Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2010 siilokorttelia koskevan asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa sekä siilojen säilyttämisen että siilojen purkamisen ja uudisrakennuksen rakentamisen siilojen tilalle. Sen sijaan siilojen vieressä oleva valssimylly on kaavassa merkitty suojeltavaksi rakennukseksi.
Kaavaratkaisu antaa mahdollisuuden rakentaa 17-kerroksinen ja 3 400 kerrosneliömetrin suuruinen uudisrakennus siilojen paikalle, kiinni suojeltuun valssimyllyrakennukseen.
Kaupunki ei halunnut tehdä kaavaan siilojen osalta suojelumerkintää, koska se sitoisi liiaksi niiden mahdollista uusiokäyttöä. Kaupunki esittää kuitenkin näkemyksenään, ettei sillä ole intressiä purkaa siiloja, vaan löytää niille hyötykäyttöä.
Museovirasto on puolestaan omissa lausunnoissaan todennut valssimyllyn ja siilojen muodostavan yhdessä maakunnallisesti merkittävän rakennusryhmän. Myös hallinto-oikeus havainnoi omassa katselmuksessaan, että siilot ja mylly muodostavat muusta ympäristöstä selvästi erottuvan ja kokonaisuudeksi ymmärrettävän rakennusryhmän.
Hallinto-oikeus katsoo päätöksessään, että siilorakennuksella on sellaista kulttuurihistoriallista arvoa ja kaupunkikuvallista merkitystä, että sen purkaminen olisi maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyn rakennetun ympäristön vaalimisen ja rakennettuun ympäristöön liittyvien erityisten arvojen hävittämiskiellon vastaista. Siten asemakaavan muutos on maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjen asemakaavan sisältövaatimusten vastainen, kun siihen ei ole otettu siilorakennuksen suojelemisen turvaavia kaavamääräyksiä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Hallinto-oikeus haluaa suojella Mikkelin siilot kaavalla”