Helsingin ratapihan ahtaus johtuu kahdesta perustekijästä: välityskyvyn rakenteellisesta puutteesta ja ohjausjärjestelmän yli-ikäisyydestä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana junamäärät ovat kasvaneet noin 40 prosenttia ilman, että ratapihan välityskykyä olisi kasvatettu. Selvityksessä painotetaan, että ratapihan ahtaudesta johtuvat ongelmat jatkuvat, kunnes kapasiteettia saadaan lisättyä, esimerkiksi Pisara-radan toteuttamisella. Ohjausjärjestelmän uusiminen kestää noin 10 vuotta, ja sen kustannusarvio on lähes 100 miljoonaa euroa.
Pääosa raideliikenteen talviongelmista aiheutui selvityksen mukaan kuitenkin pääkaupunkiseudun poikkeuksellisen kovasta lumentulosta ja pitkästä pakkasjaksosta, jotka toivat ongelmia muun muassa kalustolle ja vaihteille.
Viime talven kokemusten perustella Liikennevirasto ja VR Group sopivat lukuisista rautateiden kunnossapitoa ja liikennöintiä parantavista toimenpiteistä talveksi 2010-2011. Näiden kustannukset ovat noin 3 miljoonaa euroa. Suuri osa toimenpiteistä on jo toteutettu, ja loputkin saadaan tehtyä huhtikuun 2011 loppuun mennessä. Lisäksi VR Group toteutti ennen talvea laajan ennakkovarautumisohjelman. Kaluston talviluotettavuuden parantamiseen investoitiin lähes 6 miljoonaa euroa.
Matkustajainformaation parantaminen on pitkään ollut keskeinen Liikenneviraston ja VR:n yhteinen tavoite ja yhteistyön painopiste. Sen kehittämistä jatketaan edelleen.
Nykyinen rahoitus riittää vaadittuun palvelutasoon normaalitalvina
Selvityksen mukaan raideliikenteen ongelmissa ei ole kyse vain päivittäisen talvihoidon ja liikenteen ohjauksen ongelmista, vaan pitkäjänteisen päätöksenteon puuttumisesta. Koko rataverkon kunnon ylläpito ja päivittäinen hoito on vaikeutunut vuosien myötä vähitellen, kun määrärahojen reaalinen taso suhteessa palvelutasovaatimuksiin on laskenut.
Nykyisellä rahoituksella Liikennevirasto pystyy ylläpitämään vaaditun palvelutason normaalitalvina, mutta tämän ja viime talven sääolot alkavat edellyttää liikenteen rajoittamista.
Selvityksen mukaan lähiliikennekaluston uusiutumista on nopeutettava kaluston käyttövarmuuden parantamiseksi. Päätökset uudesta junakalustosta tekee Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, jossa VR Group on vähemmistöosakkaana.
Liikenneministeri Vehviläinen ei ole kaikilta osin tyytyväinen selvitykseen
Liikenneministeri Anu Vehviläinen kertoo haluavansa vielä jatkokeskusteluja Liikenneviraston ja VR:n kanssa raideliikenteen viimeaikaisista ongelmista.
Vehviläinen sanoo STT:lle pitävänsä ymmärrettävänä, että VR ehdottaa junavuorojen vähentämistä aikatauluissa pysymiseksi . Hän ei ole kuitenkaan tyytyväinen selvitykseen matkustajien informoinnin ja kohtelun osalta. Tältä osin ei ministerin mukaan ole kyse rahan puutteesta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Liikennevirasto ja VR pohtivat talvien junaliikenteen määrän vähentämistä”
Pitäisikö junaliikenteessä siirtyä jälkiaikatauluihin? Julkistetaan netissä aina seuraavana päivänä toteutuneet junien ajalliset kulut! — Liikemiesystäväni on aina käynyt lennon laskeutumisen jälkeen tekemässä reklamaation, jos lento ei ole laskeutunut aikataulussa. Ostetun aikataulullisen matkan tuote ei ole lento, junamatka tms, vaan perilletuloaika. Asiakas maksaa perilletuloajasta. Eihän hän voi työpäiväänsä, kokoustaan, jatkomatkaansa jne järjestää muodossa ”jos liikennevälineyhtiö suo…”. Tai: ”Seuratkaa netistä, milloin voin ehkä tulla töihin, kokoukseen…”
Tavallisen tallaajan täytyy sitten ilmeisesti ostaa helikopteri. Jos junavuoroja vähennetään ensi vuonna ruuhka-aikoina, niin työmatkat omalla autolla lisääntyvät. Saadaan lopultakin ruuhkat tänne tuppukylään. Eli kaikesta päätellen VR on valjastettu myös tähän ruuhkavero-kusetukseen.
Olenko lukenut euroja oikein? Pisara-radan hintalappu = 700 – 800 Me? Toisaalta suomalaiset heittävät ruokaa roskiin vuodessa 500 Me:n edestä. Kauppa lisäksi noin 250 Me:n edestä. Roskiin ruokaa vuodessa yhteensä 750 Me:lla Voisimmeko oikein syömällä kustantaa ilman erillisiä veroeuroja Pisaran joka vuosi?