Kokeile kuukausi maksutta

Vesihuoltoalalle tarvitaan SOTE-uudistus

Tietoa kirjoittajasta Riku Vahala
Vesihuoltotekniikan professori, Laitoksen varajohtaja, Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos, Aalto-yliopisto
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset
Blogi-ikoni_w300
ROTI 2015 kokoaa yhteen yli 90 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Valtiolle, kunnille ja toimialalle esitetään laajalla skaalalla yli 130 suositusta.

Suomessa on liikaa pieniä vesilaitoksia. Maamme noin 1 500 laitoksesta reilut toistatuhatta työllistää vain muutaman hengen, jos sitäkään. Pienten yksiköiden pyörittäminen vaatii laajapohjaista osaamista, jota monestakaan paikasta ei valitettavasti löydy. Isoilla laitoksilla työntekijät voivat paremmin ylläpitää omaa erikoisosaamistaan, joten yksiköiden toimintavarmuus ja palvelutaso ovat niissä varmemmalla pohjalla. Silmiinpistävää on, että maassamme on luvattoman paljon vesiepidemioita väkimäärään suhteutettuna. Se johtuu osittain juuri osaamisvajeesta.

Vesihuoltolaitosten määrä on suuri myös muissa Pohjoismaissa. Norjassa väestö on jakaantunut ympäri vuoristoista maata ja pieniä puhdistuslaitoksia on sadoittain. Ruotsissa asukkaat on Suomea vähemmän ripoteltu pitkin maita ja mantuja, joten verkostoja on asiakaslukuun nähden vähemmän kuin meillä. Tanskassa laitoksia on yhdistynyt kuntaliitosten myötä.

Yksi ääripää Euroopassa on Skotlanti: koko maasta löytyy vain yksi vesilaitos, vaikka väkiluku on Suomen luokkaa. Miksi emme siis selvittäisi myös keskitetyn ratkaisun toimivuutta? Tehdään vesihuoltoalan sote-uudistus ja harkitaan ennakkoluulottomasti jopa yhden vesilaitoksen mallia!

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Vesihuoltoalalle tarvitaan SOTE-uudistus”

  1. Tässä on taas yhden professoritason ajatus, joka on täysin irti kentan arkitodellisuudesta. Varmaan tuolla tasolla on mukava ajatella yhtä ja suurta laitosta, jopa koko valtakunnallista. Siitä olisi sitten varsin lyhyt askel ylikansallisiin käsiin, jolloin pääsisimme kaikki suursijoittajien lypsylehmiksi. Mikänän olisi silloin huoltovarmuutemme tai kriisinkestokykymme. Pitäisi kyetä vähän laaja-alaisempaan ajatteluun ennenkuin menee möläyttelemään julkisuuteen tällaista.

  2. Laadukas vesihuolto on hyvinvointivaltion tärkeä palvelu siinä, missä esim. terveydenhuoltokin. Yhden valtakunnallisen vesihuoltolaitoksen hallintomalli on kiinnostava keskustelunavaus. Näin saataisiin yhdenvertainen ja yhdenhintainen palvelu kansalaisille. Nykyisinhän suuret vesilaitokset voivat hyvin ja tilittävät merkittäviä summia vesi- ja jätevesimaksuina kerättyjä rahoja omistajilleen. Pienet kunnat ja vesilaitokset taas joutuvat subventoimaan vesihuollon laitosten investointeja verovaroistaan. Edellisen kirjoittajan mainitsemat uhkakuvat ovat varmaan totta, mutta ei tässä muutenkaan missään Impivaarassa enää eletä.

  3. Yhdistymisien tase kikkailut tulee vain käyttäjille kalliiksi, näin saadaan yhdistetyt vesiyhtöt entistä isommin velkaantumaan, ja hinnoittelua joudutaan tarkistamaan ylöspäin koska tulosvaatimukset myös nostettava tasolle joka vastaa velkaantumista. Ainoa hyötyjä on kaupunki, jonka omistuksessa vesi yhtiö on ollut, se kuitaa miljoonat ja saa lainoistaan kohtuulliset takuu prosentit.
    Ja kaupungin tase taas pullistelee yhtenä tilikautena ylijäämää. Edullisin olisi pienillä yhtiöllä,tilata asiantuntijoilta kuntotarkistus ja suunnitelma, ja toimia sen mukaisesti, niin olennaisesti uhkat voistaisi torjua. Kun vielä kunnallisella toimijalla on hallinnon sopeutttaminen uuteen yhdistyneseen tilanteeseen taloudellisesti täysi mahdottomuus – valittetavasti. Se viiden vuoden karanteeni irtosanomissa ja pahimmillaan se aika ei riitä, edes uuden hallinnon suunnitteluun.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Riku Vahalahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/riku-vahala/