelta pitäisi saada asumaan kehien sisäpuolelle, ei siitäkään mitään tulisi.
            Kämppiä pitäisi painaa vielä älyttömästi enemmän, ja ainakin itse olen niin änkyrä että en vaihtaisi kuin aseella enään asumismuotoa kerrostaloon lähiöön…

            Eli puolensa ja puolensa.

          • +1

            Mitä AAP tossa uudemmassa kommentissaankin sanoi. Ja mulla puolestaan työmatka on ~1/2h Helsingissä kehäykkösen sisältä omakotitalosta Vallilaan julkisilla (~10km teitä myöten, linnuntietä about 6km+), joten en mä nyt kyllä TÄTÄKÄÄN ihan mahottoman pahana pitäis. Mutta kukin tyylillään, eikä muakaan kyllä lähiöistä puheenollen sais enää IKINÄ takas kalliolaiseen kusenpolttamaan reikään seinässä – ja varsinkaan, kun se ympäristö lieveilmiöineen on mitä on – kun mä siellä jo ennen tätä kerkisin sen abt. kolkytä vuotta asua.

            Mutta kukin tyylillään tosiaan 😉

          • Mutta kun normaali palkansaaja ei voi PK-seudulla asua siedettävästi (eli muussa kuin kerrostalossa). Tosin liikuvassa työssä (eli työmaatoimihenkilöt) PK-seudulla työmatka on helposti 30-60min suuntaansa… RKM ei taida ymmärtää, että rakennusalalla se työmatka on aina sen 13min/ sivu. Itse olen ajanut 100km / sivu työmatkaa nyt kohta 10 vuotta, ajopäiväkirjan mukaan kustannus km kohden noin 0,16€/km. Tähän kun laskee mukaan rakennusalan tossurahan ja verotuksessa täysimääräisen erityisalojen työmatkavähennyksen niin eipä paljon omasta pussista rahaa mene. Ja kotipihasta kotipihaan aika on noin 10,5h. Ajoaikana voi hoitaa työpuheluita ja nollata työasiat päästä, näin on parempi viettää laatuaikaa perheen kanssa, kun työ asiat on jo poissa mielestä. Mutta tosiaan, jokainen tyylillään…

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia