HS kertoi torstaina, että Helsingin Jätkäsaareen rakentuvassa Wood City -korttelissa on ilmennyt mikrobivaurioita. Tällä hetkellä rakennettavien kahdeksankerroksisten asuinkerrostalojen liitosalueilta on löytynyt hometta. Kerrostaloihin rakennetaan 98 vuokrakotia.
Rakennuttaja SRV ja alihankkija Sweco ovat myöntäneet homeongelmat. Rakennuslehden Wood Cityn tuuli- ja vesivahingoista kertovan jutun voit lukea tästä.
Homeen syntyminen ei kuitenkaan ole johtunut vain puutteellisesta kosteudenhallintaprosessista, vaan taustalta löytyy rahoitettu kosteudenhallintaan liittyvä tutkimus.
Wood Cityn homeongelmien perimmäinen syy kiteytyy asiaan, josta HS on viime päivinä uutisoinut tiuhaan: työmaiden sääsuojaukseen. Wood Cityn työmaalla ei käytetä sääsuojaa.
Wood Cityn oman verkkosivun mukaan sääsuojaa ei tarvita, sillä ”(uuden) turvallisen ja nopean rakennusmenetelmän erityispiirre on se, että rakennuksen massiivipuurunko voidaan asentaa ilman sääsuojausta”.
Asia ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen: Wood City on tutkimuskohde, jonka avulla on haluttu selvittää, onko mahdollista rakentaa puukerrostalo ilman koko talon peittävää sääsuojaa. Puuelementtien toimittaja Stora Enso ja ympäristöministeriö ovat rahoittaneet tutkimusta.
Tuloksena Tampereen teknillisellä yliopistolla on valmistunut yksi Wood Cityn kosteudenhallintaprosessiin liittyvä diplomityö, ja toinen työ on tarkastuksessa.
HS kertoi diplomitöistä torstaina. Sitä ei kuitenkaan kerrottu, että Stora Enso on mukana rahoittamassa tutkimuksia.
Tutkimusten tuloksia esiteltiin toissa viikolla Rakennusfysiikka 2017 -seminaarissa. Ne voisi kiteyttää näin: Wood Cityn kosteudenhallintaprosessi ei mennyt suunnitellusti, ja Suomen oloissa ottaa melkoisen riskin, jos lähtee rakentamaan puukerrostaloa ilman sääsuojaa.
Hometta on esimerkiksi puukerrostalojen yläosissa.
Wood Cityn mikrobivaurioista kysyttiin neuvoa myös rakennusterveyden asiantuntijalta Juhani Piriseltä, joka on alan johtavia asiantuntijoita.
Hän vastaa Finnish Consulting Groupissa (FCG) rakennusterveydestä ja sisäilmasta ja työskenteli pitkään ympäristöministeriössä kosteus- ja hometalkoiden vetäjänä. Pirinen on toiminut vuosia myös Hengitysliiton korjausneuvonnan päällikkönä.
Mikrobivaurioita oli syntynyt Wood Cityssä syvälle rakenteisiin puuelementtiliitosten sauma-alueille, joita ei pystynyt puhdistamaan mekaanisesti eli esimerkiksi hiomaan pois.
”Niille alueille ei pääse, ellei pura koko taloa. Minua pyydettiin arvioimaan liitosalueiden puhdistamiseen liittyvää suunnitelmaa”, Pirinen sanoo.
Suunnitelman mukaan puuelementtien saumoihin tuli suihkuttaa paineella vetyperoksidia. Se toimii desinfiointiaineena, joka tuhoaa mikrobikasvustoa. Pirisen mukaan suunnitelma oli hänestä paras vaihtoehto, jos rakenteita ei pureta tai pystytä purkamaan.
”Sen sijaan jos rakenteisiin pääsee käsiksi, mekaaninen puhdistus on aina paras vaihtoehto. Mielellään niin, että tehdään se eikä laiteta desinfiointiainetta ollenkaan. Koska jos desinfiointiaine tehoaa homeitiöön, kyllä se vaikuttaa myös ihmisen limakalvoihin. Eli aina on varmistettava, ettei desinfiointiainetta jää rakennuksen sisäilmaan.”
Toisin kuin monista muista desinfiointiaineista, vetyperoksidista ei pitäisi kuitenkaan laboratoriokokeiden perusteella jäädä jäämiä rakenteisiin.
Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha kommentoi HS:lle torstaina, että Wood Cityn puukerrostalojen elementtien liitoksista löytynyttä hometta on pyritty poistamaan desinfiointiaineella. Pirisen ohjetta on siis noudatettu.
”Minulle jäi kyllä vaikutelma, että vetyperoksidipuhdistus on pyritty tekemään niin hyvin ja huolellisesti kuin mahdollista”, Pirinen sanoo.
Kuten Pirinen myös muut sisäilman ja mikrobiologian asiantuntijat korostavat, että mikrobikasvuston desinfioinnin ei tulisi olla ensimmäinen ratkaisu homeongelmiin.
”Ei kuulosta hyvältä. Käytännössä desinfiointiainetta ei pitäisi laittaa suoraan mikrobikasvuston päälle, vaan mikrobikasvusto pitäisi ensin poistaa. Puurakentaminen on hyvin haastavaa kosteina talvina ja syksyinä, koska silloin puumateriaalit homehtuvat helpommin”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Anne Hyvärinen.
”Jos desinfiointiainetta käyttää suoraan vaurioituneeseen rakenteeseen, se voi aiheuttaa sen, että mikrobit tuottavat enemmän mikrobitoksiineja.”
Mikrobitoksiinit ovat homesienten aineenvaihdunnan tuottamia myrkyllisiä aineita.
Sisäilmatalo Kärki oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Kärki on samaa mieltä siitä, että desinfiointia tulisi välttää.
”Mekaaniset menetelmät, esimerkiksi vaurioituneiden alueiden hiominen pois, toimisivat paremmin. Desinfiointiaineesta voi jäädä liitoksiin jäämiä, ja toisaalta sen käytön seurauksena liitoksiin voi muodostua aiempaa pahempi mikrobikanta.”
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Jätkäsaaren homehtuneet Wood City -puukerrostalot ovat Stora Enson osin rahoittama tutkimuskohde – Työmaalla testattiin, miten puurakentaminen onnistuu ilman sääsuojaa”
ATT:n Sisko Marjamaalle pitää antaa pikaisesti potkut ja lopettaa tämä asukkaiden ja veronmaksajien rahoilla pelleily.
Wood City ja Jätkäsaaren palkittu pitsihometalo ovat tuon ihmisen maineenkipeyden tuotoksia.
Mitä ainetta käytettiin desinfiointiin rakennusliike Reposen rakentaman Kivistön puukerrostalon vesivahingossa joka syntyi Marioffin toimittaman sprinklerijärjestelmän tahattomasta laukeamisesta?
Eikös Puukerrostalo ole myöskin suhteellisen kallis ja paloherkkä? Ja meikäläisen silmään puukerrostalot ovat tylsän ja massiivisen näköisiä. Ja sitten vielä riskinä sprinklerin tarpeeton laukeaminen. Täyskäsi – huolia.
Puuinfo 2015:
Sinnemäki on huolissaan rakentamisen laadusta, kosteus- ja homeongelmista, joihin on Helsingissäkin kyllästytty.
– Tämä on erityisen suuri kysymys päiväkoti- ja koulumaailmassa.
Suomessa tulisi nyt kehittää valmistusta siihen suuntaan, että rakentamisen kuivaketju on kunnossa.
Jos puutuoteteollisuus kykenee osoittamaan tähän toimivia ratkaisuja, se on hyvä tapa edistää julkista puurakentamista.