Kokeile kuukausi maksutta

Suomen ensimmäiset täyspuiset kerrostalot rakennetaan Jyväskylään

Suomen ensimmäiset täyspuiset kerrostalot valmistuvat Jyväskylään. Visualisointi Arkkitehtuuritoimisto AT.

Suomen ensimmäiset täyspuiset massiivipuukerrostalot valmistuvat kesäkuussa Jyväskylään, Palokan Mannisenmäkeen. Ne rakennuttaa vuokra-asuntotoimija M2-Kodit, joka on osa yhteiskunnallista Y-Säätiö -konsernia.

Puurakentamisella M2-Kodit pyrkii minimoimaan talojen rakentamisenaikaisen hiilijalanjäljen.

Hiilidioksidipäästöjä syntyy rakentamisessa eniten sementin ja betonin valmistamisesta. Puutuotteiden valmistamisessa hiilidioksidipäästöt ovat pienempiä, sillä elinaikanaan puu sitoo hiiltä itseensä ja muuttaa sen yhteyttäessään hapeksi.

”Haluamme tutkia puurakentamisen mahdollisuuksia, sillä kestävä asuminen on meille merkittävä arvo. On tärkeää, että myös ARA-rakentaminen on ympäristöä huomioivaa”, Y-Säätiö-konsernin rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman sanoo yhtiön tiedotteessa.

Hirsitalo kerroksen korkuisista hirsistä

Jyväskylän M2-puukerrostaloista tekee erityisen se, että niiden koko runko ja ulkoseinät ovat yhtä 20 sentin paksuista CLT-levyä (Cross Laminated Timber). Muissa puukerrostaloissa eristys on rakennettu koolausten ja villojen avulla.

”Se on kuin hirsitalo, mutta meidän hirtemme ovat kerroksen korkuisia”, projektipäällikkö Riku Lehtiö Y-Säätiöstä kuvaa.

Talot on rakennettu tehtaalta valmiina tulleista tilaelementeistä. Tämä on mahdollistanut tehokkaan rakentamisen. Tilaelementit ovat olleet työmaalle tullessaan kuivia, ja taloa on koottu vain kuivalla säällä.

Näin kuivatusenergian ja lämmityksen tarve on ollut perinteistä betonirakentamista huomattavasti pienempi. Elementtien siirtoihin ja kuljetuksiin on kulunut vähemmän energiaa, sillä massiivipuuelementit ovat betonirakenteita kevyempiä.

Taloissa hyödynnetään jäteveden lämpö

Myös asumisen aikaiseen ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään M2-Kotien taloissa huomiota.

”Ulko- ja parvekeovet sekä ikkunat eristävät lämpöä hieman tavallista tehokkaammin. Lisäksi kaikesta viemäriin menevästä vedestä otetaan lämpö talteen. Sillä lämmöllä esilämmitämme rakennusta, eikä kaukolämpöä tarvita niin paljon”, Riku Lehtiö sanoo.

Myös huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä hyödyntää lämmön talteenottoa. Energiaa säästetään lisäksi sillä, että talojen porrashuoneet ovat puolilämpimät.

Kohteen pääurakoitsijana toimii JVR-Rakenne Oy ja arkkitehtina Antti Nyyssönen Arkkitehtuuritoimisto AT:sta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 17 kertaa

17 vastausta artikkeliin “Suomen ensimmäiset täyspuiset kerrostalot rakennetaan Jyväskylään”

  1. 20 cm CLT-seinillä rakennuksen energiatehokuus jää alhaiseksi. Ja talo on kaamean näköinen.

  2. Mikä on rakennuksen seinien U-arvo? Eristeitä kun rakennuksessa ei ole lainkaan seinissä… Jos luku on lähellä 0,5:tä, ei kyllä millään voi puhua vähähiilisestä rakennuksesta.

  3. Tarkaksi menee kikkailu määräyksillä, mutta hyvä on, jos on puusilmäbyrokraatin mielestä hirttä, vetäköön itsensä vaikka siihen.

  4. Uutisessa olisi kannattanut mainita, että ulkoseinän säälle alttiin ulkopinnan _lahoamiseen_ on varauduttu jo suunnittelussa!

  5. Onhan tuota kompensoitu peräti viemärin lämmön keruilla ja päästy eroon homesandwhicheistä.

  6. Valveutunut rakennusvalvonta edellyttäisi suunnitelmille ja toteutukselle 3. osapuolen tarkastuksen

    1. Nythän sinä vitsin murjaisit, oikeinko lkv:n kuntoarvion, sitäpaitsi kuntaa on vaikea saada niille maksajaksi, kun se kuuluu rakennuttajalle vapaaehtoispohjalta.

  7. Rakennusvalvontaviranomaisella on oikeus vaatia ulkopuolista tarkastusta maankäyttö- ja rakennuslain 150 c ja d §:n mukaisesti, jos kohteeseen liittyy erityinen riski siitä, että rakenteellisen turvallisuuden, paloturvallisuuden, terveellisyyden tai rakennusfysikaalisen toimivuuden vaatimuksia ei saavuteta tai että kulttuurihistoriallisia arvoja menetetään.

    Hankkeeseen ryhtyvä maksaa tietysti kustannukset.

    Suositellaan edellistä kommentaattoria tutustumaan RT-korttiin 103089, Rakennesuunnitelmien ulkopuolinen tarkastus

    1. Ympäristöministeriölle kelpaa ihan valmistavan tehtaan brosarien aineisto ja siinä on, mitä ilmeisimmin lukuisia sertifioituja asioita.

      file:///C:/Users/RAK/Downloads/Raportti%20VTT-S-03755-17.pdf

      1. Tähän viestiin kiteytyykin aika hyvin Suomen rakennusteollisuuden digiloikka.

      2. Oletko tosiaan yrittänyt linkata omalta kovalevyltäsi pdf-tiedoston internettiin?

        Suosittelen että pidät kahden vuoden loman, jonka aikana perehdyt tietotekniikan perusteisiin.

        1. Sinähän se hullu olet, lopeta suosittelut.

  8. Kuvassa julkisivupinta näyttäisi olevan käsittelemättömän väristä puuta. Onkohan tarkoitus, että julkisivuun ei tule mitään pintakäsittelyä?

    1. Jussi. Kyseessä on sinullekin tuttu väri eli betoninharmaa pintakäsittely. Arkkitehti ei osaa mallintaa puun luonnollista harmaantumista havainnekuviin.

  9. Kohteen CLT-seinien suunnittelussa on pyritty varautumaan siihen, että _julkisivussa säälle altis CLT saa lahota noin 30 mm_. Hankkeessa mukana oleva ”asiantuntija” totesi esitelmässään näin.

    Tämä tarina on tosi, vaikkakin vaikea uskoa todeksi….

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat