Eero Heliövaara haukkui ”sementtimonopolit”
Tänään tuloksensa julkaisseen SRV:n toimitusjohtaja Eero Heliövaaraa ihmetyttää, että vaikka kaikki muut kustannukset joustavat, niin sementtipohjaisissa tuotteissa ja erityisesti joissakin laasteissa hinnat ovat edelleen nousseet 8 prosenttia. ”Rakennusmateriaaliteollisuuden keskittyminen on ollut huono asia ja on johtanut tällaiseen monopolistiseen hinnoitteluun.”
Tänään tuloksensa julkaisseen SRV:n toimitusjohtaja Eero Heliövaaraa ihmetyttää, että vaikka kaikki muut kustannukset joustavat, niin sementtipohjaisissa tuotteissa ja erityisesti joissakin laasteissa hinnat ovat edelleen nousseet 8 prosenttia. "Rakennusmateriaaliteollisuuden keskittyminen on ollut huono asia ja on johtanut tällaiseen monopolistiseen hinnoitteluun."
SRV teki syksyn suhdanteisiin nähden hyvän tuloksen viime vuonna, vaikka viimeinen neljännes notkauttikin selvästi senkin liikevaihtoa ja asuntoja jäi käsiin erityisesti Baltiassa. Projektinjohtourakoitsijan paineita on helpottanut rakennuskustannusten lasku 10 prosentilla. Tälle keväälle Heliövaara odottaa ainakin SRV:n omissa hankkeissa vielä 20 prosentin rakennuskustannusten laskua. ”Tämä tapahtuu koko rakentamisketjussa, sillä ylikuumeneminen aiheutti epätervettä hintakehitystä koko rakentamisprosessiin. Nyt on erinomainen hetki purkaa niitä.”
SRV:n ainoa murheenkryyni oli oma asuntotuotanto, jossa ei näy tänä vuonna Heliövaaran mukaan valoa. Yritys teki asunnoista miljoonan euron alaskirjauksen. Se kohdistui yksittäisiin kohteisiin, joista merkittävin oli Baltiassa, jossa hinnat ovat tippuneet jopa 35 prosenttia. Päänsärkyä aiheuttaa myös Viipurin Papulan 30 asunnon kohde, joka on ehdollisella kaupalla periaatteessa jo myyty eteenpäin venäläiselle telakkayhtiölle Oslo Marinelle, mutta rahoja ei ole näkynyt. Helsingissä paljon keskustelua herättänyttä Leppäsuon tonttia Heliövaara ei pidä kuitenkaan ongelmana. Asunnot valmistuvat syksyllä, ja jos ne eivät ole siihen mennessä menneet kaupaksi, niin SRV voi harkita jopa niiden väliaikaista vuokraamista.
Hyvien keskusta-asuntojen vuokratuotot ovat Heliövaaran mukaan ihan kohtuulliset eikä hän usko isoihin hintojen laskuihinkaan.
Venäjällä SRV:llä oli Heliövaaran mukaan onneakin mukana, koska Pietarin hanketta ei ehditty aloittaa. Siihen on toki sidoksissa 50 miljoonaa euroa. Moskovassa SRV:llä olisi halua käynnistää Mitichin kauppakeskushanke maaliskuussa, koska vuokralaisia siihen olisi kyllä tulossa. Ongelmana on kuitenkin saada hankkeelle sijoittajaa. Siksi SRV on varautunut tekemään hankkeen lykkäyspäätöksen.
”Rahoituskriisi iski Venäjälle kovasti, mutta meidän tarkoituksemme on pysyä siellä”, Heliövaara sanoo.
Kotimaassa SRV:n toimitilarakentaminen teki historiansa parhaan tuloksen. Markkinatilanne on haastava eikä Heliövaara usko, että edes kaikki SOK:n ja Keskon suunnitelmat toteutuvat. Musiikkitalon ja Stockmannin laajennuksen lisäksi SRV on kuitenkin saanut uusina töinä Vierumäen hotellihankkeen ja ison Anttilan logistiikkakeskuksen rakentamisen Keravalle.
Heliövaaran mukaan SRV tekee vuonna 2009 selvästi positiivisen tuloksen, vaikka liikevoitto ja liikevaihto laskevatkin. Yritys ei hae kasvua vaan kannattavia, varmoja hankkeita, joihin ei sitoudu liiaksi pääomia. Tämä merkitsee henkilökunnan määrän laskua 20 prosentilla. ”Työllisyyssyistä uusia projekteja ei oteta.”
Heliövaaran mukaan SRV aikoo olla täysillä mukana kasvavilla rakentamisen alueilla, kuten korjausrakentamisessa ja infrarakentamisessa, johon se lähti mukaan jo Kampin keskuksen louhintojen myötä. Tavoitteena on kuitenkin keskittyä louhintaosaamiseen ja lähteä laajempiin hankkeisiin kumppanuuksien kautta.
Lue tarkemmin SRV:n viime vuoden luvuista oheisesta Rakennuslehden uutisesta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Eero Heliövaara haukkui ”sementtimonopolit””
Ihan tiedoksi Eero, asiakas maksaa tuotteiden hinnan, ei se rakentajalta ole pois. Kyllähän joku muukin kuin srv saa tulosta tehdä..
Asiakas, eli veronmaksaja, taitaa maksaa nyt jopa kahteen kertaan. Lehtitiedot kertovat, että sementtiyhtiöiden valitus päästökaupan raskaudesta kuultiin. Ne saivat mittavat ilmaiset päästöoikeudet. Niitä on voitu myydä hyvään hintaan, koska tuotanto on laskenut reippaasti ja kaikkia päästöoikeuksia ei tarvitakaan. Tämä taitaa tosin koskea montaa muutakin energiavaltaista teollisuudenalaa. Fortumin ilmaisrahat menevät sentään Suomeen eikä Irlantiin, mikä tosin on laiha lohdu ylisuuren sähkölaskun maksajille.
Miksi urakoitsijat haluavat säädellä toimijoiden hinnoittelua
ja liiketoimintaa? Hintakilpailuahan saadaan eri materiaalien välisestä kilpailusta. Ei kaikkea tarvitse aina betonista rakentaa. On olemassa muitakin tapoja rakentaa. Todellinen kehitys tapahtuu materiaalien välisellä kilpailulla, ei betonikuution hintaa laskemalla.
Monopolit ja niiden seuraukset aiheuttavat ne, jotka haluavat toteuttaa asioita aina samoilla ratkaisuilla, menetelmillä ja materiaaleilla. Suutarit todellakin pysykööt lesteissään
En kai minä mitään salaisuutta kerro, kun sanon mistä on kyse. Ei ne siellä Irlannissa ja Ranskassa kuuntele suomalaisjohtajilta sellaisia selityksiä kuin lama ja markkinoiden romahdus. He vaativat saman rahamäärän kuin ennenkin ja mielellään jopa enemmän. Jos tähän ei pystytä, niin vaihdetaan sellaiset miehet jotka pystyvät. Jos myynti laskee, niin silloin ainoa keino saman rahamäärän keräämiseen on hinnan nosto. Mitä keskittyneemmät markkinat ovat sitä helpommin tämä käy. Tätä sanotaan markkinataloudeksi eikä sen ääripäätä turhaan sanota monopolikapitalismiksi. Kyllä ne grynderitkin saman tekevät, jos saavat huipputontin rakentaakseen alueella jossa ei ole kilpailijoita. Silloin hintaa eivät määrää todellakaan kustannukset vaan ahneus puhtaimmillaan.
Sementtikauppa on kyllä Suomessa jokseenkin kieroontunutta. Sementin hinta on yksi suurimmista salaisuuksista jota betonifirma ei uskalla kertoa mistään hinnasta toiselle firmalle. Jokainen luulee saavansa sementtiä halvemmalla kuin kilpailija ja pelkää hinnan nousevan jos kilpailija tietää mitä sementti toiselle. Jostain kumman syystä eräs sementtifirma ei ole asiasta yhtään pahoillaan.
Rakennusalalla on aikaisemminkin harrastettu monopoleja ja kartelleja, itseasiassa nykyisessä sementtikaupassa on mukana samoja henkilöitä jotka ovat niitä ovat aikaisemmin tehtailleet. Kassakaapeista löytyisi varmasti hyvin mielenkiintoisia sopimuksia jos niitä vähän pengottaisiin…
Poimin viime syksyn Rakennuslehdestä kaksi aiheeseen liittyvää uutista:
Finnsementti lähestyi viime viikolla asiakkaitaan kirjeellä, jossa se kehotti niitä varautumaan ensi vuonna vielä tätä vuotta korkeampiin hinnankorotuksiin. Tänä vuonna sementti kallistui jo yli kymmenen prosenttia, joten myös ensi vuoden korotukset ovat kaksinumeroisia prosenttilukuja.
Betoniteollisuudessa ollaan asiasta huolissaan. Tämänhetkisessä, laskevassa suhdannetilanteessa korotuksia on vaikea siirtää hintoihin, joten lisälasku sementistä lankeaa pitkälti betoniyritysten maksettavaksi. Finnsementti perustelee kirjeessään korotustarvetta omien raaka-aineidensa ja energian hintojen nousulla.
Toinen uutinen:
Ei ole sattuma, että suomalaisen teollisuuden sementintuontihankkeen käynnistäjä on Lujabetoni, sillä se hermostui Finnsementille jo vuonna 2005. Reikäbetonin oston jälkeen se huomasi maksaneensa sementistä kalliimpaa hintaa kuin tämä pienempi asiakas. Lujabetonin Kilpailuvirastolle tekemän valituksen mukaan halvemmasta hinnasta olivat nauttineet ne yritykset, jotka olivat potentiaalisimpia tuontisementin käyttäjiä.