Talous Korjausrakentaminen Rakentaminen Uutiset Heikki Arola / HS 11 kommenttia

Työnjohtoa siirtyy toisaalle kesken projektin, kokemattomat joutuvat kehiin – rakentamisen buumi alkaa näkyä laatuvirheinä

Rakentamisen tahti varsinkin pääkaupunkiseudulla on yltynyt niin kiivaaksi, että se uhkaa jo tuottaa laatuongelmia, alalta kerrotaan.

Vantaan Tikkurilan Kielotielle nousee parhaillaan asuntoja, joita rakennuttaa Vuokratuotto-rahasto. Kuva: Kalle Koponen / HS

”Resurssit ovat tiukoilla. Ammattimaisesta työvoimasta on kova kysyntä. Pulaa on esimerkiksi kokeneista ja osaavista työnjohtajista, suunnittelijoista ja valvojista. Epäilemättä tällä voi pahimmillaan olla seurauksensa myös työn jäljessä”, sanoo Talonrakennusteollisuus-yhdistyksen johtaja Jukka Pekkanen.

Kuten yleensä toimialalla, joka on joutunut korkeasuhdanteen kouriin, kysytyin työvoima liikkuu nyt Pekkasen mukaan vilkkaasti rakentamisen markkinoilla. Työmaiden ammattitaitoisiksi tunnetuille avainhenkilöille löytyy tarjouksia.

Harvinaista ei ole kuulemma sekään, että työnjohtoa siirtyy toisaalle kesken projektin ja yksi henkilö voi hoitaa useaa työmaata kerralla.

”Tästä seuraa, että kehiin heitetään aina vain nuorempaa ja kokemattomampaa porukkaa, joka joutuu kovaan paineeseen tiukoilla aikatauluilla.”

Kojamo pysäyttänyt työmaita

Etenkin kerrostaloasuntojen rakentaminen takoo nyt ennätyksiä. Ala arvioi, että tänä vuonna aloitetaan viime vuoden tapaan yli 30 000 kerrostaloasunnon rakennustyöt, mikä on enemmän kuin vuosikymmeniin.

Kotimaisten rakentajien työllisyys on samalla parantunut. Ulkomaisten työtekijöiden osuuden kasvu on taittunut, kertoo alan työnantajapuolta edustava Rakennusteollisuus. Uudellamaalla pääurakoitsijoiden työmaiden työntekijöistä joka neljäs on ulkomaalainen, muualla maassa noin viisi prosenttia.

Suomen suurimpiin vuokra-asuntosijoittajiin kuuluvan Kojamon (entinen VVO) toimitusjohtaja Jani Nieminen kertoi äskettäin Kauppalehdessä, että yhtiö on joutunut pysäyttämään pääkaupunkiseudulla kahden rakennusyhtiön työmaat virheellisten elementtiasetusten takia.

Kojamo on joutunut puuttumaan laatuongelmiin ”useammin kuin kenties koskaan aiemmin”, ja samanlaista viestiä on kuulunut muiltakin rakennuttajilta. Kojamo on vaihdattanut kokonaisia elementtien asennusryhmiä.

Nieminenkin valittaa sitä, että vastuuhenkilöt voivat vaihtua kesken hankkeen ja siirtyä kilpailijan palvelukseen. Kojamo haluaa nykyisin liittää urakkasopimuksiinsa pykälän, joka määrittää vaatimuksia vastaavan mestarin.

Vastuuhenkilöt voivat vaihtua kesken hankkeen ja siirtyä kilpailijan palvelukseen.

Pekkanen ei pidä yllättävänä sitä, että ongelmia näkyy olevan juuri elementtien asennuksissa.

”Elementtisuunnittelu on se alue, josta suunnittelutyöt yleensä aloitetaan, ja sinne laitetaan kaikkein kokemattomin porukka. Se ehkä näkyy.”

”Pätevistä valvojista kova kysyntä”

Asuinrakentamisen alalla on aina puhuttu korkeasuhdanteen ja laatuongelmien yhteydestä. On luonnollista, että jos resurssit ovat täydessä käytössä ja yhtiöillä on tarve saada aikaan nopeasti valmista, laatu voi kärsiä.

Tällaisessa tilanteessa rakennuttajat eli tilaajat ovat eriarvoisessa asemassa. Kojamon tai Saton tapaisilla isoilla tilaajilla on mahdollisuuksia ja varaa pysäyttää työt ja vaatia parempaa jälkeä. Pienemmillä tilaajilla varaa ei yleensä ole, koska töiden viivästyminen tietää välittömästi lisäkustannuksia kaikille osapuolille.

Ajan mittaan isompi tilaaja voittaa laadussa.

Valvonnan järjestäminen on avainasemassa. Isoilla on omat valvontaorganisaationsa, tai ne tilaavat valvonnan tunnetuilta isoilta konsulttitoimistoilta.

”Pätevistä valvojista on yhtä kova kysyntä kuin työnjohtajista tai suunnittelijoista”, Pekkanen sanoo.

”Se on täysin ymmärrettävää. Laadusta huolehtivalla tilaajalla pitää olla käytössään päteviä valvojia, jotka osaavat ja uskaltavat puuttua virheisiin ja vaatia purkamista tarvittaessa. Muuten työmailla syntyy sutta ja sekundaa.”

Buumin tuomat laatuongelmat eivät näy kyselyssä

Ainakaan toistaiseksi mahdolliset korkeasuhdanteen tuottamat laatuongelmat eivät ole Pekkasen mukaan näkyneet Talorakennusteollisuuden käyttämissä mittareissa, kuten vuosittaisessa takuuvirhekyselyssä.

Kysely kertoo, miten paljon suurimmat rakentajat ovat joutuneet maksamaan tilaajille takuun piiriin kuuluvien havaittujen rakentamisvirheiden korjauksista.

Rakentajat ovat tehneet vuosi vuodelta parempaa jälkeä, kun sitä mitataan takuuvirheiden kokonaiskustannuksissa. Summat ovat vähentyneet tasaisesti. Mittarissa on mukana alan parikymmentä suurinta yritystä. Siitä puuttuvat keskisuuret ja pienet yritykset, joilla valvontaresurssit ovat heikoimmat.

”Toisaalta kysely on vuoden reaaliaikaa jäljessä, joten emme tiedä vielä tuloksia viime vuodelta.”

Asuntojen uudisrakentamisessa työmaiden aikataulut ovat Pekkasen mukaan pitäneet melko hyvin. Remonttirakentamissa sen sijaan ajat ”venyvät ja paukkuvat”.

”Kädet täynnä parempia kovan rahan töitä”

Kaikki huomattavat asuntojen rakennuttajat eivät kärsi laatuongelmista, mutta niillä voi olla korkeasuhdanteessa muunlaisia vaikeuksia.

”Rakennusyhtiöt eivät vaivaudu edes jättämään meille urakkatarjouksia. Niillä on kädet täynnä parempia kovan rahan töitä, joista saa paremman katteen kuin kohtuuhintaisten valtion tukemien vuokrakohteiden rakentamisesta”, sanoo Helsingin kaupungin vuokra-asuntoja omistavan Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.

Hänen mukaansa ilmiö ei ole uusi vaan toistuu säännöllisesti rakentamisen suhdanteiden mukaan. Sama kuvio nähtiin esimerkiksi ennen vuoden 2008 finanssikriisin alkamista. Kun sen jälkeen tuli hiljaisempi kausi, Ara-kohteidenkin rakentaminen alkoi jälleen kelvata.

”Rakennusyhtiöt eivät vaivaudu edes jättämään meille urakkatarjouksia.”

Vaikka tarjousten jättö ei aivan kokonaan pysähdykään, hintataso on alkanut nousta niin, että urakoita on vaikea saada hyväksytyksi Arassa. Kaupungin vuokra-asuntojen rakentamisohjelman toteutus hidastuu.

Professori pidentäisi takuuaikaa

Tampereen teknillisen yliopiston rakennusopin professori Markku Karjalainen pitää selvänä, että laatu on koetuksella korkeasuhdanteessa.

”Kiireessä ei koskaan synny parasta. Kaikki lähtee suunnittelusta. Kun sitä ei tehdä kunnolla, asioita joudutaan ratkomaan työmailla, mistä ei seuraa hyvää”, hän arvioi.

”Ei kai kukaan halua tehdä tahallaan huonoa, mutta nykyinen työtapa alihankkijoiden alihankkijoineen johtaa pirstaloitumiseen, jossa seuraavan työvaiheen tekijät eivät kunnioita edellistä. Korkeasuhdanteessa mukaan tulee myös onnenonkijoita.”

Karjalainen pidentäisi rakentajien takuuaikaa, joka on kaksi vuotta ja vakavissa virheissä kymmenen vuotta.

”Jos talo tehdään kestämään 80 vuotta, aika on liian lyhyt. Monet virheet tulevat näkyviin myöhemmin.”

Suomalaisena järjestelmävikana hän pitää sitä, että virheen sattuessa on vaikea saada ketään vastuuseen. Hän viittaa Saksan malliin, jossa vastuu on talon suunnittelijoilla eli arkkitehdeilla ja he myös joutuvat katsomaan laadun perään.

Rakentamisen historiassa on joitakin jaksoja, kuten 1950-luku, jonka rakentamisjälkeä pidetään yleisesti hyvänä. Menee vähintään parikymmentä vuotta ennen kuin nähdään, kuuluuko nykyrakentamisen jakso samaan vai eri sarjaan.

Juttua päivitetty, otsikkoa muutettu klo 13.52.

Keskustelu artikkelista: 11 kommenttia

  • Laadun rakentaja

    Onko mikään ihme että pitkän kituuttamisen jälkeen alkaa olla mielessä se työpaikan vaihto työmaatoimihenkilöillä – vuodesta toiseen tulospalkkiot jää saamatta jonkun naurettavan firman laskenta- tai hankintavaiheen mokan vuoksi, tai laatuongelman johon ei kukaan kommentoi mitään?
    Lomia et ehdi tai saa pitää, jos arvostat työsi tulosta huomaat että kesälomien aikaan kukaan ei tehnyt asioille mitään..

    Vielä kun se kilpailijan headhunter soittaa, käyt haastattelussa ja sinulle luvataan vanhan työntekijän edut sekä palkka 1000-1500€ enemmän kuin aikaisemmin: Kuinka moni kieltäytyy jollei pidä firman viiriä omassakin lipputangossa?

    Tai jos olet lähdössä ja menet palkkaneuvotteluun: Ei onnistu, ei sitten millään. Kaveri lähtee. Soitetaan puolen vuoden vuoden päästä takaisin, ja kas kummaa: Sen toivotun liksan yllättäen saakin jos palaa lähtöruutuun! (Ei toimi kylläkään YIT:llä, kokeiltu on)

    Ylläoleva ei tarkoita niitä joilla hiiri kuluu rikki alta vuodessa iltasanomien lukemisesta.

    Vastaa
  • Pekka Mähönen

    Jos suurien rakennusliikkeiden takuukorjaukset ovat pienentyneet, se johtunee siitä, että eihän heidän vastulle kuuluu muuta kuin työnjohto. Kaikki työthän tehdään aliurakoitsijoilla, jotka vastaavat takuukorjauksista ja niistä syntyneistä kustannuksista.

    Vastaa
  • Huomaa, että ammattilaiset puuttuvat ainakin Helsingistä. On työmaita missä mitkään listat eivät ole jiirissä. Ei etelähelsinkiläiset leipurit niitä osaa tehdä, ja siksi myöskään valvojat ei niitä vaadi. Ammattitaito kunniaan!

    Vastaa
  • Millä arkkitehdit pystyvät vastaamaan Saksassa jopa kymmenien miljoonien hankkeista ja vastuista? Ei sellaista vastuuta pysty ottamaan kukaan muuu kuin hankkeeseen ryhtyvä/grynderi/kvr-urakoitsija. Paitsi tietysti jos on kattava vakuutus. Sellaista ei ainakaan Suomessa tällä hetkellä ole. Ja kun tulee, se maksaa yhtä paljon kuin vakuutusyhtiön vastuu on. Professori ei näy tietävän sitäkään, että 60-70 -luvun talot tehtiin kestämään 30 vuotta, ei 80 vuotta. Ja nyt niitä hökkeleitä korjataan, kun ainoa järkevä toimenpide on purkaminen: vanha tekniikka, vanhentunut runko, korjaaminen on yhtä kallista kuin uuden rakentaminen. Ei näytä rakennusalan tulevaisuus hyvältä, jos professoritkin ovat tätä tasoa.

    Vastaa
  • Hekan Jaana Närökin kuulemma korjauttaa 60-80 -luvun asuintaloja. Luulisi, että johtava rakennuttaja, jolla on koko talot hallinnassaan, tekisi parempia esimerkillisiä päätöksiä ja purattaisi kaikki hökkelit. Ja Hekallahan on kaupungin rahat takanaan ja miljardihartijat.

    Vastaa
  • Vanha juttu tämä.
    Toimin vastaavana työnjohtajana parissa pörssiyhtiössä 10-20v sitten. Työmaat oli 3-10M €.
    Yhtään työmaata en saanut hoitaa loppuun. Aina piti jättää työmaa kesken ja lähteä starttaamaan seuraavaa kohdetta.

    Vastaa
  • Isot pörssiyhtiöt ottavat myös tiedostettuja riskejä, luottaen omiin juristeihin ja sopimustekniikkaan. Saatetaan teettää alihankkijalla liian kosteiden pintojen pinnoituksia. Mittaus on tehty, mutta vääristä paikoista. Kun reklamaatio jälkeen tulee laitetaan alihankkija tilille asiasta. Paperithan oli kunnossa. Tässä vain yksi esimerrki. Isot rakennusliikkeet hoitavat pääurakoitsijan velvoitteet vain paperilla ja ovat ikäänkuin enemmän rakennuttajia kuin rakennusliikkeitä.
    Yhteen asiaan sentään osaavat tosissaan puuttua, nimittäin kypärään ja suojalaseihin. Kiinnostus kohdistuu myös enemmän huomioliivien heijastimiin, kuin rakennustekniikkaan.

    Vastaa
  • Kokematonta työnjohtoa turha syyttää laatuongelmista. Jokainen alan todellinen ammattilainen, myös kokematon, osaa vaatia laatua jos annetaan eväät se tehdä. Kiire yleensä syö nuo eväät. Valitettavasti yritysten ylin johto sallii epäkurantin jäljen. Jos yritykset oikeasti haluaa tämän laatuasian kuntoon, niin ei vaadi edes ihmeitä. Ensiksi: ylin johto sitoutuu laadukkaaseen rakentamiseen toiseksi: tekijöiden tahtotila kuntoon

    Vastaa
  • Asiaan on yksinkertainen parannus, palatkaa kiinteähintaisiin kokonaisurakoihin.

    Vastaa
  • gggggggggggf fi

    ”Laadusta huolehtivalla tilaajalla pitää olla käytössään päteviä valvojia, jotka osaavat ja uskaltavat puuttua virheisiin ja vaatia purkamista tarvittaessa. Muuten työmailla syntyy sutta ja sekundaa.”

    Kuinkahan hyvin kalliiden kovan rahan asuntojen ostajat tiedostavat, että gryndauskohteissa ei ole koskaan pätevää osaavaa valvojaa? Tai jos olisi joskus ollut, niin toista kertaa ei olisi päässyt gryndikohdetta valvomaan…

    Vastaa
  • Jaa, että hyvää tehtiin 1950-luvulla. Mihinkähän tämäkin analyysi perustunee? Lisäksi taas esitetään totena noita rakennusten ikäjänteitä, että olisi tietoisesti tehty kestämään 30 – 40 vuotta. Ei tuon ajan rakentaminen ollut niin hallittua, että olisi noin voitu tehdä. Tehtiin silloisella osaamisella ja käytettävissä olevilla värkeillä sellaista mitä aikaan saatiin. Kesto/käyttöikä määräytyy sitten sen mukaisesti. Niinpä se taitaa olla nykyrakentamisessakin.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia