Rakennustuote Esko Kukkonen 13 kommenttia

EU voi kieltää materiaalien M1-päästöluokituksen- halpatuonti uhkaisi terveyttä

EU voi kieltää Suomessa toimivaksi osoittautuneen materiaalien päästöluokitus M1:n ja tilalle tulisi paljon löysempi päästöjen ilmoitus CE-merkinnässä. Kilpailun vapaus uhkaa siis mennä terveyden edelle.

Viime viikolla kävi ilmi, että EU:n komissio pyrkii tekemään toimenpiteitä, joilla saatetaan huonontaa sisäilmaa Suomessa ja koko Euroopassa. Se on valmistellut rakennustuoteasetuksen nojalla annettavan delegoidun säädöksen rakennustuotteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) sisäilmaan vapautuvien päästöjen ilmoittamisesta CE -merkinnällä. Tämä tulisi korvamaan nykyisin useassa eri maassa käytössä olevat rakennusmateriaaleista peräisin olevien päästöjen luokitukset, meillä M1-luokituksen. Nämä päästöluokitukset eivät olisi tämän jälkeen mahdollisia, vaan korvautuisivat CE merkillä.

Komission ehdotuksessa VOC-yhdisteille asetetut raja-arvot ovat oleellisesti korkeampia kuin nykyisin käytössä olevat vaatimukset. Ne perustuvat pääosin muokattuihin työhygieenisiin LCI-raja-arvoihin. LCI tarkoittaa ”lowest concentration of interest”. Komission ehdottamissa vaatimuksissa ei olisi myöskään nykyisin yleisesti käytettyä TVOC–vaatimusta eli vaatimusta haihtuvien orgaanisten aineiden kokonaismäärälle. Se on osoittautunut merkittäväksi näitä päästöjä rajoittavaksi tekijäksi.

Komission ehdotus perustuu materiaalipäästöjen vähentämisen eurooppalaiseen harmonisointityöhön. Tässä työssä laaditussa ehdotuksessa oli TVOC-vaatimus kuitenkin mukana yhtenä tärkeänä keinona varmistaa päästöjen alhaisuus. Se olisi turvannut vähäpäästöisten rakennusmateriaalien kehittämisen jatkossakin. Komission ehdotuksessa tätä vaatimusta ei ole.

Halpatuonnin vaara terveyden kustanuksella

Ehdotettu CE-merkintä avaisi markkinat huonolaatuisille halpatuontituotteille ja tekisi tyhjäksi päästöttömyyteen panostaneiden valmistajien työn. Pahimmassa tapauksessa markkinoille tulevat rakennusmateriaalit voisivat päästää huoneilmaan kymmeniä kertoja nykyistä enemmän orgaanisia epäpuhtauksia.

Kaikkea ei ole kuitenkaan vielä menetetty. Kyseessä on nimittäin vasta komission ehdotus, joka tulee käsittelyyn ns. advisory groupin kokouksessa 22.6. Siellä kansalliset asiantuntijat voivat vaikuttaa asiaan. Todennäköisesti ainakin Suomi, Ranska ja Saksa saattavat vastustaa uudistusta. Huhujen mukaan Ranskalta on tulossa ehdotus, jossa on mukana TVOC vaatimukset. Kemiallisia kokeita täydentävät tärkeät aistinvaraiset hajukokeet eivät taida kuitenkaan olla mukana, eikä myöskään ammoniakkimittaus, kuten meidän kotimaisessa M1- luokituksessamme.

Muuttuuko komission kanta tuon kokouksen jälkeen on kuitenkin täysin hämärän peitossa.

Keskustelu artikkelista: 13 kommenttia

  • Ei käynyt kyllä uutisesta ilmi että millä perusteella tämä varsinaisesti kieltäisi M1-luokutuksen käytön? Jos tuote on CE merkitty ja M1 hyväksytty niin tämä olisi vähän sama kuin mikä tahaansa muu lisäluokitus/sertifikkaati tuotteelle/palvelulle. M1-luokitus ei kuitenkaan käsittääkseni ole lainsäädännöllistä asemaa, eikä tätä ole määritetty rakennusmääräys kokoelmaan, vaan tämä on täysin vapaaehtoinen ja tämä on itsenäisen säätiön omistama. Näkisin hyvänä vaan että jos yleisesti CE merkittyjen tuotteiden päästöjä saadaan vähemmäksi, edes jostain päästä. Rajat ovat kuitenkin sen verta pienet että M1-luokituksesta on vieläkin kilpailuetua.

    Vastaa
    • Olen samoilla linjoilla. M1 on ollut vapaaehtoinen, yksityisen sektorin tuottama luokitus. Nykyisinkin pakolliset minimivaatimukset ovat sitä alemmalla tasolla. EU aikoo tiukentaa joiltain osin pakollisia minimivaatimuksia. Mutta parempaa saa jatkossakin aina tilaaja pyytää ja myyjä tarjota. EU:lla ei taida edes olla valtaa kieltää yksityisiä luokituksia, vaan EU:n perussopimukset, jotka asettavat rajat EU:n lainsäädäntövallan piiriin kuuluville asioille, aika laajalti takaavat oikeuden yksityisen sektorin vapaaseen kilpailuun silloin kun ne toimivat määräysten minimivaatimusten paremmalla puolella. Pakollisten minimivaatimusten muutokset eivät automaattisesti vaikuta mitenkään vapaaehtoisten lisäkriteerien käyttöön, ja jatkossakin voisi tilaaja asettaa esim. TVOC-rajan, joka tulisi täyttyä. Minimivaatimuksia huonompien tuotteiden myynnin EU sen sijaan estää. Vapaaehtoisten luokitusten käyttötarve voisi poistua, jos riittävä taso katsottaisiin saavutettavan ilman vapaaehtoisia luokituksiakin. Jos uusi EU:n asetus olisi turhan väljäksi katsottu joiltain vaatimuksiltaan joissain käyttökohteissa, niissä käyttökohteissa voitaisiin vapaaehtoisin vaatimuksin jatkossakin edellyttää yhä enemmän.

      Vastaa
  • Tämähän on hyvä uutinen. Siis jos harmonisointi tässäkin asiassa vihdoin nytkähtäisi liikkeelle. M1 luokitus on selvä kilpailun este, kuten komissio on todennut. Samalla se on myös törkeä lisäkustannus etenkin kotimaiselle PKT-sektorille. Luokituksen perustana ei ole mikään Suomen ulkopuolella käytetty standardi, joten testaustakaan ei voi ostaa Suomen ulkopuolelta. Lisäksi on muistettava, että testauksen jälkeen luokituksesta on maksettava systeemiä ylläpitävälle taholle erikseen. Ketkä ovat muita laboratoriotestejä ulkomailla teettäneet, tietävät kyllä eron hintatasossa Suomen ja naapurimaiden välillä. Keski-Euroopasta nyt puhumattakaan.

    Tässä näyttää toimittaja ottaneen kritiikittömästi juttuunsa yhtä toimijaa suosivan kannan. Maalailevat ilmaisut ”halpatuonti”, ”uhkaisi terveyttä” jne. kertovat jotain tarkoitusperistä. Eri maissa käytetyistä luokituksista on tehty asiantuntijavertailuja. M1-luokitusta ei tule itsessään pitää huonona. Mutta on ajattelematonta tai puhtaan tarkoitushakuista luoda kuvaa siitä, että mahdollinen korvaava, harmonisoitu järjestelmä olisi turvallisuusriski suomalaisille.

    Vastaa
    • M1-luokitus perustuu, kuten kaikki muutkin Eurooppalaiset päästöluokitukset samoihin kansainvälisiin ISO- ja CEN, EN- standardeihin. Luokituksen vaatiman testauksen voi suorittaa useassa eri laboratoriossa niin Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Itävallassa kuin Belgiassakin. Nimettömän kommentoijan tiedot ovat tältä osin vääriä. Asian voi tarkistaa osoitteesta m1.rts.fi lukemalla testiprotokollan ja listan hyväksytyistä testilaboratorioista.

      Vastaa
  • Aistinvaraiset hajukokeet ovat protektionismia ja huono vitsi, sekä este vientikelpoisten tuotteiden kehitykselle.
    Kun vertaillaan GEV:n Emicode ja kotimaisen M1-luokituksen eroja, hitaampikin ymmärtää eron.
    GEV vaatii myös alhaiset varhaispäästöt, joilla todellakin on merkitystä esim. korjausrakentamisessa.

    Vastaa
  • Hyvää ja halpaa

    Jollakin taholla on ”oma lehmä ojassa” ja nyt pitäisi muuttaa säädöksiä, määräyksiä jotta ”roskatuote” pääsisi markkinoille.

    Vastaa
    • Seppo Mölsä

      Ainakaan kuluttajan etu ei ole se, että asiassa otettaisiin taka-askel 80-luvulle, jolloin oltiin juuri toivuttu lastulevyjen formaldehydijupakasta, kun uusia ongelmia alkoi esiintyä muovimatoissa, tekstiileissä ja monissa muissakin tuotteissa.

      Kirjoitin ”homehistoriikkiini” https://www.rakennuslehti.fi/2016/06/nain-suomi-homehtui-hyva-rakentamistapa-sai-aikaan-pahaa-jalkea/ näin:

      Se, että rakennusmateriaalit ovat osasyynä huonoon sisäilmaan, alkoi selvitä 1980-luvun lopulla.

      ”Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden arvellaan olevan yksi sairaan rakennuksen aiheuttavista tekijöistä”, arvioi VTT:n tutkija Kristiina Saarela vuonna 1989. ”Esimerkiksi PVC-lisäaineet sisältävät yhdisteitä, jotka saattavat siirtyä sisäilmaan.”

      Ongelmana olivat heikot tiedot siitä, mitä lisäaineita materiaalit sisältävät. Tuoteselostukset vaikenivat niistä tuotesalaisuuksina. Kuluttajan oli mahdoton erottaa sisäilman kannalta hyvät materiaalit huonoista. Esimerkiksi lattiamateriaalia ostettaessa ei ollut mitään tietoa, mitä se päästää ilmaan.

      ”Rakennusmateriaalien valvonta pitäisi saada tutkimuksen kautta kuriin, jotta päästäisiin riittävään ilman laatuun. Näin ilmanvaihto voitaisiin mitoittaa tilana ihmisten toimintojen eikä rakennusmateriaalien perusteella”, LVI-tekniikan professori Olli Seppänen TKK:sta sanoi.

      Tämä rakennusmateriaalien sisäilmaluokitus saatiinkin sitten käyntiin.

      Vastaa
      • Mutta mitenkä kiristys asetukseen aiheuttaa enempää aikaisemmasta vaaraa? Eihän M1-luokitus ole ollut tähänkään asti ollut mikään yleinen vaatimus, ellei tilaaja ole sitä vaatinut erikseen. Ainoastaan nyt olisi tulossa edes raja-arvot jotka ovat M1-luokitusta löysemmät ja tähän asti on kelvannut huonommat tuotteetkin. Se on taas eri juttu että pitäisikö rajat olla edes lähempänä M1-luokitusta on ihan eri asia.

        Vastaa
  • Tässä ojassa on syvimmällä RTS:n lehmä. Heidän rahastuksensa perustuu pelkkään rekisterin ylläpitoon. Business on niin hyvä, että sitä kannattaa ja on varaa puolustaa myös mediassa. Asiaan perehtynyt näkee kyllä tässä käytettyjen, toimituksen M1:ä puolustavien argumenttien keveyden. Emme elä enää 1980-luvun Suomessa. Systeemin on palveltava 2020-luvun suomalaisia. Eikä systeemin vieminen tälle vuosituhannelle tarkoita vaatimusten laskua kuten Seppo Mölsäkin tässä pelottelee.
    Ja tiedoksi: en edusta maahantuojaa vaan kotimaista valmistajaa, jolla on pitkä kokemus M1-luokiteltujen tuotteiden valmistamisesta. On selvää, että M1 ei ole tulevaisuudessa se normi, jota EU:ssa noudatetaan. Yksityisoikeudellisen toimijan aseman pönkittäminen on pidemmän päälle karhunpalvelus suomalaiselle teollisuudelle. Jos halutaan, että teollisuutemme kansainvälistyy, on tuotekehityksen ja -testauksen haettava suuntaviivat eurooppalaisista, ei suomalaisista raameista.

    Vastaa
  • insinöörimäinen henkilö

    On helppoa myydä mielikuvia turvallisuudesta.
    Markkinoilta löytyy M1-luokitettuja tuotteita, joiden metanolipäästöjä ei ole ilmoitettu lain vaatimalla tavalla käyttö­turvallisuus­tiedoteissa. Joukossa on myös kotimaisen valmistajan tuotteita.
    Silmieni edessä on Ruotsin valvovan viranomaisen (Kemikalieinspektionen) dokumentteja, jotka puhuvat puolestaan.

    Vastaa
  • M1 ON kaupallinen luokitus ja myös kauppaa rajoittava tekijä, mikäli tilaaja ei jaksa olla valveutuneempi. Samanlaisia ja parempiakin luokitteluja löytyy muistakin maista. Mikäli ce merkinnälle tulee jokin emissiotestaus järjestelmä, on se varmasti kuluttajan kannalta parempi asia kuin M1 luokitus. Toimittaja nyt ei ole tarkastanut taustoja.

    Vastaa
  • USA:ssa on huonoja kokemuksia kiinalaisesta kipsilevystä.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia