Asunnoista on huutava pula suurissa kaupungeissa, ja asuinkerrostalojen rakentamisvauhti hipoo ennätyksiä. Samaan aikaan vanhoja toimistorakennuksia jää tyhjilleen, kun vuokralaiset muuttavat uusiin tiloihin uudistuvan työkulttuurin vaatiessa uudenlaisia tiloja.
Tilanne ei ole uusi – esimerkiksi pääkaupunkiseudun vanhoista tyhjiksi jäävistä toimistotaloista on uutisoitu jo vuosia.
Tyhjät toimistotalot ovat omistajilleen suuri kuluerä, sillä niissä on ylläpidettävä riittäviä sisäilmaolosuhteita, jotta rakennus pysyy kunnossa. Tämä voi tarkoittaa kymmenien tuhansien eurojen energiamaksuja pelkästään yhden toimistorakennuksen osalta.
Ratkaisuksi tyhjiin toimistotiloihin on ehdotettu käyttötavan muutoksia. Vanhat toimistotilat voisivat periaatteessa toimia esimerkiksi asuinrakennuksina tai hotelleina.
Mikä vaikeuttaa tyhjän toimiston hyödyntämistä asumiseen?
Aina käyttötavan muutosta ei ole yksinkertaista toteuttaa, sillä toimistotaloja kaavoitettaessa kriteerit esimerkiksi melun, ilmansaasteiden ja maaperän puhtauden osalta voivat erota asuinrakennuksille asetetuista raja-arvoista. Tällöin esimerkiksi vilkkaan moottoritien viereen voidaan kaavoittaa toimistorakennuksia, mutta asumiseen ne eivät kelpaa.
Erilaisten kaavoitusperiaatteiden lisäksi myös rakennusten käyttöprofiili on varsin erilainen: toimistoissa ollaan päivisin ja asuinrakennuksissa illasta aamuun, joten käyttötavan muutos vaatii paljon muutoksia myös talotekniikan osalta.
Lisäksi toimistorakennusten pohjista on usein hankalaa suunnitella tilatehokkaita asuinpohjia, sillä toimistojen pohjat ovat usein syviä, jolloin asuinhuoneistoista tulee helposti pimeitä. Asuinhuoneisiin vaaditaan myös avattavat ikkunat, joita toimistorakennuksessa ei välttämättä ole ollenkaan.
Talotekniset ratkaisut löytyvät luovuudella perinteisten ratkaisujen ulkopuolelta.
Innovatiivisella suunnittelulla vanhoista toimistorakennuksista on mahdollista saada toimivia asuinrakennuksia − jopa keskimääräistä asuinrakentamista laadukkaammin. Tämä vaatii muutettavien toimistorakennusten valitsemista siten, että ne täyttävät asuinrakennuksille asetetut ympäristökriteerit muun muassa melun, hiukkaspäästöjen ja maaperän puhtauden osalta.
Lisäksi muutettavien toimistokohteiden tulisi sijaita joko asumisen ja kauppapaikkojen yhteydessä tai toteuttaa muutokset useammalle vierekkäiselle toimistokohteelle, jotta alueelle saadaan elämää myös ilta-aikoihin.
Toimistorakennusten kerroskorkeus on usein korkeampi kuin asuinkerrostaloissa ja ikkunapinta-alaa on paljon. Lisäksi toimistorakennuksissa on jo valmiiksi jäähdytysjärjestelmä, jolloin suurten ikkunapintojen läpipäästämä auringon lämpösäteily ei aiheuta ongelmia kesäaikaan. Toisaalta suuret ikkunapinnat vaativat energiatehokkaita ratkaisuja, jotta talviaikaan lämpöhäviöt eivät ole liian suuria. Vanhemmissa toimistokohteissa voi olla tarpeen vaihtaa ikkunat, jolloin niiden valinnassa voidaan huomioida energiatehokkuuden lisäksi ääneneristävyys.
Kaikkien suunnittelualojen yhteistyön tuloksena pystymme muuntamaan tyhjäkäytöllä olevat tilat hyötykäyttöön. Parhaimmillaan saamme muunnettua vanhasta, tyhjillään olevasta toimistorakennuksesta normaalia laadukkaamman asuinrakennuksen.
Käyttötapamuutosten toteuttamiseksi tarvitsemme laaja-alaista osaamista sekä luovia ratkaisuja maankäytön suunnitteluun, arkkitehtuuriin, talotekniikkaan ja rakennetekniikkaan.
Mitä enää odotamme?
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Tyhjät toimistot tuhlaavat energiaa”
Helsingissä odotetaan täydennysrakentamisen maankäytön strategiaan muutoksia, yleisperiaate on että toimistojen määrän on pystyttävä samana.
Päättäjät luonnollisesti edellyttävät että virkamiehet noudattavat tätä yleisperiaatetta, ainakin virkamiehet mielellään tulkitsevat ohjeen sitovaksi.
Kiinteistön omistajalla on hyvin harvoin mahdollisuutta tarjota toimistorakentamiseen soveltuvaa kehityskohdetta, ainakaan samalta alueelta.
Näkökulmaa pitäisi laajentaa, näyttää siltä että uudet toimitilat pyritään rakentamaan klustereissa uusille kiinnostaville alueille eikä hajanaisesti ympäri kaupunkia.