Kokeile kuukausi maksutta

Tampereen areenahanke nytkähti eteenpäin – valtion tuki vielä auki

SRV:n kehittämä Tampereen Kansi ja Areena -hanke liikahti eteenpäin, kun areenan osakassopimus on allekirjoitettu ja rahoittajat ovat selvillä.

Arkkitehti Daniel Libeskindin toimiston visioehdotus esiteltiin marraskuussa 2010. Suunnitelmaa muokataan vielä arkkitehtuurisesti ja kaupunkikuvallisesti.

Osakassopimukset ovat vielä ehdollisia, sillä hankkeelta puuttuu vielä sille lupailtu valtiontuki ja myös muiden osakassopimusten ehtojen pitää täyttyä.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut 18 miljoonan euron valtiontuen myöntämistä areenalle, mutta esimerkiksi ensimmäisistä ensi vuoden budjettikäsittelyistä se vielä puuttui. Summa on kuitenkin kirjattu Aamulehden tietojen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan vuosille 2017-2018.

Monitoimiareenan rahoittavat LähiTapiola-ryhmän yritysrahoitus, OP Tampere, Nordea ja Handelsbanken. Sopimukset allekirjoitettiin tiistaina 3. lokakuuta.

Samassa yhteydessä SRV allekirjoitti monitoimiareenan osakassopimuksen projektiyhtiön puolesta yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Kaupunki on areenan vähemmistöosakas 40 prosentin osuudella. Tampere panostaa hankkeeseen yhteensä noin 60 miljoonaa euroa.

Hankkeen sijoittajakumppanit tulevat mukaan projektiyhtiön omistajiksi, kun lopullinen investointipäätös on tehty.

Jääkiekon SM-liigajoukkueet Tappara ja Ilves pelaavat tulevaisuudessa kotiottelunsa uudessa hallissa. Hotellin operaattoriksi on valittu Lapland Hotels ja ravintolapalveluista vastaa Restamax.

Koko hankkeen on tarkoitus valmistua vuonna 2023 ja monitoimiareenan 2021. Valmistelevat rakennustyöt on jo aloitettu.

Koko Kansi- ja areena -hankkeen kokonaisarvo on yli 500 miljoonaa euroa, josta areenan ja harjoitushallin osuus on noin 100 miljooonaa euroa.

 

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Tampereen areenahanke nytkähti eteenpäin – valtion tuki vielä auki”

  1. Valtin tukipiikki on aina tarpeen, kun hankkeita kehitetään suotuisaan suuntaan.

  2. Pullisteluarkkitehtuuria saadaan kattella 60-100 vuotta.

    1. Tosi on – kyllä perinteinen suomalainen kenkälaatikkomuotoilu olisi kestävämpää. Vielä jos mineriittilevyjä löytyisi julkkariin… perinteet kunniaan! Mutta ei kai tuo elinkaari ihan 60 vuotta ole?

Vastaa käyttäjälle Hovihankkija Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat