Kokeile kuukausi maksutta

Suomen energiaomavaraisuuden uudet perustukset on luotava nyt

Tietoa kirjoittajasta Jani Vahvanen
Toimitusjohtaja, Schneider Electric Finland oy
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennukset käyttävät noin 32 prosenttia Suomen energiankulutuksesta ja tuottavat kolmanneksen kaikista hiilidioksidipäästöistä. Hiilineutraalius on globaali haaste, ja Suomen hallitusohjelmassa sen saavuttaminen on asetettu vuoteen 2035. Tavoitteeseen pääsemiseksi Suomessa on rakennusten energiajärjestelmiin ja niiden elinkaaren aikaiseen käyttöön tehtävä merkittäviä muutoksia.

Perinteiset tavat eivät enää riitä. Korkeamman energiaomavaraisuuden varmistamiseksi Suomessa tarvitaan mittavia ratkaisuja ja suuria päätöksiä. Pystymme suhteellisen joustavasti korvaamaan energiantuonnin häiriöitä, mutta parempi energiaomavaraisuus edellyttää Suomelta merkittäviä satsauksia erityisesti uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen.

Fossiilisten energiamuotojen korvaaminen uusiutuvilla on pitkäjänteinen prosessi, jossa pieniä askeleita ei aivan helposti soviteta suuriksi harppauksiksi. Vaikka haluaisimme välittömästi loikata pelkän suomalaisperäisen tuulivoiman käyttäjiksi, vaatii esimerkiksi yksittäisen tuulivoimapuiston perustaminen valtavasti työtä aina kuntien päätöksenteosta infrastruktuurin rakentamiseen. Muutoksen nopeuttamiseksi kannattaa kiinnittää katse myös olemassa olevan, jo rakennetun infrastruktuurin energiajärjestelmiin.

Energiankäytön pienentäminen on joustavin tapa parantaa energiaomavaraisuutta. Erityisesti se koskee isoja kiinteistöjä. Aurinkopaneelit ja maalämpö ovat tulevaisuuden parhaita sijoituksia, ja energiaa säästävä kiinteistöautomaatio on niille erinomainen aisapari.

On tärkeää ymmärtää, että kun energian tuottotavat muuttuvat perinteisiä energialähteitä huomattavasti vaikeammin ennakoitaviksi, kiinteistöjen energiajärjestelmiltä vaaditaan aivan uudenlaisia ominaisuuksia. Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen haasteena on sähköntuotannon epätasainen jakaantuminen eri ajanjaksoilla. On tilanteita, jolloin energiankulutusta on pienennettävä, kun markkinoilla ei ole riittävästi aurinko-, tuuli- tai vesivoimaa tarjolla. Ylijäämäsähkön varastointi on myös ratkaistava tilanteessa, jolloin hetkellinen tuotto ylittää kulutuksen.

Suomessa on toteutettu useita kohteita, joissa yllä kuvatut haasteet on onnistuttu ratkaisemaan. Jo toteutetut hankkeet osoittavat, ettei uusien teknologioiden käyttöönotto ole sen kalliimpaa kuin perinteinenkään rakentaminen. Älykkäät energiajärjestelmät tuovat merkittäviä säästöjä muun muassa pienemmän energiankulutuksen myötä, ja näin ollen investoinnit maksavat itsensä nopeammin takaisin.

Uusia teknologioita on otettava käyttöön paitsi uudisrakentamisessa myös olemassa olevan rakennuskannan modernisoimisessa. Suomessa on noin 230 000 kuntien, valtioiden ja kiinteistönomistajien vastuulla olevaa kaupallista kiinteistöä, jotka voisivat älykkäitä ratkaisuja hyödyntämällä säästää lämmitykseen, jäähdytykseen ja valaistukseen käytettävää energiaa.

Kiinteistönomistajien kannattaakin olla aktiivisesti mukana, kun rakennushankkeiden uusista teknologioista päätetään, sillä emme voi päästä hiilineutraaliustavoitteeseen ilman, että kiinteistöt muuttuvat. Perinteisiin urakointimalleihin verrattuna kiinteistönomistajan rooli on erittäin keskeinen, kun rakennushankkeiden uusista teknologioista päätetään.

Teknologia mahdollistaa muutoksen: keinoja on, jos on tahtoa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Suomen energiaomavaraisuuden uudet perustukset on luotava nyt”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat