Arkkitehtuuri Auri Häkkinen 2 kommenttia

Asuntomessuantia: maltillisia pientaloja – yllätyksenä konttitalo

Rakennuslehden katsastamat messukohteet ovat kooltaan maltillisia, niistä ei ole tehty ylisuuria eikä ylivarusteltuja statusasuntoja.

Mikkelin ammattiopiston opiskelijat ovat rakentaneet konttitalon opiskelijatyönä.

Näistä kohteista Opaali (kohde 28) poikkeaa rakenneratkaisuiltaan muista. Sen puisten julkisivujen taakse kätkeytyy toimistokonteista tehty runko.

Ajatus konteista tehtävästä rakennuksesta syntyi Etelä-Savon ammattiopiston Esedun opettajanhuoneessa, kertoo rakennuksen pääsuunnittelija, opettaja Pekka Lahnasalo. Kontteihin päädyttiin, koska rakentamiseen on ollut oppilaitoksen aikataulujen rajoittama aika.

Ammattiopiston nuorisopuolen oppilaat ovat rakentaneet talon opiskelijatyönä.

Itävallasta tuodut kontit sisustettiin talven aikana, ja ne tuotiin työmaalle maaliskuussa. Levytykset ja sähkötyöt on tehty paikan päällä. Rakennuksen suunnittelu alkoi vuosi sitten keväällä.

Kontin mitat rajoittavat tilasuunnittelua

”On katsottu rohkeasti, mihin kontti taipuu. Se ei taivu mihin vain, sillä kontin dimensiot rajoittavat tilasuunnittelua. Perusmitoitus on kankeaa, ja se näkyy erityisesti makuuhuoneessa”, arvioi Rakennuslehdelle kohteet katsastanut arkkitehti Kaisa Vepsäläinen  lopputulosta.

Hän pitää tärkeänä, että rakennus on tehty kokeilevana oppilastyönä. ”Asuntorakentamiseen tarvitaan innovaatioita.”

Konttien sisäpuolet on koolattu, eristetty, lisäkoolattu ja levytetty. Alas lasketut sisäkatot on myös eristetty. Rakennuksen ulkopuolella on lankkuverhous.

”Sisämateriaalit ovat laadukkaita. Ulkoarkkitehtuurissa ihmetyttää lankkuverhous. Kohde on liian pieni tämäntyyppiseen verhoiluun”, Vepsäläinen sanoo.

Räätälöitävän perustalon kahdet kasvot

”Tämä talo on suunniteltu omiin tarpeisiini ja omien luonnosteni mukaan”, kertoo Ainoa Villa Elisan (kohde 22) rakennuttaja Seija Tiusanen.

Kyseessä on K-raudan Ainoakoti-tuotenimellä myytävä talopaketti, jota valmistaa Pohjolan Design-talo.

Puurunkoinen rakennus on valmistettu suurelementeistä.

Ainoa Villa Elisa on suunniteltu rakennuttajan toiveiden mukaan.

”Talossa näkyy asiakkaan tahto, kädenjälki ja persoonallinen tyyli. Tämä on pieni perustalo, joka on viritetty omiin tarpeisiin”, Vepsäläinen sanoo.

Sauna on erillisessä rakennuksessa, ja se tekee pientalosta tavallisesta poikkeavan. Saunatiloihin on yhteys terassilta.

Talossa kaikki tilat ovat samassa tasossa. Aidattu terassi tuo yksityisyyttä. Olohuoneesta ja saunatiloista on hienot näkymät järvelle.

”Keittiö–olohuone on mukavan kokoinen. Molemmat makuuhuoneet ovat hyvin kalustettavia, mutta päämakuuhuoneen oven paikkaa olisi voinut miettiä kalustettavuuden kannalta. Järvimaisemaa on käytetty hienosti ja kauniisti hyväksi. Keinovalaistus muistuttaa hienosti päivänvaloa”, Vepsäläinen luettelee talon hyviä puolia.

K-raudalla on messuilla toinenkin kohde (nro 17), Ainoa Villa Helka.

”Tässä kohteessa on sisällä tasoeroja. Retrotyyli tekee sisätiloihin tumman ja hieman tunkkaisen tunnelman verrattuna Villa Elisaan, jossa on enemmän charmia”, Vepsäläinen sanoo.

Minimalistiset julkisivut

Sunhouse-talojen näytteille asettaman talon Vahvaselän minimalistinen julkisivujen käsittely (kohde 23) näyttää linjakkaalta. Rakennuksissa on mustat kuoret ja sisäänvedot ovat valkoisia.

”Suunnittelija on käyttänyt taidokkaasti muotoja ja tasoja, mistä syntyy näyttävää arkkitehtuuria”, Vepsäläinen toteaa.

Minimalistisen talon ulkoverhous on tumma ja sisäänvedot valkoisia.

Asemakaavallinen lähtökohta korostuu tämän rakennuksen pihapiirissä: maisema on käytetty maksimaalisesti hyväksi suunnittelussa. Porrastettu piha tuo yksityisyyttä.

Rakennus on suunniteltu urheilevalle perheelle. Ulkotilojen suunnittelu on ollut yhtä tärkeässä roolissa kuin itse rakennuksen suunnittelu. Sivurakennuksessa on kotikylpylä.

Rakennuksen ulkotilojen porrastus jatkuu sisätiloissa. Olohuoneessa on isot liukuseinät. ”Pienten makuuhuoneiden mitoitus on niin niukka, että kalustaminen on ongelma”, Vepsäläinen arvioi.

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Kyllä, nyt näyttää jo paremmalta. 90- ja 00-vuosikymmenen pientalo on keskimäärin aika tyylitön tai jopa ruma. Syynä ovat ’herkut’ eli kaikenmaailman erkkerit, ikkunat ja parvekkeet joilla kokonaisuus on saatu epätasapainoon.

    Vastaa
  • Lautamajoja. Ei ehkä rakenteellisesti, mutta ulkonäöllisesti. Oma roskakatokseni on tyylikkäämpi. Mutta näistähän suomalaiset tykkää. Ei saa olla liian omaperäinen, muuten naapurit voi ajatella vaikka mitä pahaa. Parempi vaan sulautua harmaaseen massaan.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia