Asuntosäätiö on käynnistänyt jättimäisen hankkeen, jossa se remontoi 1990-luvulla rakennetut asumisoikeusasuntonsa. Maan neljänneksi suurimmalla asuinkiinteistöjen omistajalla on kaikkiaan yli 16 500 asumisoikeusasuntoa eri puolilla Suomea.

Ensimmäiset remontit alkoivat viime vuonna ja viimeiset on määrä saada valmiiksi 2030-luvun alkuun mennessä. Paraikaa mittava remontti on käynnissä 25 kohteessa. Kahdeksan kiinteistöä on jo valmistunut.

”Remontteja käynnistyy melkein kerran viikossa, mutta kestää yli kymmenen vuotta, ennen kuin olemme saaneet koko asuntokannan korjattua”, Asuntosäätiön rakennuttamisjohtaja Turkka Keravuori kertoo.

Kolmenkympin välikorjaus

Viihtyvyysremontti-nimellä kulkeva saneeraushanke on Asuntosäätiön historian suurin. Tarkoituksena on pidentää noin 30 vuotta vanhojen kiinteistöjen elinkaarta ja lisätä samalla asukkaiden viihtyvyyttä.

”Tämä on niin sanottu välikorjaus ennen putkiremonttia”, Keravuori sanoo.

Asuntokohtainen remonttiaika on kolmisen viikkoa, jonka aikana uusitaan esimerkiksi keittiökalusteet ja kodinkoneet, kylpyhuoneet, vessat ja saunat, vaatekaapit, väliovet karmeineen, pistorasiat ja valokatkaisimet. Lattioihin tulee laminaatit ja pesutiloihin sähkötoiminen lattialämmitys.

Joissakin kohteissa Asuntosäätiö tekee lisäksi korjauksia muun muassa vesikattoon, julkisivuun ja pihoille.

Asuntosäätiö kertoo verkkosivuillaan toteuttavansa remontit siten, että asukkaille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja että he voivat asua kodeissaan remontin ajan.

Käytännössä asuminen työmaan keskellä on hankalaa. Remontin aikana on vesi- ja sähkökatkoja eikä vessaa voi käyttää. Asukkaiden käytössä on kuitenkin sosiaalitilat.

Remonttiviestintä takkuaa

Vaativan hankkeen viestintä on saanut osakseen arvostelua asukkaiden keskuudessa.

Asuntosäätiön asumisoikeusasunnossa Helsingin Herttoniemenrannassa asuvan Oona Lohilahden mukaan ongelmana on se, että viestintä on hoidettu pääasiassa sähköisesti.

”Esimerkiksi vesikatkot ilmoitettiin meidän rapussa vain digitaalisessa kanavassa, ja katkoja oli päivittäin”, Lohilahti sanoo.

Viestintäalustana toimii sähköinen asiointikanava, jossa asukkaat voivat keskustella remonttiin liittyvistä asioista Asuntosäätiön ja urakoitsijan edustajien kanssa. Samalla kanavalla urakoitsija julkaisee viikkotiedotteita.

Lohilahden mukaan verkkopalveluun tulee viikoittain lukuisia viestejä ja tieto tehtävistä töistä takkuaa. Joskus vesikatkoista on ilmoitettu päivää aiemmin.

Joitakin yksittäisiä paperisia tiedotteita on jaettu, esimerkiksi silloin kun rappukäytävässä ei saanut kävellä muutamaan tuntiin. Kun ilmoitettu aika muuttui, siitä kerrottiin vain sähköisesti, Lohilahti sanoo.

”Pelkkien digikanavien hyödyntäminen on varmasti houkuttelevaa remonttien toteuttajille, mutta ainakin oman kokemukseni perusteella tämä ei riitä.”

Keskustelufoorumilla osa asukkaista ihmettelee viestintää.

Remonttiviestintä pelkästään sähköisesti ei riitä, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

”Koska remontti rajoittaa huoneiston käyttämistä ja huoneisto on kotirauhan suojaama paikka, asukkaita pitää pyrkiä tavoittelemaan laajemmin ja varmistamaan, että viesti menee perille.”

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistönomistaja viestii useissa eri kanavissa: sähköisten kanavien lisäksi jakamalla asukastiedotteet huoneistoihin tai ainakin ilmoitustauluille.

Jos viestintä hoidetaan vain sähköisesti, viestit eivät Pynnösen mukaan välttämättä tavoita kaikkia. ”Maailma ei ole valmis vielä siihen, että jokaiselta voidaan edellyttää digitaalisten kanavien käyttöä.”

Asumishaitasta tulisi lisäksi ilmoittaa riittävän ajoissa, vähintään 14 vuorokautta aiemmin, Pynnönen sanoo.

”Jos huoneistossa käydään useasti tietyn ajanjakson aikana, yksi ilmoitus kuitenkin riittää. Joka päivä ei tarvitse ilmoittaa erikseen, että työt jatkuvat seuraavana päivänä.”

Asuntosäätiössä remonttiviestintään liittyviä ongelmia ei tunnisteta. Viestintä- ja markkinointijohtaja Johanna Otrasen mukaan asukkaat ovat olleet tyytyväisiä sähköiseen viestintään ja heidän käytössään olevaan keskustelufoorumiin.

”Vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin saa nopeasti, ja tieto välittyy samalla kertaa kaikille asukkaille. Teettämiemme kyselyiden mukaan asukkaat nimenomaan toivovat nopeaa ja vuorovaikutteista viestintää”, Otranen sanoo.

Hänen mukaansa remontin kannalta ”erityisen tärkeistä” asioista asukkaille viestitään myös kotiin jaettavilla tiedotteilla. Näin toimittiin esimerkiksi maaliskuussa, kun remonttityöt koronavirustilanteen takia keskeytyivät asunnoissa, joissa asukkaat asuvat remontin aikana.

Asukkaat saavat remontista kotiin vähintään kolme paperista tiedotetta, joissa kerrotaan muun muassa aikatauluista ja remontin sisällöstä. Lisäksi heidät kutsutaan asukastilaisuuteen ja heidän kanssaan käydään henkilökohtaisesti läpi huoneiston remontti ja sen aikataulu, Otranen sanoo.