Jouni Korkiakosken laatuvaatimukset ylittävät RYL:in ja normien vaatimukset. Kuva: Arto Rautiainen.

Vastaava työnjohtaja Jouni Korkiakoski, YIT: ”Katson laatua asiakkaan silmin”

Maksava asiakas määrittelee lopulta sen, mikä laatutaso kelpaa, toteaa Rakentamisen laatuteko -kilpailun finalisti, YIT:n vastaava mestari Jouni Korkiakoski.

Kirjoittaja(t) Arto Rautiainen

”Asuinrakennuksen rakentaminen on laadukasta, kun asiakas on tyytyväinen lopputulokseen, ja ihastuu uuteen kotiinsa. Katsonkin laatua aina asiakkaan silmin. Omat laatuvaatimukseni ylittävät RYL:in ja normien vaatimukset”, Espoon Kauklahdessa 33 pienkerrostalo- ja rivitaloasunnon työmaata aloittava vastaava työnjohtaja Jouni Korkiakoski sanoo.

YIT:n toimintajärjestelmän noudattaminen riittää Korkiakosken mielestä laadukkaaseen lopputulokseen: ”Esimerkiksi edellisessä kohteessani kukaan kuluttaja-asiakkaista ei halunnut kirjata tarkastuspöytäkirjaan mitään, eikä myöskään sijoittaja-asiakkaan konsultti kaivanut esiin yhtään naarmua.”

Korkiakosken mukaan on vaikea nostaa yhtään laadunvarmistustoimenpidettä muiden yläpuolelle, sillä kaikki toimenpiteet ovat hänen mielestään välttämättömiä. Hän korostaa kaikessa toimintaa asiakkaan näkökulmasta: ”Asiakkaan ensimmäinen kohtaaminen on tärkeä. Tämä voi tapahtua vaikka jo runkovaiheessa, Asiakas on aina tervetullut työmaalle, kunhan hän sopii ajankohdasta ennalta. Muut asiat saavat odottaa, sillä asiakas menee aina muiden töiden edelle.”

”Ennakkosuunnittelu korkealuokkaista”

Korkiakosken esimies, Kauklahden työmaan työpäällikkö, tuotantopäällikkö Tero Kuusisto pitää Korkiakosken ominaisuuksista tärkeimpinä systemaattisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja hioutunutta yhteistyötä eri osapuolien kanssa: ”Jouni on järjestelmällinen ihminen. Hän käy esimerkiksi suunnitelmat läpi etukäteen kokemuksiinsa perustuen, ja saa karsittua virheitä pois jo ennen rakentamista.”

Korkiakosken menettelytavoista Kuusisto sanoo, että ennakkosuunnittelu on korkeata luokkaa ja, että tuotantosuunnitelmat hän valmistelee hyvin ennen kutakin rakennusvaihetta. Työvaihesuunnitelmat käydään läpi myös työntekijöiden kanssa aloituspalaverissa. Asiakkaan kanssa tehdään kaksi tarkastuskierrosta ennen luovutusta. ”Jouni on hyvä esimerkki työnjohtajasta, joka hoitaa paitsi toimistopuolen, ehtii myös olla paljon työmaalla”, Kuusisto kertoo.

Vapaata ja itsenäistä työtä

58-vuotias, Nurmijärvellä asuva Korkiakoski tiesi aikaisessa vaiheessa haluavansa rakentajaksi; ”Kipinä syttyi kouluiässä, kun kävin sukulaisten ja ystävien omakotitalotyömailla talkoissa. Enkä ole katunut valintaani. Tietysti yli 35 vuoden uraan liittyy heikkojakin hetkiä, kun eteen tulee vaikeita asioita, mutta tämä on niin vapaata ja itsenäistä työtä, että en vaihtaisi sitä mihinkään.”

Rakennusmestarin työssä pääsee vaikuttamaan lopputulokseen.

Rakennusmestariksi 1980 valmistuneen Korkiakosken tykästymisestä työhönsä kertoo se, että hän aikoo jatkaa eläkeikään asti. ”On minua kyselty myös työpäällikön hommiin, mutta persoonana sovin paremmin juuri tähän vastaavan työnjohtajan työhön. Näin pääsen riittävän lähelle työntekijöitä. Jos olisin kauempana, en pystyisi hallitsemaan asioita, eikä tämä onnistuisi minun luonteellani”, Korkiakoski miettii.

Ura alkoi meijerityömaalla

YIT:llä 15 vuotta ollut Korkiakoski kertoo tehneensä pääasiassa asuntokohteita, mutta etenkin uransa alussa oli työn alla muutakin: ”Ensimmäinen työmaani oli meijerirakennus, joka oli vaativuudessaan hyvää oppia. Toinen mieleen jäänyt kohde oli Otto Wuorion viljasiilotyömaa, jota voisi kuvata vähän erilaiseksi työksi.”

Asuntorakennustyömaistaan Korkiakoski mainitsee 1990-luvulla Vuosaareen rakennetun 69 asunnon kohteen, jossa maapohjana oli sekä kalliota että suota. Toinen mieleen hyvin jäänyt 2000-luvun alussa Viikissä jyrkkään kalliorinteeseen rakennettu talo, jossa aloitus osui keskitalveen, ja etenkin logistiikka oli hankalaa, kun vinolla kalliopinnalla ei voinut varastoida mitään.

Juuri alkaneesta työmaastaan Korkiakoski kertoo, että työt aloitettiin entisellä meren pohjalla sijaitsevalla tontilla stabiloinnilla toukokuussa. Paalutukset aloitettiin heinäkuussa ja perustuksien teko elokuussa. Haastattelupäivänä oli menossa väestönsuojan elementtien asennus. Sekä puusta että betonista koostuvan elementtirungon alla ainoat paikalla valettavat rakenteet ovat anturat. 33 asunnon kohde on valmis syksyllä 2018.

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Vastaava työnjohtaja Jouni Korkiakoski, YIT: ”Katson laatua asiakkaan silmin””

  1. Tällaista palautetta tuli maalareilta:

    Lokakuun ensimmäisessä Rakennuslehdessä esiintyy Rakentamisen laatuteko-ehdokas Jouni Korkiakoski. Hän esittää avoimesti vaatimuksiensa ylittävän RYLin ja normien vaatimukset. Sanallakaan hän ei kerro lehdessä kenen kustannuksella hän nämä vaatimuksensa saavuttaa, mutta senhän toki arvaa: aliurakoitsijan tietenkin.

    Näin kuvaa kysymyksen Helsingin Maalarimestarit ry:n jäsen, jolla on asiasta omia kokemuksia:


    ”Käytiin maalaamassa Korkiakoskelle nämä Rakennuslehdessä mainitut kohteet. Sopparissa meillä on ulkonäköluokka kaksi, normaalit asuinrakennukset. Hän kyllä kuittasi lopulta tämän tason noston ensimmäiseen luokkaan, mutta ei se helppoa ollut. Yhteenottojen jälkeen kävimme muutaman tunnin keskustelun tasosta ja tarkastustavasta. Kuulimme, että meneehän nämä asunnot heittämällä kakkoluokkaan… mutta se nyt vaan ei riitä heille. Lopulta muistutimme tilaajia siitä, että eihän autokaupastakaan osteta ensin Corollaa, mutta sitten luovutuksen yhteydessä huudeta Lexuksen perään. Varmaan tämä rinnastus vaikutti tasonnostoon kakkosesta ykköseen. Loppuselvityksessä oli kuitenkin sitten kaiken maailman siivouslaskuja, vaikkei näistä oltu puhuttu mitään työn aikana.”

    
Pintaurakoitsijat ry. on valtakunnallisesti ja Helsingin Maalarimestarit ry. paikallisesti alan toimijana mukana parantamassa rakentamisen laatua. Olemme kuitenkin huolissamme alan kehityksestä, jos laadusta puhuttaessa on useimmiten äänessä vain pääurakoitsija.

    Se, että pääurakoitsija vaatii korkeampaa laatutasoa kuin alihankintasopimuksessa on määritelty, on yksiselitteisesti sopimusrikkomus. Näin ei voi toimia ilman molempien osapuolten suostumusta.

Jos halutaan parantaa laatua ja kehittää alan työtä, on tämä tehtävä yhdessä kaikkien toimijoiden kesken ja tästä pitää olla myös valmiita maksamaan.

    Rakentavasti
    Helsingin Maalarimestariyhdistys ry
    Timo Järvinen
    Puheenjohtaja

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi